Äidin jaksaminen

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Keni
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mä olen vauvan synnyttyä päästänyt miehen pari kertaa mökkeilemään ja kerran oli risteilyllä kavereiden kanssa.Kaikki on sovittu etukäteen, itsekään en tykkäisi yhtään viime hetken ilmoituksista! Olen kyllä saanut kaikilla kerroilla oman äidin auttelemaan lasten kanssa. Esikoinen on niin mielissään kun mummu tulee kyläilemään :)

Mies kun jaksaa mun harrastustoimintaa viikosta toiseen, on kiva päästää hänetkin välillä ulos tuulettumaan :)
 
Mä en ole viitsinyt mieheltä "kieltää" harrastuksiaan. On nyt tehnyt niin paljon töitä ja taloo meille viimeisen 1,5 vuoden aikana ja pelkään että sen pää hajoaa jossain kohtaa jos toi talo ei nyt kohta jo valmistu, joten suon hänelle oman aikansa sillon kun harrastuksiinsa ehtii. Tämä tapahtuu ehkä noin 1-2krt kahdessa viikossa.
Hän oli myös viime kuussa helsingissä pari päivää harrastustensa takia kun lähtivät kisaamaan. jolloin oltiin kaksin pojan kanssa.
Itselleni tulee välillä sisäinen kiukku kun mies sanoo lähtevänsä harrastamaan töiden jälkeen ja tulee silloin yleensä vasta n. ysin aikaan illalla, joten se tietää pitkää päivää yksin kotona tai siis kaksin pojan kanssa.
Minua harmittaa se että itselläni ei ole oikein mitään harrastusta enkä oikein kotoa koskaan mihinkään pääse, mutta olen ajatellut asian niin, että tämä vauva aika on niin lyhyt ja että vuoden päästä on ihan eri tilanne ja mies voi jäädä pojan kanssa kotiin ilman pelkoa että iskee hullu tissi itku juuri kun astun ovesta ulos :)
Mielellään pojan kanssa olen mutta aivot tarvitsisivat myös omaa happeaan. Toteutus onkin sitten erikseen.
 
Mun mies on ollu muutaman kerran poikain kanssa ulkoilemassa. Pieni marmatushan siitä aina irtoaa, ku iteki kaipais just sitä omaa aikaa. Nii just, nytki ku kestän sen pari tuntia ilman vauvaa :D Ehkä sit joskus... Tänää on ollu kyl jotenki super tuskaista. Itellä on ihan kauhee olo ja väsyttää. Vauva on väsyksissä ja känisee. Supot lenteli hanurista ties minne, vaikka kuinka tuuppi niitä. Huoh... En tiiä tuleeko hampaita vai onko orastavaa korvatulehdusta vai onko se nyt sitä flunssaa. Mie romahan :D
 
Kyllähän me ollaan menty ns vuorotellen kunhan niistä ollaan sovittu etukäteen, mutta tuo lauantain tempaus kismittää ihan suunnattomasti! mur.....
 
jospa kultashiini se käninä enteilis niitä hampaita,meillä se kuumekkii johtu niistä.auttaa niijen suppojen pysymisee se ku painaa kannikoista ni pysyy ne kannikat kiinni ja suppo persiis.meillä mies pitää tytöst kiinni ja mä tungen supon.
 
Voimia Äitit! <3
Täällä kanssa välillä mietin, että miten ihmeessä jaksan. Olen tämän puolen vuoden aikana nukkunu ehkä yhtäjaksoisesti 3h yössään. Kai tähän väsymykseen on jo turtunu. Huonon yön jälkeen on todella väsyny, mutta kaiken korvaa hymyt pieneltä mieheltä <3 Mies nousee joka aamu klo 07 navetalle, joten meillä ei oikein onnistu se, että hän ottas pojan joku aamu. Olen yrittäny sanoa, että voisi hoitaa edes joskus iltanukutuksen, mutta eipä ole vielä oikein siihen ryhtyny. Enkä enää jaksa yksin kertasesti olla asiasta sanomassa. Tosin poika syö vielä rinnalta, niin se mutkistaa jonkun verran hommaa. Iltaisin nukuttaminen on toisinaan todella haastavaa, koska pikkumies ei millään haluaisi nukkumaan. Väsyneenä hankaa silmiään, mutta jalat käy ja kädet heiluu, mahalleen pitää päästä jos on pitkällään. Kun poika sitten jossain välissä nukahtaa tuntuu se työvoitolta. Toisinaan hän säpsähtää puolen tunnin päästä, mutta onneks nukahtaa kun saa tutin suuhun. Tsempparina toimii sen, että tämä on vain väliaikaista :)
Voimia kaikille <3
 
Meillä muuten tohon nukkumisee auttaa se kun pistää tytön mahan päälle harson,ja antaa sen harson olla sillee mytyssä siinä.en tiiä mikä siinäkii on mut kummasti se sitä rauhottaa.
Mies ei meillä voi tulla mun kanssa tyttöö nukuttamaa,tytsy havahtuu joka kerta hereille kun mies poistuu huoneesta,sama on aamusin kun mies herää ni tyttö alottaa sen pyörimisen ja kadonneen tutin metsästämisen.
 
Riippuisi mikä olisi vkl-reissun syynä.
Itse olin kesäkuussa rakkaan ystäväni polttareissa (mies esikoisen kans kotona, ja olinhan raskaana ollessa ainut selvinpäin oleva mutta mukana halusin olla) niin, että perjantaina lähdin ja la-su aamuyöstä tulin kotiin. Aamun leikin esikoisen kanssa ja lähdin vielä käymää polttaripaikalla. Polttarit kesti siis pe-su, ja onneks oli ajomatkan päässä. Jos oikeesti olisi miehellä joku vastaava niin en voisi kieltää (lähtisin sit ehkä vanhemmileni siks aikaa :) ), mutta jos vaa joku random-reissu ni sit ei kyllä. Mä koen kans menemisistä epäreiluutta, koska imetyksen takia en mä voi lähteä mihinkää ku max 3 tunniks, mutta en mä kyllä imetyksestäkää halua luopua. Mutta ei miehenkää tarvi sit lähteä mihkää :grin
Ja mä kyllä tykkään tehdä asioita myös yhdessä koko perheenä.. Varsinki esikoisen kanssa on nyt ihanaa kun se höpöttää niistä jutuista sitten pitkään ja huomaa, että on ollut hänelle jotkut yhdessä tehdyt asiat hirmu tärkeitä, eikä aina vaa möllötetä tääl kotona.. Koen toisaalta ne arjesta poikkeavat yhdessä tekemisetkin rentouttavaks ja toisinaa myös mielummin valitsen sen vaihtoehdon kuin baari-illan :grin (koska oon viimeks ollu baarissa... ehkä vuonna 2011? :oops: )
 
Pidin kannikoista kii, silti pulpahti ulos. Kahteen kertaan. En tiiä oisko selkärankaan asti pitäny tuubata :D Nyt on nestemäistä versiota onneks :)
 
Kyllä on meillä vauva selvinnyt reilut neljä tuntia ilman rintaa, koska sai sillä välin pakastemaitoa ja hoitotuokion päätteeksi nukahti vaunuihin kotimatkalla. Ehkä ainoa tympäsevämpi juttu tuossa reissussa oli se, että pitkä tauko imetyksessä sai tietysti maidon nousemaan todella rutkasti ja kotiin päästyäni lypsin maitoa hiki valuen oltuani sitä ennen miltei kuusi tuntia imettämättä. Ja joo, olisin tietysti "voinut pumpata", mutta sähkökäyttöisen pumpun ääneen vauva takuulla olisi herännyt eikä puteleitakaan ollut sillä hetkellä puhtaana.

Lämpimät voimahalit kaikille huonosti nukkuville äideille. Kyllä se siitä! (Meillä tosiaan kiinteiden karsiminen pelasti turhilta heräilyiltä, saapi nähdä mitä käy kuukauden kuluttua - toivottavasti vauva sitten kestää paremmin.)
 
^ Pumpattua maitoa olisikin helppo antaa, mutta annappa nyt sit vauvalle joka ei sitä pulloa huoli :mad: Joten se on se max 3h mitä tää meitin jätkä kestää, satunnaisia kertoa on mennyt nukkuessa pidempää mutta ei siihen voi luottaa, että nukkuis. Ja toisaalta ei oma mielenrauhakaa pystyis siihen, että oisin pidempää pois ja tietäisin että toisella voi olla nälkä.

Oonki ajatellut, että tämä vauva-aika on tosi lyhyt. Kohta aletaan opettelee nokkamukia, josko se kelpais ja voisin veikata että jo parin-kolmen kuukauden päästä aika pitenee mitä voi olla kotoota pois. Tämä on lyhyt aika elämästäni ja taatustia vielä joskus tulen kaipaamaan tätä hetkeä :oops:
 
Itse en ole ollut pojasta erossa koko sen elämän aikana muutakun koirien lenkityksen ajan. Antaisin kyllä mieheni mennä minne lystää kun tekee rankkaa duunia, mutta eihän toi kotihiiri edes halua minnekään lähtee paitsi meijän kanssa. On lopettanut juomisenkin jo kuukautta ennen kun poika synty eli ei edes suunnittele lähtevänsä baareihin :o
 
Meilläkin on tasapainossa menot. Miehellä on aika paljon työn takia tehtäviä reissuja ja arki on täynnä tekemistä niin ovat menot vähentyneet myös miehellä. Yleensä tiedän niistä etukäteen. Aika perhekeskeisesti olemme tässä eläneet vauvan synnyttyä. Meillä molemmilla saa ja pitää olla omia menoja. Tämä siis periaate, mutta sovellettuna nykyiseen tilanteeseen. Suuttuisin myös jos toinen itsekkäästi ajattelisi vain omaa napaa ja häipyilisi omille teilleen, onneksi meillä ei näin ole.
 
On munkin mies päässyt käymään polttareissa ja baareissa, mutta koko viikonlopun reissuun en oo vielä päästänyt. Kyllä se jossain vaiheessa pitää tietysti päästää...koska aion kyllä iitsekin vielä päästä. :D Sille viikonlopulle pitää varmaan keksiä jotain kivoja menoja tyttöjen kesken, ettei muista katkeroitua. :D Mun mielestä ne päivät on aika yllättävänkin rankkoja, kun tietää ettei kukaan tule illaksi kotiin jakamaan sitä vastuuta...varsinkin kun näin vähillä unilla pitää jaksaa.
 
On meilläkin mies käynyt parina kertana baarissa, mutta tullut yöksi kotiin. Illat on tietysti mennyt usein niin, että meillä on ollut pari kaveria viettämässä iltaa ja mies on lähtenyt heidän matkaan iltaa viettämään, kun me on käyty vauvan kanssa nukkumaan. Jos mahdollista niin yritetään järjestää asiat niin, että molemmat voivat jollakin lailla osallistua menoihin, ettei toisen tarvitse yksin kotona möllöttää kun toinen menee juhlimaan. Tietysti jotkut polttarit tai vastaavat olisivat eri asia, mutta silloin yrittäisin saada itselleni jonkun kaverin käymään. Mies kun oli kertausharjoituksissa, vei meidät viikoksi minun vanhempien luokse, niin ei silloinkaan tarvinnut yksin olla. Pitää siihenkin vissiin kuitenkin jossain vaiheessa totutella, että pitäis olla muutama päivä kaksin lapsen kanssa, mutta se on pikkuvauva-aikana tuntunut hankalalta. Mies on onnistunut nyt välttämään työmatkat, mutta tulevaisuudessa ne ovat mahdollisia.
 
Juu näin myös meillä. Olen kotona pitänyt tyttöjen saunailtaa, mies vauvanhoitajana ja kokkina :) Haha. Sitten niinpäin että miehen ystäviä meillä ja minä vauvan kanssa mukana :). Se on kivaa, että voi vähän osallistua sitten illanviettoon itsekin.
 
Mua kauhistuttaa pelkkä ajatuskii et meille tulis jotain poppoota syömää ja ite pitäs toimi kokkina ja lapsenvahtina.:laughing002
 
Meil on kavereiden kanssa ollu juurikin niin, et käydään vastavuoroisesti illallisella (lue: possuilemassa herkuilla) Heillä ei lapsia ole. Ymmärtävät onneksi tilanteen. Eihän se vauva menemistä estä, se vaan tuo tiettyjä rajotteita :)
 
Juuri oikein Kultashiini. Kunpa vain ne muutkin ymmärtäisivät sen. Meillä jätti melkein kaikki kaverit yhteydenpidon, kun vauva syntyi, vaikka ihan samoja ihmisiä oltiinkin. Kukaan ei vaan edes enää kutsunut mihinkään, kun varmaan ajattelivat jo valmiiksi ettemme pääse mihinkään. Nyt onkin hupaisaa, kun osa vanhoista kavereista on alkanut ottamaan yhteyttä.. Heille on nimittäin tulossa se vauva :laughing002
 
Mulla kävi muuten ihan sama. En vissii kahteen vuoteen kuullu parista kaveristani mitään. Heillä molemmilla oli siis lapsia. Nyt sitte yllättäin tuli kutsu toisen heistä lapsen synttäreille. Pikkasen kävi naurattamaan :D Nyt siis sovin siihen joukkoon, kun sain lapsen.

Nää joitten kanssa illallistetaan onki miehen puolelta kavereita :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top