Nukahtamisongelmat on niin pahoja, kärsin itse samasta monta kuukautta ja alkoi käydä henkisesti todella kuormittavaksi. Itselle oli pahinta kun alkoi jo valmiiksi jännittämään nukkumaan menoa.
Mulle auttoi tylsien äänikirjojen kuuntelu joihin sitten nukahdin. Se jotenkin auttoi siihen ettei vain pyörittänyt samoja ahdistavia ajatuksia mielessä. Lopullinen pelastus oli kahden viikon kaukomatka joka aikaeroineen palautti unirytmin ja stressikin lähti samalla lomalla.
Tsemppiä Nannal!
Hmm parin viikon kaukomatka kuulostaa hyvältä! Ja tämä ei oo kyllä ollenkaan mieluisa tilanne kun lapset kuitenkin herää aikaisin ja kaikki päivän velvollisuudet pitäis hoitaa väsymyksestä huolimatta. Puuh.
Koko ajan hirveä nälkä ja tekee mieli ahmia, mutta sitten syömisen jälkeen hirveän paha olo. Olen kyllä yrittänyt pitää annokset pieninä ja usein, mutta ei se joka päivä auta. Kaikista pahin on, että iltaa kohden olo pahenee, jolloin pitäis touhuta ja leikkiä neljävuotiaan kanssa. Ollaankin nykyään suht ajoissa siirrytty iltahommiin, kun äiti on hieman väsynyt
lähes poikkeuksetta hampaiden pesun yhteydessä lentää laatta. Huomenna ois sokerirasitus...odotan innolla 
Siis hyvät asiat yhtä lailla kuin surulliset. Esimerkiksi telkkarissa lause: ”no more family, but hopefully friends for life”.. Tällasista jutuista
Normaalisti itken tosi harvoin, mutta nyt ehkä pari kertaa päivässä.. Juu, ja kuvottaa välillä, mutta toistaseksi en oo vielä oksentanu. Se huono olo vie kyllä voimat.