Joo meni läpi, ainakin mut tutkitaan kunnolla ja sit toivottavasti saisi jotain lääkkeellistä tukea tuohon kiinnittymiseen, siinä se vika mitä ilmeisimmin on.
Muakin täällä vähän huolettaa, kun kemiallisia jo pari että eihän ongelma vois olla kiinnittymisessä. Olin kuitenkin kaavinnassa ekan synnytyksen jälkeen, joka kuitenkin meni ongelmitta.
Sille asialle ei oikein varmaan lääkkeillä voi mitään...
?Kuukautiset on runsaat eli se puhuis sen puolesta ettei ole hätää...
Näkeekö sen ultrassa jos kohtuun on huono kiinnittyä. Mulla ainakin synnytyksen jälkeen, kun tuli ensimmäiset kuukautiset niin gyne sanoi että kuukautisille tyypillinen limakalvo. Kai se on hyvä merkki?




ja uskoisin, että hyvä jos noi gyne sanoi.
semmosta lievempää oireilua on usein, mut että näin kovasti rysäytti turvottelun niin vähän jo säikähdin itekin.
nyt jo parempi :angelic: migreeni vaan iski päälle :banghead: enkä jaksanu varvastakaan lähtee näyttämään, kun ei se oikeestaan oo juuri kipee vaik onkin kiva mustelma, enempi tää migreeni nyt särkee aivan *elvetisti 
sormet ja varpaat ristissä seuraavaan kiertoon!


en oo ikinä ovista tunnistanut tai tikuttanut, silti pisin tärppi ollut yk4. Nyt jotenkin tuntuu ettei yhtä helposti voi enää tärpätä ja ikääkin alkaa jo olla tms...
mutta kyllähän tässä kuume nousee koko ajan!
keskenmeno on varmasti todella raskas kokemus ja joutuu miettimään jaksaako uudestaan yrittää vielä..kuten kirjoitit että esikoistakin teitte vuosia ja keskenmenoja oli matkalla, niin täytyy vain uskoa että nytkin se pieni nyytti teille suotaisiin. Itselläni ei ole kokemusta keskenmenoista, joten en pysty samaistumaan tunteeseen, ylipäätä mikä pelko liittyy muutenkin raskauteen, niin saati jos keskenmenoja alla niin varmasti vielä isompi pelko. Nyt surette tämän surun ja keskitytte uuteen yritykseen jos niin tarkoitus.
myös pelko että olisko ees tärpännyt. Viime kerta kyllä teki aika optimistiseksi.
toivotaan että tehdään ryntäys huhtikuisiin!!