Keskenmenon kokeneiden (ja miksei muidenkin) huolia

Tuli sitten itse aloitettu ketju meikäläiselle tarpeeseen..
Ei tullut tästäkään meille vauvaa, ei sykettä enää löytynyt ultrassa. Olen maani myynyt ja niin vihainen tälle elämälle. Kolmas menetys peräjälkeen ja meille ei yhtään elävää lasta oo suotu.
 
Oon todella pahoillani Suvetar. :Heartred Ei löydy sanoja multa. Itken täällä, mutta sekään ei valitettavasti sua auta.
 
Tuli sitten itse aloitettu ketju meikäläiselle tarpeeseen..
Ei tullut tästäkään meille vauvaa, ei sykettä enää löytynyt ultrassa. Olen maani myynyt ja niin vihainen tälle elämälle. Kolmas menetys peräjälkeen ja meille ei yhtään elävää lasta oo suotu.

Olen niin pahoillani Suvetar :Heartred Ymmärrän todella hyvin vihasi ja surusi. Itsekin taistelen täällä monenlaisten tunteiden kanssa ja mietin, että miksi tämäkin piti kokea kaikkien muiden haasteiden jälkeen... elämä on todella epäreilua. Tänään alkoi vuoto, huomenna varsinaiset "tyhjennyslääkkeet". Pelottaa, kun ei tiedä mitä on odotettavissa. Valitettavasti joudun kokemaan tämän kaiken vielä yksin, koska lapsen isä ei ole läsnä elämässäni enää. Ja muiden tukea en nyt jostain syystä pysty ottamaan vastaan... tiedän kyllä, että puhelinsoiton päässä on monta tukijaa, jotka tulevat luokseni, jos pyydän. Mutta mun on nyt vaan saatava surra tämä suru itsekseni. Lämpimiä halauksia sinulle Suvetar, kyllä me tästä vielä noustaan...
 
Tuli sitten itse aloitettu ketju meikäläiselle tarpeeseen..
Ei tullut tästäkään meille vauvaa, ei sykettä enää löytynyt ultrassa. Olen maani myynyt ja niin vihainen tälle elämälle. Kolmas menetys peräjälkeen ja meille ei yhtään elävää lasta oo suotu.

Suvetar, älä luovuta :Heartred Mä olen kokenut saman, kolme peräkkäistä keskenmenoa, ja olin varma ettei musta tule koskaan äitiä. Maailma romahti joka kerta, ja epätoivo alkoi kalvaa. Hakeuduin tutkimuksiin kolmannen jälkeen, joissa todettiin ettei mussa ole mitään "vikaa", vaan todennäköisesti niin huono tuuri että huonot munasolut hedelmöittyneet, joista ei olisi elinkelpoisiksi ollut. (Kaikki siis vuoden sisällä)

Uskallettiin kuitenkin vielä yrittää, ja seuraava raskaus päättyikin sitten ihanan terveen tytön syntymään. Jos tuntuu että tarviit aikaa toipua, pitäkää vähän "lomaa" vauvanteosta, ja käyt siellä lääkärissä, ehkä jotain selviää. Kannattaa myös käydä neuvolapsykologilla jos yhtään tuntuu siltä. Jaksamisia! :Heartred
 
Suuret pahoittelut kaikille surullisia uutisia saaneille :Heartred

Munkin oli pakko tulla tänne avautumaan peloistani. Mun kaikki oireet on kadonnut kun tuhka tuuleen ja nyt pelottaa. Ainoastaan paineen tunne alavatsalla. Viikkoja nyt 9+5. Ensi viikolle varasin toisen ar-ultran, ekassa kävin 6+4.
Tää on kamalaa kun on tunne että nyt ei ole kaikki hyvin. En jaksaisi odottaa ensi viikkoon, toisaalta pelottaa mennä. Niin moni on saanut jo ikäviä uutisia.
 
Kiitos elmeri kannustuksesta!

Odottajako, onpa harmillista, että lapsen isästä ei ole tukijaksi. Jokainen toimii parhaaksi katsomallaan tavalla, mutta suosittelen kyllä kertomaan jollekulle. Ethän tee tyhjennystä kotona yksin?

Minulla tyhjennyslääkkeet sitten lauantaina.
 
Kiitos. Ei auta kuin odotella. Kyllä tää on hurjaa tää touhu. Enpä olis arvannu! Mun ei pitäny olla tämmönen vauhko.
 
Kiitos elmeri kannustuksesta!

Odottajako, onpa harmillista, että lapsen isästä ei ole tukijaksi. Jokainen toimii parhaaksi katsomallaan tavalla, mutta suosittelen kyllä kertomaan jollekulle. Ethän tee tyhjennystä kotona yksin?

Minulla tyhjennyslääkkeet sitten lauantaina.


Joo, yksin tuli tyhjennys tehtyä kotona tänään. Meni ihan hyvin, kai. Ja kyllä läheiseni olivat tietoisia asiasta, mutta itse tahdoin olla yksin, vaikka se ei olekaan suositeltavaa. Olipa kyllä raskas päivä ihan kaikin puolin... nyt nukkumaan, jospa pahin ois nyt ohi.
 
Voimia Suvetar ja Odottajako ❤ .

Mun pelko taitaa kans käydä toteen. Juuri alkoi kirkas vuoto ☹ . Hämmentää, kun mitään kipuja ei ole. Päin vastoin tuntuu että raskaus oireet ovat vain lisääntyneet. Mulla olis toinen varhais ultra ensi viikon keskiviikkona, mutta varmaan jos vuoto jatkuu, niin sen saa perua.
 
Kannattaa se ultra ottaa jokatapauksessa. Jos raskaus on mennyt kesken, voidaan tarkistaa, että on tyhjennetty kokonaan. Toivottavasti kuitenkin löytyisi vielä eloa!
 
Minua on tänään vihlonut alavatsaan ja iltapäivällä alkoi pieni vuotokin. Onneksi tiistaina jo ar-ultra niin saan tietoa tilanteesta lisää. Kyllä taas pelottaa, kun tää on niin tuttua... Toivottavasti vuoto ei voimistu ja on vain jotain harmitonta... Tietysti olen jo varautunut pahimpaan. Tänään 6+2.
 
Nt ultra lähestyy ja jännitys/pelko kasvaa. Minulla on 12/14 syntynyt kuopus (ennen häntä 3 synnytystä 02 04 05) Ennen kuopusta sain kaksi keskenmenoa peräkkäin. Ensimmäinen (5/13) oli keskeytynyt keskenmeno. Menin 12vklla ultraan ja siellä selvisi raskauden menneen kesken vklla 6 :sad001 Se oli, en edes keksi sanoja.... Seuraavana yönä kohtu alkoi tyhjentyä spontaanisti, kauhein yö ikinä. Toinen keskenmeno (1/14) todettiin varhaisultrassa vklla 7. Silloinkin kohtu alkoi tyhjentyä spontaanisti, vuotoa oli viikon. Loppuviikosta nukuin vessan edessä patjalla, josta konttasin pöntölle "tyhjennykselle". En suostunut sairaalaan, tyhmä kun olin. Selvisin, mutta nämä kaksi kokemusta on nyt palanneet kummittelemaan öisin ja on päivälläkin mielessä koko ajan. Olen sinnitellyt, etten menisi yksityiselle ultraan. Vielä olisi reilu viikko odottelua. Keskenmenoon viittaavia oireita ei ole ollut, mutta eipä niitä ollut edellisilläkään kerroilla. Huoh.... Nyt rv 8+6 neuvolan laskujen mukaan. Voimia kaikille keskenmenon kokeneille :Heartred
 
Takaisin
Top