Täällä kp6, eli menkat just loppumassa. Itselle tää on aina ollut jotenkin seesteisin osuus kierrosta, ei ole vielä ovistestailu päällä, ei ole piinailtavaa jne. :) Ei siis ihmeempiä kuulumisia täällä.
Yritän ottaa tämän kierron vähän rennommin, että aivot saisi kesälomalla kunnon paussin paitsi töistä, niin myös tästä yrittämisestä. Oviksen tikutan, mutta teen parhaani, etten miettisi nyt niin aktiivisesti sitä, mikä dpo on ja antaisin niiden menkkojen sitten vaan tulla kun tulee.

Oma usko siihen, että meillä tärppää luomusti/ennen tutkimuksia, on tällä hetkellä vähän koetuksella. Tiedän, että monilla tärppi ottaa aikaa ihan ilman mitään erityisempää syitäkin, mutta kai tämä on sitä henkistä valmistautumistakin sitten jollain tasolla tulevaan, en tiedä. Tai sit yritän vaan madaltaa omia odotuksiani, etten taas pettyisi niin kovasti.
Mulla on taipumusta stressata asioita tosi paljon, myös etukäteen, ja yritän nyt parhaani mukaan kääntää mieltä tästä hetkestä nauttimiseen sen sijaan, että murehdin kaiken etukäteen ja unohdan elää hetkessä. Siltä se välillä nimittäin tuntuu, kun mielessä pyörii vain tämä yritys.
Mutta tällaisia ajatuksia tähän päivään täällä.

Kovasti tsemppiä teille muillekin ja viivoille vahvistumista!