Heissan kaikki. Täällähän sattuu ja tapahtuu, sen jälkeen kun pari
viikkoa sitten kirjoitin viimeksi tänne on tullut mukaan mame,
Pieninasnas, Victoria, nasku, Emerald ja Sli. Lisäksi
nasku jo raskautuikin, tuli ja meni :). Mahtavaa,
jättionnittelut! Tervetuloa kaikki uudet.
Varmasti Mietintämyssy on parasta, kun jatkaa normaalia
elämäänsä myös yrittämisen aikana. Kivut ja tulehdukset haitannevat
raskaaksituloa myös, mikäli niitä ei hoideta pois.
Tulehduskipulääkkeet saattavat pitkään käytettynä vaikuttaa
ovulaatioon vaikutusmekanisminsa vuoksi (vaikuttavat
prostaglandiinisynteesiin). En muista systeemiä tarkemmin, mutta
tuskin lyhyt kuuri voi pilata mitään. Antibiootit ja kolmiolääkkeet
(ellei sisällä tulehduskipulääkettä) eivät kai ole "kiellettyjen
listalla", mutta kaikkeahan näistä asioista ei toki tiedetä. Itse
olen juonut alkoholia lähes entiseen malliin, ainoastaan mahdollisen
alkionkiinnittymisen ja menkkojen välisen ajan olen koittanut olla
ilman, juuri kuten Elenakin kertoi. Tulee mieleen, että
kuinka moni alkoholisti, narkkari ja lääkkeiden väärinkäyttäjä on
tullut raskaaksi elämäntavoistaan huolimatta... Ei muutama
alkoholiannos tai tarpeeseen otettu lääkekuuri voi olla kovin
vaarallista (sanoo hän joka on yrittänyt jo jonkin aikaa...).
Täällä joulu meni kotoisasti kahdestaan miehen kanssa. Nyt kp 16 ja
ovulaatiotestiin sain kaksi viivaa päivinä 13 ja 14. Yk 8, tilanne
hyödynnetty. Lisäksi taas hairahduin ja liityin kuntokeskuksen
jäseneksi. Pari vuotta olen ollut tekemättä käytännössä mitään ja
nyt alkaa jo liikkumattomuus ahdistaa. Aikaa on vaan
yksinkertaisesti pakko löytää myös kunnosta huolehtimiseen, koska
siitä kuitenkin kovasti pidän. Kyllähän se synnytyskin mahtaisi olla
aikamoinen suoritus jos on rapakunnossa. Ja toki se mahan mukana
kuljettaminen myös.
Kierron päivänä 21 pitäisi mennä antamaan verinäyte hormonikokeita
varten. Mies luultavasti ei vielä mene antamaan sitä
siemennestenäytettä, mutta häntä en siihen voi pakottaakaan. No, ei
tässä vielä paniikki ole, mutta olisihan se toki mielenkiintoista
tietää uivatko ne veijarit johonkin suuntaan vai mihinkään, onko
niitä tarpeeksi ja minkä muotoisia ne ovat (ehkä isänsä näköisiä?).
Tuo yrittämisen aloittaminen oli kyllä aika huima juttu. Koko ikänsä
kun on kytännyt, että onhan ehkäisy nyt varmasti kunnossa ettei
mitään KAUHEAA pääse tapahtumaan. Sitten yhtäkkiä kaikki onkin
toisin päin, poistetaan kaikki häiriötekijät ja seurataan jokaista
ripsausta milloin ovulaatio tapahtuu ja että on varmasti oikeana
päivänä asialla. Ihan hullulta se tuntui. Kesällä mulla oli ihan samanlaisia tuntemuksia kuin mamella,
sekava ja kummallinen olo. Kerran kun en osannut töihin vaan ajoin
harhaan tietöiden takia ja löysin itseni pyörimästä poliisilaitoksen
pihasta olin aivan varma, että olen raskaana. No, vieläkään en
kuitenkaan ole, vaan sekavuudet on pantava jonkun ihan muun horopäisyyden piikkiin.
Ihanaa uutta vuotta kaikille. Me paetaan paikalta maalle, missä nuo
koirat eivät saa sydänkohtausta pommeista.