Raskaaksi 2026

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Mamiksx5
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tuotaaah... mitä mie teen??
 

Liitteet

  • 20260408_160932.jpg
    20260408_160932.jpg
    882.6 KB · Katsottu: 109
Mä oon miettinyt sitä, että miten päätyyn asti tämän pelin on valmis pelaamaan. — —Ja onko se, että edes miettii sitä hintalappua, jo merkki siitä, ettei halua tarpeeksi? Saako sitä hintaa edes ajatella, pitäisikö asian olla oikeasti että "teen ja maksan ihan mitä tahansa", jotta tahtotila on riittävä?
Mä oon just tänään miettiny vähän samansuuntaisia. Tai siis tiiän että hoitoihin me ei olla valmiita lähtemään, mutta kuinka pitkään me yritetään? Viikonloppuna tulee tasan vuosi yrittämistä täyteen. Jatketaanko vielä toinen vuosi? Jatketaanko kunnes vaihdevuodet tulee? Mitä edes tarkoittaa yrityksen lopettaminen? Ottaisinko jonkun ehkäisyn käyttöön vai jätettäiskö mahdollisuus yllätykselle?
Oon kyllä haaveillut omasta lapsesta jo viisvuotiaasta asti, mutta vuosi pettymyksiä ja surua on kyllä vienyt kaikki mehut. 💔


Tuotaaah... mitä mie teen??
Voit ottaa yhteyttä terveysasemaan tai neuvolaan. Niiden vakiovastaus on kuitenki vaan seurailla tilannetta. Jos on rahaa, yksityiseltä vois saada enemmän apua (en tiiä, en oo ite käyny).
 
Jos sitä vuotoa on edelleen paljon, niin ottaisin kyllä yhteyttä neuvolaan tai jonnekin?
Vuotoa on kyllä, ei kipuja, ei hyytymiä... jotenkin tuntuu kuitenkin, että onko turhaa soitella nlaan mut ehkä mä kuitenkin kokeilen mitä sanovat.

Teen aamulla kyllä testin uusiksi, jos näkis yhtään et haaleneeko tai tummeneeko.

@Adela, joo en usko myöskään et mtn sen kummempaa nlasta saan mut kokeilen. ❤️
 
Onnea taas plussanneille teitä onkin nyt taas paljon....

Omaa selitystä, eilen oli osaksi ok päivä kuten tänään, kunnes illalla taas alkoi hirveä vitutus koko tätä yrityspaskaa kohtaan. 🙄 Ei edes se piristänyt kun se clearbluen laite näytti huipun eilen jo, iski lähinnä vitutus siitäkin ja pelko jos se huomenna näyttää vielä huippu lukemaa mitä sitten? Koska googlettelemalla löysin että ei pitäisi näyttää, mutta koska tuntuu että oon joku luonnonoikku muutenkin kaikkien testien suhteen varsinkin, niin en yllättyisi... Kun tulee niitä raskaustesteihin vääriä viivoja lähes joka merkkiin. 😒 En tiedä mitä muuta sanoa kuin että vituttaa ihan helvetisti taas kaikki yritykseen liittyvä... En oo muutenkaan koskaan ollut positiivinen ihminen, mutta tämä yritys kyllä vienyt loputkin positiivisuuden jämät musta pois.
 
Mä oon just tänään miettiny vähän samansuuntaisia. Tai siis tiiän että hoitoihin me ei olla valmiita lähtemään, mutta kuinka pitkään me yritetään? Viikonloppuna tulee tasan vuosi yrittämistä täyteen. Jatketaanko vielä toinen vuosi? Jatketaanko kunnes vaihdevuodet tulee? Mitä edes tarkoittaa yrityksen lopettaminen? Ottaisinko jonkun ehkäisyn käyttöön vai jätettäiskö mahdollisuus yllätykselle?
Oon kyllä haaveillut omasta lapsesta jo viisvuotiaasta asti, mutta vuosi pettymyksiä ja surua on kyllä vienyt kaikki mehut. 💔
Nämä on hankalia mietittäviä, ja jokaisen pitää pyöritellä ne kuitenkin itselleen oikeaksi tuntemallaan tavalla. Eikä ole edes kertapohdinnalla selvä, kun se sama vuoristorata on sitten joka kuukausi ja se ehkä itseä turhauttaa ja väsyttää eniten. Jos olisi napannut ekalla, niin olisi jäänyt moni asia miettimättä, mutta en nyt ole siltikään kauhean iloinen näistä useista tarjotuista itsereflektoinnin paikoista. JOS joskus nappaa, ja joku kysyisi että oliko ihan harkittu juttu, niin voisi sanoa, ettet kuule arvaakaan, miten paljon tätä on mietitty.

Jatkon kyllä jo tiedän, mutta lähinnä siksi, että tajusin hormonaalisen ehkäisyn itselleni aiheuttamat oireet oikeastaan vasta kun jätin sen pois. En halua palata ainakaan siihen, joten todennäköisesti yllätysmahdollisuus meillä säilyy joka tapauksessa.

ON: Kunnon vuoto ei ole vielä oikein alkanut, ja lämmöt on edelleen korkealla, mutta oon myös kipeänä. Kaikki labrat amh:ta lukuun ottamatta oli tulleet ja kaikki on viitteissä ja niinkuin pitää (mutta se amh toki antaisi varmaan eniten viitettä tilanteesta). Siitä päästäänkin sitten rullaamaan sitä uudehkoa pohdintakelaa, että olisiko se että löytyisi joku vika, jolle voisi ehkä tehdä jotain, kuitenkin parempi kuin se, että tää ei nyt vaan syystä tai toisesta nappaa. 😕
 
Muokattu viimeksi:
Huomenta, eipä tullut aamun testauksella hullua hurskaammaksi. Ylempi eilinen ja alempi aamuinen. Kunhan klo lyö 8, niin soittelen nlaan. En osaa edes iloita tästä, kun nyt pelkään ja oletan että kesken se meni, näkyy vaan vielä hormoneja. 😓 Vuotoa heikosti, nyt enempi sellaista verisen limaista ehkä.
 

Liitteet

  • 20260409_053342.jpg
    20260409_053342.jpg
    1.3 MB · Katsottu: 98
Pakko muuten tuuletella, että nyt on dpo9 ja mä en ole vielä testannut! 🫣 Jotenkin tässä kierrossa vähän pelottaa liikaa se eka nega ja nyt ei muutenkaan ole olo, että olis tärpännyt.

Eilen illalla tuntui jotain tossa häpyluun takana ja se sama tunne jatkunut aamullakin, mutta on noita tuntemuksia aiemmissakin kierroissa ollut eikä ne ole merkanneet mitään.

Vihaan kaikista eniten niitä pitkän luteaalin kitupäiviä, kun negatulos on käytännössä jo varma, mutta pitää monta päivää odotella menkkoja. Koetan jos nyt ei tarvis sitä piinaa käydä läpi.
 
Ois pitäny pistää stuntti seis. Mutta…

Tänään ovisplussatikusta laskettuna dpo 7. Tunsin kyllä ovulaation jo plussapäivänä, eli siitä ajatellen dpo 8.

Oon etätöissä, niin ihan läpällä väänsin tehdä ekan raskaustestin. Negaa näytti, kuten odotin. Annoin olla pöydällä parikymmentä minsaa, ja roskiin heittäessä silmään sattu tämä näky! Mitä 🫣

No joo, testiajan ulkopuolella, niin vielähän tuo ei tarkota mitään. Katotaan jos jaksas odotella seuraavaa perjantaille, dpo 10 sain plussan esikoisestakin
Mulla tuli nyt kolmannesta värillinen roskishaamu pregcheckillä. Mä en tiedä mikä mut sai kaivamaan sen testin ja tuommoinen viiva siinä sitten oli mikä lähti vahvistumaan ❤️
 
Eikä mulla ikinä tule värillisiä haamuja pregcheckiin eli tiedoksi että sillä merkillä usein roskishaamu on oikea haamu ainakin ollut itsellä 😍
 
Mä tuun tänne nyt vain päivittelemään omaa tilannetta. Palstan lukeminen on jäänyt kiireiden takia vähälle, mutta illalla ajattelin lukea ajatuksella kaikki läpi.
Mä en tosiaan saanut ovista kiinni tässä kierrossa joten en tiedä milloin ovulaatio on tapahtunut, jos on tapahtunut. Nyt KP 21 ja seksiä on ollut tässä kierrossa kp 6, 8, 10,11, 13,14, 18 ja 19.
Eilen illalla tein raskaustestin mielenkiinnosta, negaa näyttää. Myös ovulaatiotestin tein, mutta se näytti lähes positiivista? Kumma juttu. Mulla kierrot on viime aikoina ollut 25 päivää.
Tavallisia pms oireita ei oo ollut, yleensä mulla alkaa sellainen suunnaton ärsytys ja mieliala heittelemään viikko ennen menkkoja 😆 Nyt aika tasainen mieli. Raskaustestin teen vielä varalta tässä joku päivä jos menkat ei kerkeä alkaa ennen sitä.
 
Mä tuun tänne nyt vain päivittelemään omaa tilannetta. Palstan lukeminen on jäänyt kiireiden takia vähälle, mutta illalla ajattelin lukea ajatuksella kaikki läpi.
Mä en tosiaan saanut ovista kiinni tässä kierrossa joten en tiedä milloin ovulaatio on tapahtunut, jos on tapahtunut. Nyt KP 21 ja seksiä on ollut tässä kierrossa kp 6, 8, 10,11, 13,14, 18 ja 19.
Eilen illalla tein raskaustestin mielenkiinnosta, negaa näyttää. Myös ovulaatiotestin tein, mutta se näytti lähes positiivista? Kumma juttu. Mulla kierrot on viime aikoina ollut 25 päivää.
Tavallisia pms oireita ei oo ollut, yleensä mulla alkaa sellainen suunnaton ärsytys ja mieliala heittelemään viikko ennen menkkoja 😆 Nyt aika tasainen mieli. Raskaustestin teen vielä varalta tässä joku päivä jos menkat ei kerkeä alkaa ennen sitä.
Millä raskaustestillä testasit? Ovistestihän voi näyttää raskauden, mutta ovistestit voi myös tummentua loppukiertoa kohden ilman syytä. 😄
 
Törkee omanapa tähän väliin, mutta pakko nyt vähän avata omia keloja... @Tähtiin tuijottelija kirjoittelit siitä, miten mietityttää, haluaako lasta tarpeeksi, jos ei ole valmis kääntämään kaikkia kiviä ja käyttämään siihen tarvittaessa mittaamattomat määrät euroja. No meillä ei ole nyt vielä ainakaan ihan noin pitkälle meneviä pohdintoja tarvinnut tehdä, mutta nyt kun ovulaatio lähenee, niin väkisinkin mietin omaa lapsitoivetta.

Kun viime kierto jäi välistä, huomasin, että tälle mielen kirkkaudelle olis tosi helppoa antaa koko käsi nyt, kun sille on vilauttanut pikkusormea. Mietin, onko raskaus ja lapsi sitä, mitä oikeasti haluan ja haluanko niitä oikeasti vai yritänkö vain täyttää jotain tyhjyyttä itsessäni. Jos tulisin raskaaksi, voisin suunnata energiani ja ajatukseni raskauteen, jos saisin lapsen, voisin suunnata ne häneen. Mun ei tarvis kohdata sitä, mitä itsessäni pakenen ja miltä yritän piiloutua – oon yrittänyt lapsesta saakka. Toisaalta nyt, kun tälle polulle on astunut, tuntuisi vaikealta poiketa siltä pois, ja mitä itseäni tunnen, niin enemmän mua vanhana kaduttaa, etten edes yrittänyt kuin että yritin ja epäonnistuin.

Tällä hetkellä tuntuu kuitenkin tosi kaukaiselta ajatus, että tulisin raskaaksi ja että saatais oma lapsi syliin. Seksihaluja ei ole sitten yhtään, ja tuntuu tosi työläältä ajatuskin siitä, että pitäisi parin päivän päästä alkaa vietellä miestä ja ruveta yhdyntään (tähän yritysprojektiin liittyen meillä "viettely" on siis hyvin suoraviivaista tyyliin, että ilmoitan, että hedelmälliset päivät ovat täällä, ja nyt pitäisi olla seksiä näinä ja näinä päivinä – ja sitten sitä on tai ei ole). Kyllä mä sen teen ja uskon, että tässä kierrossa saadaan mahdollisuus ja onnistutaan tekemään talletuksia sopivina päivinä plus aukkari on nyt tehty mulle, mutta jotenkin fiilis on ihan, että blääh. Ajatus piinapäivistä ahdistaa, ja haluaisin mieluummin keskittyä muihin asiohin.

Jotenkin kai toivon, että voisin vielä siirtää tätä lapsentekohommaa sinne kuudenkympin korville. Mietin, että mitä mulle käy ja kadotanko itseni tähän yrittämisrumbaan ja sen jälkeiseen raskaudenseurantaan, synnytykseen ja vauva-arkeen. Olis kiva, jos vois elää samaan aikaan kaksi elämää: lapsen kanssa ja ilman lasta. No se ei ole mahdollista, joten tyhmää edes toivoa moista, ja ei kai sitten mitään muuta osaa kuvitellakaan, kun sen lapsen on kerran elämäänsä saanut.

Silti jotenkin, en tiedä, uin tällä hetkellä aika syvissä vesissä ja joudun käsittelemään aika vaikeita ja kompleksisia tunteita. Samaan aikaan toivon ja pelkään raskautta, odotan ja en odota sitä. Oon nauttinut niin paljon näistä viikoista, kun oon tiennyt, että odotan menkkoja ja en oo kuulostellut joka oiretta ja rasahdusta.

Saatteko kiinni, mitä ajan takaa? Vaikea selittää ymmärrettävästi näin isoja asioita.

Muihin keskusteluihin:
@Zebra aika erikoiselta kuulostaa sun ensikäynti ja outoa, ettei gyne itse puhunut mitään aukkarista tai mistään. Sulla kun endoa, niin luulisi, että aukkari olis ekoja juttuja, mitä tehdään. No ehkä jokainen lääkäri tekee suunnitelmat omalla tavallaan. Jännä kans, että yksityinen arvioi teidän mahikset noin paljon korkeammiksi kuin julkinen – varmaan raha puhuu kyllä jonkin verran siinä, mutta luulis, että jonkin sortin etiikka sitoo myös yksityisen puolen lääkäreitä. Millä mielellä oot nyt, kun oot saanut pari päivää sulatella?

Valkovuodosta kyseltiin, niin mulla menee niin, että menkkojen jälkeen on kuivahkoa/tahmeaa ja siitä muutaman päivän päästä muuttuu sitten tahmeahkosta kohti voidemaista. Nyt kp 9 ja vuoto oli tänä aamuna voidemaista (creamy), sellasta vähän jo venyvää/sitkeää. Määrä lisääntyy nyt seuraavien päivien aikana niin, että muuttuu kohti eggiksiä, mutta mukana on vielä valkoisia sattumia, "räkämäinen" on ehkä sana, jolla kuvaisin sitä (pahoittelut tästä mielikuvasta). Sit samana päivänä, kun ovulaatiotesti on positiivinen, valkvuoto muuttuu kirkkaaksi ja venyväksi, raa'an kananmunanvalkuaisen kaltaiseksi. Myös sen määrä lisääntyy. Kun munasolu on irronnut, valkovuoto kuivahtaa tahmeaksi melkein välittömästi.

Pönttöön asti mulla ei ole koskaan valunu valkovuodot tai mitkään limat, ei edes nuorena. Alkkareissa on joskus tuntunut sellaisia märkiä länttejä, mutta ei mitenkään suuresti. Vessapaperiin muistan viimeisen 10 vuoden aikana jääneen ihan kunnon limat, joita en tosin silloin huomannut ovulaatioon yhdistää vaan ihmettelin, että mikä homma, ja suoritin alapesun normaalisti. Nykyään paperi kyllä kiiltelee tiettynä aikana kuukaudesta, mutta en tosiaan erityisen limaisa ole koskaan ollut, jos nyt näin voi sanoa.
 
@Maana Mannila Mä ainakin sain kiinni mitä tarkoitit, luulen ainakin. Itse samoja juttuja miettinyt paljonkin. En ole vaikka jo näin kauankin yritetty, niin 100% onko sittenkään lapsi se mitä haluan. Vaikka suurimmaksi osaksi ajattelen että juu kyllä haluan lapsen tai lapsia, mutta välillä hiipii se ajatus päähän että haluanko edes?? Olisi varmaan kumminkin ns. helpompaa elämä ilman lasta/lapsia. 🥴 Kumminkin haluaisin kokea vanhemmuuden mutta toisaalta en ole varma edes olisinko hyvä vanhempi... Miettinyt myös vähän samaa että pakenenko jotain ja sitten onko tämä "projekti" jotain jolla yritän täyttää jonkin tyhjyyden sisälläni joka ollut mulla lapsuudesta asti niin kauan kuin muistan ainakin.... En tiedä, vaikeita asioita.

Mutta täällä ilmeisesti ovulaatio tänään kai, ainakin se clearbluen laite putosi huipusta korkeaan lukemaan. Toki lämmöt nousi jo tänään aika paljon eilisestä, mutta en usko että ovulaatio ainakaan on ollut eilen jo. Ehkä huomenna viimeistään tai sitten tosiaan tänään. Vähän huono ajankohta kun mennään käymään mun isoäidillä ja isän luona sen jälkeen mennään yöksi kun ei asu ihan lähellä. Tosin hyvä että ei tarvitse sitä monitoria ottaa mukaan, kun tuskin sillä testaamisesta enään mitään hyöytä on kun putosi huipusta jo alemmalle tasolle, aion vaan ottaa sen kuumemittarin millä lämpöjä mittaan. 😂
 
Täällä lisää plussia taas 😍 onnea ja tarrasukkia ja pikaliimaa 🌈

Vähän tuohon haluaako lapsia/mihin on valmis lapsen yrittämisen kanssa menemään liittyen.
Itse oon tässä nyt mietiskellyt että tän kierron ihan mielenkiinnosta mittailen vielä lämmöt ja tikuttelen oviksen ja sit jätän seurantasovellukset, tikut ja mittarit pois. Et sitten vaan elän elämääni, teen jopa sen hurjan muutoksen että en enää ees merkkaile kuukautisia sitten ylös 🙈 Oon pitänyt kirjaa siitä milloin menkat on ennen yritystä jo, mutta nyt lopetan. Että vois vaan elää miettimättä tätä niin paljon. Pirullistahan tässä on se että miulla on ne selkeät ovulaatiokivut aina, että sen tietää kyllä kun ovuloi, joten ehkä täysin en pysty ainakaan ihan hetkeen työntää piinailuja sit pois ja niitä saatan sit kirjailla ylös piinailijoiden ketjuun.

Mutta siis meillä ei olla menossa tuhansia laittamaan hoitoihin. Tiedän että mies ei tätä halua, ja itsekin mietin sen niin, että koska silti on mahdollista että meille ei yhteisiä biologisia lapsia siunaannu ja se koko prosessi ois sit miun esikoiselta pois että rahasta ois tiukkaa ja stressais henkisesti niitä hoitoja jne.

Elikkä niin. Yritän päästä "tulkoon jos on tullakseen" -asenteeseen missä kumppanikin on (tai sit vaan tavallaan hyväksyä ajatuksen että ei voida kai saada lapsia), vaikka se toki tosiaan on vaikeempaa kun tietää milloin ovuloi ja varmasti aina se toivo tuppaa vähän heräämään 😅 Mutta haluan ainakin vähentää päivittäistä ajattelua asiasta seuraavasta kierrosta lähtien. Ja ehkä tosiaan opetella hyväksymään sen todellisuuden, että en saa enempää lapsia ja meille ei isoa perhettä tule.
 
Takaisin
Top