Äidin jaksaminen

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Keni
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mun kaveri sai kans esikoisen 2kk ennen Ericin syntymää. Kun he sitten tulivat katsomaan meidän poikaa (siis olin ensin vähä väkisin tunkenut heidän poikaa katsomaan), niin kamalasti hän pahoitteli, kun ei tajunnut pitää yhteyttä, kun Leon sain. "Ei tullut edes mieleen kysellä mitään vauvasta tms." Sain vastata, että ei se mitään, kun ei kaikki ymmärrä tollasta. Itsellä tilanne on ollut eri, kun minulla on niin paljon pikkusisaruksia lyhyillä väleillä eli vaippoja olen vaihdellut -90 luvun alusta ja viimeinen vaipanvaihto siskolleni taisi olla 2007 ja oma lapseni syntyi 2009 :laughing021
 
^Tiutsu: onhan se näinkin. Ei ole lapsonen välttämättä enää parin kuukauden päästä rinnassa kiinni, vaikka nyt onkin...

Mun mieheni on melkoinen kotihiiri, mutta valitettavasti erittäin kunnianhimoinen töidensä suhteen. Onneksi se ei tee ylitöitä kuitenkaan kovin usein... Tuo mies tekee myös pääosin etätöitä -eli saan sitten huolehtia päivittäin meidän molempien safkoista, välillä tuntuu siltä, että voi kun olis kiva, jos mies olisi työpaikalla syömässä. Noh, tuleehan tää tietysti varmaan halvemmaksi kuin ravintolalounaat, vielä kun tietäisi mihin käyttää pennoset! Kaikki aika menee kyllä oikeastaan arjen pyöritykseen: etenkin pyykkäykseen!
 
Omat vanhemmat asuvat jonkun matkan päässä, joten eivät jatkuvasti pääse käymään. Aina kuitenkin kun tulevat, omistautuvat lapsille. Esikoinen on aina ihan innoissaan papan ja mummun leikeistä. Myös toisen pappansa luona käy välillä, kun me käydään esim.kaupassa. Heilläkin on aina hyvät leikit menossa :) Mä pidän myös tosi tärkeenä että lapsi tutustuu kunnolla isovanhempiinsa, sen parempi mitä useampi rakastava ihminen lapsen ympäriltä löytyy :)
 
Meil on nyt pari yötä tyttö nukkunut pinniksessä ja miehen kanssa on jaettu yö vuoroihin, kun käydään hyssyttelemässä jne. Mä oon toki ainoa joka käy imettämässä, joten mä joudun kuitenkin herätä kesken oman nukkumisvuoroni. Syötän nyt 3 kertaa yössä, kun tyttö on tottunut 24 h palveluun...Mä oon niin huono nukkuja, ja ehkä hormonitkin vaikuttaa, niin mä en välttämättä saa millään unta, ennen kun pitääkin taas nousta...Herätyksiä on ollut kai n. 10 molempina öinä, ja lisäksi pari tuntia ollaan hereillä aamuyöllä ja karjutaan. Siis vauva karjuu, ei me vielä toistaiseksi. Mutta että kyllä pistää väsyttämään! Monesti sanotaan, että kolmantena yönä alkaa helpottamaan, joten sopii toivoa, koska mies menee tietysti taas töihin huomenna... Mä luovutan niin helposti, että on ihan ehdottoman tärkeetä, että mies osallistuu näin paljon. <3

Ei muuta kun kahvia kitaan, onneks se vähän auttaa...Tsemppiä kaikille muillekin väsähtäneille mammoille! :D
 
Jaksamisia Eloveenalle !

Meil ei herätä, ku muutaman kerran yössä, mut seki riittää. Ite ku sai vielä flunssan, ni tuntuu, ettei oo yhtään energiaa. Jätkä panttas kakkaa ja kitis, rohisee ja saa hermiksen, ku äiti tulee suolatippojen ja nessujen kans lähellekään. Huoh.. Menis ees nää flunssapöpöt muualle.
 
Tsemppiä Eloveena!

Meillä kans meni pari yötä heräillen.. kirjotinki tuonne elämää vauvan kanssa aiheeseen.. ehkä pojalle hampaita tulossa lisää, kun soseetkaan ei tätä itkuisuutta öisin selittäny.
 
Mäkin oon miettinyt että olisko hampaita tekemässä, kun yöllä vähän väliä heräillään ja itkeskelyäkin välillä on. Aivan outoa tai sitten se rokote vaikuttaa, mutta heräilyä oli ennen sitäkin. Olen saanut aikaistettua unille menoa n.kympin aikaan, jolloin nukutan tytön omaan sänkyyn, mutta ensimmäisen heräämisen jälkeen otan viereen n.0130 ja sen jälkeen heräillääkin vähän väliä. Aamuyö sitten nukutaan pitempiä pätkiä. Ihan kummaa. Tänään tyttö on sitten nukkumassa toisia päiväunia ja ehtii ehkä kolmannetkin vetäistä, jos ei pitkään nuku. Näkee sitten vaikuttavatko kunnon päiväunet yöuniin. Meillä on päiväunirytmi ollut vähän sekaisin, kun on kaikenlaista menoa ollut päivisin, jos ei lasketa kaukalossa nukuttuja unia. En tiedä saako vauva nukuttua kunnon unia kaukalossa kuitenkaan.

Neuvolassa sanoi ettei vauva tarvitse puolen vuoden jälkeen yösyöttöjä, jota hieman kyllä epäilen että tostakohan noin se loppuis kuin seinään ? Mites te joilla on toinen lapsukainen menossa kuinka kauan jatkoitte yösyöttöjä edellisen kanssa ?
 
Muokattu viimeksi:
Miten se vauvan nälkä sitten loppuu yhtäkkiä öisin...? En ole uskaltanut ottaa vieläkään aamupalaa mukaan kuvioihin kun pelkään että maidon menekki vähenee entisestään, mutta kaippa sekin pitää aloittaa jossain vaiheessa. En tiedä miten tota maitoo saa juotettua enempää sitten kun ei sitä väkisinkään voi syöttää.

Meillä tuli miehen kanssa riita aamulla kun pyysin häntä heräämään eikä hän jaksanut. Meillä poika alkanut heräämään nyt viimeistään seiskalta niin voin sanoa että tiukkaa tekee minulle :sad001
Varsinkin kun poika on nyt alkanut yöllisen elämöinnin, eli saattaa nousta ylös ryömimään sängyssään keskellä yötä ja mieshän ei siihen tietenkään herää, kuten ei mihinkään muuhunkaan mitä yöllä tapahtuu.
En muista koska olen viimeksi nukkunut 3 tuntia putkeen heräämättä...

Sanoin miehelle että nyt olen taas tarpeeksi kauan mennyt liian vähillä unilla ja kaipaisin apua aamuihin, mutta kun hänkin tarvitsee unta. Kehtasin vielä sitten valittaa hänen harrastuksistaan suutuspäissä (vaikka juurihan tänne kirjoittelin että annan hänen harrastaa silloin kun ehtii) mutta ärsytys oli liian suuri aamulla, joten aloinpa siitäkin kitiseen. Sanoin, että hänellä ei ole yhtään käsitystä miten rankkaa minulla on.
Ärsyttää kun hän olettaa, että ei mulla voi olla yhtään rankkaa kun olen kuitenkin kotona. Hän kuitenkin joutuu käymään töissä.

Anteeksi avautuminen :sad001
Niin ja tosiaan pitipä vielä sellainenkin tapahtua, että meidän tontille murtauduttiin toissayönä ja varastettiin kaikenlaista rakennustavaraa, joten senkin takia ollaan oltu vähän kummatkin miehen kanssa ärtyneitä ja purkaamme sen toisiimme.
 
No voi pasha, kyllähän tuollainen pistää pinnaa kireälle. Toivottavasti rosmot saadaan kiinni.
 
Meill ei ole ollu yösyömisiä aikoihin,mut eipä meillä silti oo nukuttukkaan.
kuuden aikoihin annoin tytölle cuplatonia,voi sitä ilman määrää mikä sieltä ulos tuli,nyt se sitten nukkuu tyytyväisenä.toivottavasti ens yönä minäkii saisin nukkua.
 
Ei ainakaa meillä loppunu puolee vuotee esikon yösyötöt. Tai esikko oli 5,5kk ku imetys loppu hänen omasta tahdostaan. Varmaa kuukaus meni niin et ei syöny yöllä, mutta sitten... Varmaa on kyl ihan meiän oma vika et niin kävi, mut esikko alko heräilemään yöllä ja tuli mentyä helpoimman kautta eli annettua pullo maitoa et saatii taas nukkumaan. Siitä tuli tapa, ei tutti yksin muka riittäny vaan aina piti saada maitopullo. Ja ajan myötä se pullo piti saada useammin ja useammin eli pahimmillaan 5-6 kertaa yössä :eek: Ja kyllä se söi kiinteitä ihan riittävästi ja sitä maitoaki päivisin eli toi nyt vaan oli tapa. Ja sit alko olee sänkyki joka aamu märkä ku sitä pissaaki riitti yli vaippojen sietokyvyn.
Esikko oli 1,5v ku me saatii tarpeeks ja tehtii siit kertaheitolla loppu. Kaks viikkoo meillä meni ennen ku löyty se uusi tapa nukahtaa. Ei ollu helppoo meillä eikä naapureillakaa ku esikko huus täyttä kurkkuu välil kolmeki tuntii putkee. Ja sit ku ei annettu huutaa ni piti tassutella yms.(kaikki temput kokeiltiin) mistä ei ollu apua ku toinen löi leikiks. Lopulta löyty se ainoa keino millä toinen saatii nukkumaan. Valot sammuksiin, ovi kiinni. Esikko jäi yksin pinniksee nukkumaan; ekana iltana huus puol tuntii ja sen jälkeisinä iltoina ei enää huutanukaan.

Hups, meni osittain kyll ihan ohi aiheen :oops:
 
Me nähdään molempia (kaikkia kolmea, omat vanhemmat on eronnut) isovanhempia noin kerran viikossa ja isoisovanhempia kerran kuukaudessa :).

Täällä on äiti flunssassa, toivottavasti pikkuinen säästyy taudilta. Mietin kanssa tota yösyömistä. Missä vaiheessa voi vaatia koko yön syömättömyyttä. Neuvolan mukaan 6 kk jälkeen.
 
Nää yösyötöt on mullekki ihan uus juttu. Esikoinen, kun ei öisin syönyt joten ei tarvinut luopua niistä.. Mutta en mä lähde vielä 6kk vaatimaan öisin syömättömyyttä, itse ajattelen, että vasta sitten kun päivällä syödään kiinteitäkin oikeasti tosi hyvin. Meillä kun se maito on ainoa sapuska tällä hetkellä niin en oleta, että yhtäkkiä olis 8h syömättä kun tähän astikin on säännöllisesti 3-4h välein syönyt. Katsotaan sitten, kun sapuskaa menee hyvin naamariin :)

Meille isovanhempia nähdään säännöllisesti. Mun vanhempia melkeimpä viikottaina, toisinaa muutaman kerrankin viikossa. Mutta asuvatkin tuossa 10minsan ajomatkan päässä. Huomenna ja perjantaina poika meneekin vanhemmilleni reiluks tunniks, kun hipsitään esikoisen kanssa katsomaan teatteriesityksiä :) Miehen vanhemmat on eronneet. Vaaria (miehen isä) vauva ei ole nähnyt kertaakaan, esikoinen pari-kolme kertaa. Mummi (miehen äiti) ja Ukki (miehen äidin mies) asuvat 250km päässä mutta he ajavat usein tänne päin kun heille myös toisessa perheessä on lapsenlapsia jotka asuvat täällä suunnalla. Heitä nähdään vähintää kerran kuussa, monesti kyllä useamminkin. Ja vaikka Ukki ei biologisesti ole Ukki, niin on kyllä niin täys-Ukki, kun vaan olla ja voi. Häntä myös isänpäivän muistettiin Ukkina. Ja työmatkalla ollessaan hän ajoi synnärrille minua ja vauvaa katsomaan, vaikka mutkan teki hänen matkaansa. Arvostan häntä suuresti.
 
Muokattu viimeksi:
Oonkohan mä outo, ku ravaan porukoillani monta kertaa viikossa ? Eipä tääl tuppukylässä mitään tekemistä päivisin oo, ku mies on töissä. Ois kiva, jos löytäis jonku mammakaverin. Viihdyn mä kyl itekseniki, mut välillä tuntuu, et tolla jätkällä menee äitin naamariin hermo :D
 
Kaveri imetti edelleen öisin 1 v 2 kk tyttöä kerram yössä. Voi varmaan vaihdella mihin asti noita yösyöttöjä tarvii. Meille ei ainakaan terkka puhunu mitään yösyöttöjen loppumsesta.

Minun ja miehen molempien vanhemmat asuvat noin 300 km päässä, joten nähdään heitä kerran 1-2 kk. Muuten soitellaan ja viestitellään paljon. Viesteissä laitan myös kuvia ja videoita menemään varsinkin aina kun on jotain uutta.
 
Mä ravaan äitini luona todella usein (vanhempani on eronneet). Hän on ollutkin minulle suuri apu kun asuu tuossa 15 min kävelymatkan päässä. Isäni käy meillä myös usein poikaa moikkaamassa ja olen onnellinen kun he tykkäävät touhuta pojan kanssa paljon.
Äitini on ihan hullaantunut poitsuun ja hän on oikeastaan ainoa ihminen kenen käsiin voin täysin luottaa lapseni (mieheni lisäksi tietenkin)
Anoppi ja appiukko asuvatkin 30km päässä maalla ja heitä kyllä harvemmin nähdään. Olisiko n. 1krt/kuussa. Eläkkeellä ovat joten heillä olisi aikaa kyllä käydä meillä, tosin kun omat vanhempani ovat vielä työelämässä, mutta silti he eivät meillä käy oma-aloitteisesti.

Itse olen pienenä aina lähtenyt mummulaani kesäisin ja ollut siellä "lomalla" muutaman viikon. Muistaakseni minua on viety sinne jo aika pienestä pitäen. Ne oli kivoja aikoja :)
 
Meillä asuu sekä mun äiti, että miehen vanhemmat ihan lähellä, joten niitä näkee viikoittain. Oli niistä suuri apu varsinkin heti vauvan synnyttyä.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top