Heippa leidit,
Täällä jännäillään kp 27/28. Ovulaatio oli 2 vk sitten tiistaina, joten jos ei tulevana tiistaina menkat ala pääsen testaamaan. Tällä kertaa en ole kuvitellut itselleni mitään erityisiä oireita, jospa se olisikin tällä kertaa hyvä merkki... Yleensähän ne oireet alkavatkin vasta viikolla 5-7, joten voihan se olla, että on tärpännyt. Tai sit ei. Tiistaina saan kuulla myös verikoetulokseni, mutta luulen ettei niissä ole mitään yllätyksellistä vaan uskon että kaikki on kunnossa. Mies menee siemennestetestiin "kunhan ehtii" ;)
Mikäs tilanne
Sli:llä, alkaako plussa vilkkua jo tikussa?
Koitan vedellä erilaisista naruista tuon miehen suhteen, että miten saisi sen puhumaan vauva-asioista. Eilen keksin, että kysyn onko hän hyvä todennäköisyyslaskennassa. Ja onhan hän. Kysyin, että jos todennäköisyys onnistua on 20%, niin kuinka monennen yrityksen jälkeen on todennäköisempää onnistua kuin epäonnistua :D. Innostuihan hän laskeskelemaan ja kun lopuksi kysyi mistä on kyse, loppui keskustelu siihen... Noo, pikkuhiljaa. Kyllä meillä on yhteisymmärrys tästä yritysasiasta, mutta hän on vaan sen sorttinen henkilö, että ei voi sietää hössötystä. Täytyy vaan malttaa mieleni tässä.
Mä en myöskään ole kertonut meidän raskausyrityksestä muille kuin isoveljelleni ja hänen vaimolleen, sekä lähimmälle ystävälleni. Ystäväni on vähän samanlaisessa tilanteessa kuin me, mutta joutuu vielä odottelemaan miehensä lämpenemistä vauva-ajatukselle. Hän on erittäin iloinen puolestani ja sanoi kerran, että kaikista maailman ihmisistä hän toivoo äitiyttä eniten minulle. SE lämmitti sydäntä. Nuo
Murun saamat kommentit ovat aika käsittämättömiä. Meillä pikkusiskoni sai ensimmäisenä lapsen, sitten isoveljeni ja olin molempien puolesta superonnellinen. En oikein ymmärrä miten toisen onni ja lapsen saanti voisi olla itseltä pois? Tulee mieleen ainoastaan tuo
elennan mainitsema asia, että ehkä siskosi kokee menettävänsä sinut tms., mutta ehkä kannattaisi opetella elämään itsensä, eikä muiden kautta.
Sorry, oli ehkä vähän kärkkäästi kirjoitettu, mutta ihan alkoi siepata kun luin tuota Murun kirjoitusta. Ihmiset ovat tosi itsekkäitä ja ajattelevat, että jos itse ei saa kaikkea haluamaansa, niin ei saa kukaan muukaan saada. Surullista.
Taidanpa minäkin laittaa Suomalaisen vauvakirjan tilaukseen, näytti olevan netissä kotiinkuljetuksella 32e. Kiitti vinkistä. Lisäksi hurahdin äsken ihan täysin, kun menin selailemaan neule- ja virkkausohjeita. Ihania vauvanpeittoja, nuttuja, hattuja ja tossuja.
http://www.garnstudio.com/lang/fi/category_oversikt.php?kat=3 Lankatilaus taitaa myös tänään lähteä eteenpäin.