Hassu ero. Ylempi rfsu ja alempi PC ovistikut.
Tänään vasta kp8, mutta aloitin jo testailut.
(Rfsu löytyi kaapista muutamia, siksi tein kaksi eri.)
Molemmat on kyllä negoja ei sen puoleen, mutta aika vahva on jo PC
Taidan luottaa omiin oloihini tälläkertaa eniten.
View attachment 91861
Jipii!Kerrankin. Ei edes tunnu pahalta tuttujen vauvauutiset. Pidän tätä hyvänä enteenä ja tsemppiä kaikille, ootte ajatuksissaKiitos!
Mua piristää jo sekin, että sun odotus menee niin hyvin.
Jospa se nyt siitä tyhjenisi Mamiliksi! Ainakin Hcg on laskenut näkyvästi.
Täällä ei menkkoja näy eli yli 35pv kierto tiedossa...
onko menkka oloja?
Hoitoihin ei olla lähdössä, koska mies ei halua ja se on myös rahakysymys. Ikää mulla on niin paljon, ettei julkiselle puolelle ole mitään asiaa, ja yksityiselläkin jouduttaisiin heti raskaimpiin hoitoihin. Käytössä on kuitenkin keltarauhashormonit lyhyen luteaalivaiheen tueksi.Ensinnäkin osanottoni, teillä on ollut todella monta menetystä!
Varmasti olisi hyvä tutkia asiaa tarkemmin. Ehkä ihan oman terveysaseman tai neuvolan kautta asiaa voisi saada eteenpäin? Ollaan miehen kanssa nykyään Naistenklinikan Sikiötutkimuskeskuksen asiakkaita ja jos meillä vielä raskaus alkaa, niin saadaan sieltä ultrat, lääkärin konsultaatiot ym. Meidän kohdalla tutkittiin viime raskaudessa vauvan kromosomit ja muu terveydentila, sekä selvitettiin mahdollisuuksia selvitä raskausajasta, synnytyksestä ja vauvaiästä. Mahdollisuuksia ei sitten oikein ollut, joten jouduttiin keskeyttämään raskaus. 
Näitä sikiöajan tutkimuskeskuksia on alueellisesti ympäri maata, joten tämäkin voisi olla kohdallanne yksi vaihtoehto, kun tulet jälleen raskaaksi (toki tarvitsette lähetteen).
Mulla nyt about puolessa vuodessa kolmas keskenmeno, tosin yksi oli vain kemiallinen (raskaustestin plussaa, mutta vuoto alkoi dpo 18). Käsittääkseni kolmen keskenmenon jälkeen pääsisi tutkimuksiin mistä keskenmenot johtuu. Itselläni taitaa olla ihan vaan ikä syynä keskenmenoihin, Niin en näe erityistä hyötyä tutkimuksista. Meillä kuitenkin takana kolme onnistunutta raskautta eikä keskenmenoja ennen näitä nykyisiä.
Ei vieläkään oo alkanut
Heh... Alkoi äsken, kun vessaan menin.
Jee! Kp1 alkaa ja uudet kujeet odottaa.
Kipuja on, mutta otin buranan ja Panadolin.
Kierto 35pv taas eli säännöllinen on nyt.
uutta matoa vain koukkuun
Olen jonkun aikaa taustaillut, mutta jospa sitä aktivoituisi taas kirjoittamaan, kun kuitenkin vauvaprojekti jatkuu.
Tulin foorumille viime elokuussa keskeytyneen keskenmenon jälkeen ja olen viime aikoina ollut aktiivisempi muissa ketjuissa. Meillä oli maaliskuussa kemiallinen raskaus ja huhtikuussa alkoi raskaus, joka jouduttiin äskettäin keskeyttämään vauvan kromosomipoikkeaman ja vakavan hydropsin vuoksi. Kovasti on siis yritystä saada vauva, mutta laihoin tuloksin.
Tsemppiä kaikille omiin tilanteisiin!
Ensinnäkin osanottoni, teillä on ollut todella monta menetystä!
alkoi vähän jopa hävettään oma mouruaminen alkuraskauden km suhteen. En osaa edes kuvitella miten kamalalta se tuntuisi myöhemmässä vaiheessa.
ja jos ei, nii meillä on jo ihana lapsi
Minä taas nostan sinulle hattua, kun olet selvinnyt noin monesta keskenmenosta, ja vielä jaksatte suunnitella uutta raskautta.Voi ei, olen pahoillani teidän(kin) menetyksen vuoksi
Meitä ei huolita lapsettomuushoitoihin kunnalliselle puolelle, lähete laitettiin meneen gynekologin toimesta ku vuosi oli yritetty, kieltävä vastaus tuli ja rahat ei riitä yksityisen kautta. Huoh. Eli ei taida kauheasti olla vaihtoehtoja,kuin yrittää luonnollisesti niin kauan kuin jaksetaan henkisesti pettyä yhä uudestaan
Menetettyjä ne vauvat joka tapauksessa ovat, olivatpa sitten varhaisilla viikoilla, keski- tai loppuraskaudessa menehtyneitä. Vanhemmat joutuvat jokaisen kohdalla luopumaan unelmistaan ja suunnitelmistaan pienen varalle, mikä on traumaattista. Toki keskeytetyssä raskaudessa joutuu elämään oman päätöksensä kanssa, mikä on raskasta, mutta toisaalta ainakin meillä on ollut paljon apua ja tukea saatavilla, mikä todella auttaa selviytymään. Alkuraskauden keskenmenoissa vanhemmat jäävät usein hyvin yksin surunsa kanssa. Me sentään saimme pidellä pientä sylissä syntymän jälkeen, meille jäi kaunis muisto hänestä ja hautajaisetkin ovat tulossa. Keskenmenossa jäät vain ihmettelemään, mitä tapahtui ja miksi. Tällä kertaa meillä on vastauksia siihen, mitä tapahtui ja miksi, joten surua on jopa helpompi käsitellä.
mäkin kun oon helposti innostuvaa sorttia, niin kerkiän jo suunnittelee/haaveileen kaiken näköistä ja sit kun sattuu keskenmeno, niin kaikki haaveet romahtaa. Että kyllä, kyllä on henkisesti todella raskasta voimia meille kaikille lapsihaaveisiin 
Paljon onnea plussasta ja tarrasukkia pienelle!Oon tääl vähä tipahtanu jutuissa ja yrittäny kiriä aina kiinni. Onnea plussista ja pahoittelut huonoista uutisista!
Täällä ois pitäny eilen alkaa menkat, mutta tuliki selkeä toinen viiva testiin! Vielä kyn pysyisi mukana..
Kiitos!Paljon onnea plussasta ja tarrasukkia pienelle!
Oon tääl vähä tipahtanu jutuissa ja yrittäny kiriä aina kiinni. Onnea plussista ja pahoittelut huonoista uutisista!
Täällä ois pitäny eilen alkaa menkat, mutta tuliki selkeä toinen viiva testiin! Vielä kyn pysyisi mukana..
