Neuvola- ja ultrakuulumiset

Mukava kuulla kaikkien ihania kuulumisia! Olemme itse vielä niin salassa pitäneet tätä asiaa (vain siskoni tietää), etten ole päässyt jakamaan tätä ihanaa tunnetta muiden kanssa. Keskiviikkona olimme ultrassa ja siellä kaikki hyvin, joten tulevat isovanhemmat saavat tietää asiasta viikonloppuna sekä myös lähimmät ystävämme.

Olin ensimmäisellä neuvolakäynnillä viikolle 8+4. Oma terkkarini oli lomalla, mutta tämä terkkari oli tuttu opiskeluajoiltani ja käynti oli oikein mukava:) Kuuntelimme varovasti silloin sykkeitä ja siellähän se pikkuinen sydän tikutti <3

Tämän viikon keskiviikkona olikin sitten nt-ultra, jota jostain syystä jännitin aika kovinkin.. Pikkuinen oli niin vilkas liikkuja, ettei meinattu kuvia saada ollenkaan :D Lopulta kuitenkin sain kaksi kuvaa, sivu- ja takaprofiilin. Nt- oli 0,5. Verikokeisiin täällä ilmeisesti mennään joka tapauksessa ja siellä siis kävinkin. Kaikki raajat löytyivät, kuten myös virtsarakko, mahalaukku ja sydän. Laskettu aika pysyi samana 12.8, mittojen mukaan olisi ollut yhden päivän vanhempi eli 11+5.

Ensi viikon tiistaina on lääkärineuvola. Odotan kovasti kuulevani taas pienen sydämen tikutuksen <3
 
tervehdys kanssa odottajat :) ajattelin tulla esittäytymään. Täällä naputtelee 1 tyttölapsen äippä. Toisen naperon LA on 22.2. Eli syntynee karkauspäivänä, mikäli samalla lailla yli mennään kun esikoisen kanssa :). Raisiossa asustellaan ja TYKS on sairaala. Eka Neuvola käynti oli viikko sitten ja eilen käytiin ultrassa katsomassa alienia. Siellä se vilkutteli kovasti meille. Elokuun viimenen on seuraava neuvola. Taidan kaivaa doplerin kaapista ja kuunnella illalla sykkeitä <3 auvoisaa odotusta kaikille>
 
Me käytiin perjantaina ultrassa ja tällä kertaa kaikki näyttäisi olevan tähän asti hyvin. Riiviön niskaturvotuksen ultraus oli varsin haastavaa. Paikallaan ei voinut olla tai jos oli niin näytti sitten vaan selkäpuoltaan. Verikoe + ultra seulassa kaikki kuitenkin ok. Jalkoja kaksi, hirveästi huitovia käsiä (nyrkissä tottakai) kaksi ja mikä tärkeintä, myös pallealinja näkyi! Kuinka monta painajaista sitä ehtikään nähdä uusineesta pelleatyrästä ja muista kamaluuksista. Kaveri oli muistanut siis kuitenkin kasvattaa tarvittavat osat itseensä emoticon

LA on edelleen se 17.2. ja seuraava ultra on varattu vajaan viiden viikon päähän. Katsellaan sitten varhaisrakenteita paremmin. Mutta ensimmäistä kertaa pitkään aikaan sain nukuttua kunnon yöunet. Sormet ja varpaat ovat kyllä edelleen ristissä että kaikki menisi tällä kertaa hyvin. Huokaisen varmaan vasta sitten helpotuksesta, kun nyytti on maailmassa turvallisesti...
 
Täälä käytiin ensin tossa omassa teekoossa lääkärillä verisen vuodon takia. Sitten keskussairaalassa. Alkio oli kuollut 9 viikolla. Nyt siis olisi ollut rv 12+1. Mua ei näköjään ole tarkoitettu äidiksi.. 4 KM kahden vuoden sisään..

Jos joku vaan viittis ottaa hommakseen tuon helmimammat listan, ja tehdä uuden keskustelun... Poistan tuon omani, kun joku on ottanut sen hommakseen.

Tsemppiä teille mammoille!
 
Nyt ei sanat riitä kertomaan kuinka pahoillani olen puolestasi Heikku! Toivottavasti miehesi kanssa löydätte toisistanne tukea jaksamaan.
 
Heikku89: Olen todella pahoillani teidän puolesta =( , minä voin koittaa jatkaa sun helmimammojen listaa.. Perustan uuden listan niin voit sitten poistaa omasi. Kiitos sinulle listan aloittamisesta.. Ja todella paljon voimahaleja ja jaksamista, rankkoja ovat jatkuvat keskenmenot. =( Mutta täytyy vaan jaksaa toivoa, että kyllä se vielä tärppää ja kestää.
 
Aluksi Heikulle vielä voimahalaukset minultakinemoticon .


Tänään meillä oli se "virallinen" ensimmäinen ultra, kun ensimmäisellä kerralla olimme liian aikaisin asialla. Kirjottelinkin siitä tuolla ylhäällä. Nyt siis viikkoja 13+2 ja vauveli oli tuplannut mittansa viime kertaan nähden. Laskettu aika nyt siis 19.2, omana synttäripäivänäni:)  Painoa 75g ja CRL 66mm. Vikkelä ja virkeä kaveri oli, esitteli itseään ruudulla joka puolelta ja hyvin saatiin mittaukset tehtyä

Niskaturvoke normaali ja nyt vielä katsotaan se verikoe. Neuvolassa kävin samalla (eka lääkäri) ja kaikki oli tuolla "sisäpuolellakin" kunnossa. Oma paino oli vähän pudonnut tai ei ainakaan noussut, mahaa ei vielä huomaa kun illalla seisallaan jos oon niin voi tuntua käteen, mutta ei kyllä pullota vielä yhtään.
Tällaista siis tänneemoticon
 
neuvokaapas miten muutan tuo tickerin oikeean, pitäis siis saada viikko taaksepäin. yritän tehdä uutta, mutta kun syötän nykyiset /muuttuneen lasketun ajan tiedot niin ei muutu.
 
Tinttiäinen: Mä kans jouduin sitä tickeriä muuttamaan ja sain sen muuttumaan vain silleen, et vaihdoin sitä viimeisten kuukautisten alkupäivää yhtäpaljon johonkin suuntaan mihin se LA:kin meni. Eli jos La muuttui viikolla+2 päivällä niin sitten sitä KK alkupäivääkin sillä samalla. Muuten ei onnistunut.

Mä kävin tänään myös ekassa lääkärineuvolassa.
Kaikki näyttäs olevan ok. Kohtu kasvanut normaalisti ja sydänäänet tikutti siinä 160.

Päivittelin lekurille masuni kokoa niin se vaan sanoi et sillä on tapana tulla noin nopeesti ku edellisestä on vain vähän aikaa. Sit otin puheeksi pienen kauhuni siitä, et miten sit ku tän vauvelin tulis syntyä? Ku edellinenki tuli pikavauhtia = 3cm -> 10cm alle puolessa tunnissa avautumisvauhti. No lääkäri oli sitä mieltä et sit on parasta lähtee heti ku jotain pientäkin alkaa tuntua. Ku se tahtoo näin pienellä aika välillä tulla vieläkin nopeammin. JÄIKS! Meiltä on ainakin 20min sairaalaan! Ja ennenkö saa hoitajan paikalle isommille lapsille. Voi kääk.

Painoa tullut +2kg siitä edellisestä käynnistä .
Pissa puhdas.
Paineet ok ku mittas heti ku pääsin tuoliin istumaan. Olihan se silloin yläpaine 107. VAU
 
Mikäs ois sen ihanampi synttärilahja, kun lapsen syntyminen omana syntymäpäivänä

Mullakin menee lähelle, omat synttärit on viikko lasketunajan jälkeen. Itse asiassa mun oma laskettuaika on aikoinaan ollut sama, mitä mulla nyt on. Synnyin vaan viikon myöhässä... niin ja äidilläni on syntymäpäivä vain päivää ennen mun laskettua aikaa...

Mulla oli tänään ensimmäinen neuvola-lääkäri. Ensin kävin terveydenhoitajan juttusilla ja siellä katsottiin paino, pissa ja verenpaine. Kaikki oli ihan kunnossa.
Verenpaine oli 122/66 ja pulssi 97 OHO... ei vissiin kerinnyt kunnolla tasoittua, kun vesisateessa pyöräilin tuonne semmoiset 3km.
Paino oli pysynyt kutakuinkin samassa, itse asiassa jopa hieman laskenut. Oli vaan +200g enemmän, kun viimeksi ja vaatteet päällä mitattiin, niin terkka vähensi kilon siitä painosta pois.
Pissa oli puhdas.
Heinäkuussa kävin verikokeissa ja sielläkin kaikki kunnossa. HB hurjat 132. Se on kyllä mulle tosi hyvä. Joskus nuoruudessani kärsin raudanpuute anemiaa ja alimmillaan HB oli vain 85. Onneksi on sittemmin korjaantunut ihan itsestään.

Lääkärin kanssa jutellessa meni pitkä tovi. Yritin saada migreeniin jotain reseptilääkettä, mutta ei suostunut kirjoittamaan. Käski ottaa vain 1g banadolia, jos kohtaus tulee. Huoh... kun ei se banadol ole tähänkään mennessä koskaan auttanut. Vaan eikait se muu auta, kun sillä mennä...
Minulla oli paperilla ylhäällä kaikki mieltä askarruttavat kysymykset, että varmasti muistaisin kaikki kysyä. Sain lääkäriltä siunauksen ensi viikon ulkomaan matkallekin, käski vain nauttia lomasta ja unohtaa turhat stressailut.
Lääkäri heti kyseli, onko ollut pahoinvointia, kun paino on pudonnut. No onhan sitä ollut, mutta niin vähän, että tuksin se painon putoaminen siitä johtuu. Ei vaan ole tullut syötyä entiseen malliin, varsinkaan niitä herkkuja. Herkkujen syöminen on kyllä vähentynyt todella radikaalisti verrattuna normaaliin aikaan, jolloin saattoi mennä karkkipussi päivässä ja muut herkut siihen päälle. Nyt ei vaan makea maistu... paitsi salmiakki. Sitäkin lienee uskaltaa edelleen popsia silloin tällöin, kun ei ollut verenpaine koholla.
Lääkäri halusi ottaa papa-kokeen gynekologisen tutkimuksen yhteydessä. Edellinen oli minulta otettu vuosi sitten ja se oli silloin ihan ok. Sitä edellisessä oli jotain pientä muutosta ja ilmeisesti sen takia halusi nyt ottaa näytteen, vaikka edellisestä vasta vuosi aikaa. Noh, mikäpä siinä. Toivottavasti se ei aiheuta mitään ikävää... vaikka kai ne lääkärit hommansa osaa ja tietää, mikä on turvallista.
Tehtiin myös normaali sisätutkimus ja siinä kaikki oli kunnossa. Ei lääkäri kyllä juurikaan siihen mitään kommentoinut. Neukkukortissa lukee, että kohdunsuu on kiinteä ja kiinni, pituus 3cm.
Ja mikä tärkeintä, kuunneltiin niitä sydänääniä. Sieltä se viuh, viuh, viuh pian kuuluikin. Ihanaa.... emoticon pikkuisen syke oli 150, kuulemma ihan normaali.
Vaan, miten tuo minusta on jotenkin alhaisen oloinen tuo vauvan syke??? Mitä mieltä tästä olette?

 
meillä esikoisella koko raskauden ajan noin 140. uudella oli ultrassa 169 mikä oli vähän korkean tuntuinen taasen mutta normaalin rajoissa sekin.
 
Pojalla oli syke ekaa mittausta lukuun ottamatta aina 140, tytöllä 160 ja nyt tällä oli tässä ekassa mittauksessa maanantaina 160. Se pojan eka syke oli 160. Et nyt ei ainakaan voi mitään tuosta sykkeestä päätellä.
 
Eilisen neuvolakäynnin kuulumisia:

Paino -2,2 kg! En ole voinut niin pahoin, että olisi jäänyt syömättä. Oli vissiin turvotusta viime kerralla helteen takia. No jaa, karkit yms on jääneet vähemmälle ja liikuntaa lisätty. Mutta olen myös syönyt enemmän.

Hb 144, sekin noussut vähän.

Verenpaine 110/74.

Vauvan sykettä kuunneltiin, muttei laskettu tiheyttä.

Kaikki siis erinomaisen hyvin.
 
Ultrassa käytiin tiistaina, siellä köllötteli erittäin eloisa ötökkä :)

laskettu aika kuitenkin siirtyi niinkuin olin arvellutkin eli mun uusi LA on 29.2.2012 eli karkauspäivänä. Saapa nähdä tuleeko muksulla olemaan synttärit 4 vuoden välein... itse kyllä veikkaan maaliskuun vaavia :P

Onko kellään tullut "tyttö-oloa" tai "poika-oloa"? Mulle tuli ultrassa ihan poikaolo ja yllätinkin itseni miettimästä että siellä pötköttelee meidän esikoisen pikkuveikka... Esikoiseni siis on tyttö eikä mulle tullut mitään moista oloa hänen odotusaikana.
 
Täällä käytiin myös np ultrassa viime tiistaina ja ihmeekseni la muuttui viidellä päivällä taakse päin eli 20.2. Nyt sitten pelottaa että minkä kokoinen monsteri sieltä on oikein tulossa koska oman laskuoppini mukaan hedelmöittyminen on täytynyt tapahtua 4.6. tai sen jälkeen koska kortonki jäi käyttämättä vain sen yhden kerran kun miehen kanssa innostuttiin. Tai sitten meijän kortongeissa on pitänyt olla jotain vikaa. Edellinen lapsi oli koko ajan keskiarvoa pienempi joten en olis voinut uskoa että tää olis ainakaan voinu isompi olla!

Mutta oli ihana nähdä pikkuinen siellä. Ja jotenkin kun kuva oli niin kauhean selkeä niin kavonpiirteet näytti aivan poika lapselta. Ja tuli kauhean vahva tunne että tämä on poika. Minullakaan ei edellisestä ollut minkään laisia tuntemuksia mutta tämän täytyy olla poika nyt on vain sellainen olo :)
 
Takaisin
Top