Yritystä odottavat

Täälläkin odotellaan edelleen. En ole jaksanut kirjoitella, kun ei oikein ole mitään tapahtunutkaan. Rauhallista odottelua, vaikka välillä miettii kyllä mihin oikein ollaan ryhtymässä. :eek: Pillerien syönti loppuu uuden vuoden tienoilla ja sitten pääseekin jännäämään millainen se kierto näin 10 vuoden jälkeen onkaan. :nailbiting: Meidänkin on tarkoitus aloittaa yritys aikaisintaan maaliskuussa. :)
 
Vargynja sanoi:
En nyt muista oliko ollut puhetta imetätkö/minkä verran imetät vielä Tips? Toivottavasti kierto käynnistyisi sopivasti niin että pääsisitte yrittämään pian matkan jälkeen. Tai voihan sitä toki yrittää ennen sen käynnistymistäkin, mutta plussan todennäköisyys on aika heikko. :D
Click to expand...

Imetän vielä muutamia kertoja vuorokaudessa, pääosin nukutan tissille eli illalla ja yöllä kerran tai muutaman. Päivisin ei enää kovin usein päikkäreitä lukuun ottamatta, ehkä kerran tai kaksi jos lapsi tulee pyytämään. Silti riittävästi että tissit edelleen suihkuaa ja maitoa tulee reilusti. Olin yötä pois jokin aika sitten ja pumppasin illalla ja aamulla reilun desin per rinta kummallakin kerralla. Kymmenessä minuutissa ...

Meillä on myös HYVIN hiljaista makuuhuoneen puolella (mies on usein viikot poissa ja viikonloppuisin kiireinen/väsynyt), joten mikään ylläriraskaus ei kyllä senkään puolesta tule kyseeseen. :banghead:
 
Meillä vielä odotetaan koko yrittämistä ja sen ajankohta vielä vähän hakusessa, mutta kuitenkin se varmaa, että kuitenkin halutaan yrittää.Miehelle olen ajatukseni ja haluni todennut. Mies ois ollut heti halukas lähtemään hoitoihin, kun vain se on mahdollista ja sanoi vielä haluanko yrittää kaikesta vastoin käymisistä huolimatta ennen kun sanoin edes ajatukseni ajankohtaan liittyen.No mies jäi miettimään asiaa kumpi parempi armeijan jälkeen, kun poika jo 3v ja minä palaillut opintoin ja kun poika 3v ja minä jonkun aikaa saanut opintoja eteenpäin sitten vasta aloittaa hoidot/jonoon mennä tai heti kun saa yrittää uudestaan ens vuoden alku puolella myös ottaa riski siitä, että pahimmassa tapaukessa joutuisin jälleen kerran vuodelepoon ja ois ennenaikaisuuden riski ja poika joutui olemaan hoidossa mummon(minun anopin) luona tai miehen keskeyttää tai vaihtaa sivariin. Ajatuksena ois, että lähiaikoina saataisiin jonkunsortin ratkasu tähän kun mies ajatellut itsekseen jonkunaikaan.
 
Niittipyssy, Mullahan kuopuksesta oli nimenomaan palelu ensimmäinen ja ainoa oire ennen plussaa, joten kyllähän tuo nyt lupaavalta kuulostaa. :wink

Ja siis joo, mulla odottaa työt/opiskelut syksyllä kun nuorin täyttää 3v. Ei olisi varaa jäädä kotiin jos laskettu aika menisi yli tuon, koska mun rahat tippuisivat aika huolella (en saisi samoja kuin esikoisesta ja tästä kakkosesta) Meidän tilanne on tällä hetkellä sillä tavalla hankala kun mieskin osin opiskelee.

Heitsu, Teillä on kieltämättä yhtä kiperä tilanne hieman kuin meilläkin pohdintojen kanssa, vaikkakin eri syistä. Tsemppiä siis sinnekkin, samaistun noihin fiiliksiin. Toivottavasti päätyisitte johonkin ratkaisuun. :)
Itseäni myös pelottaa raskautta ajatellen mahdollinen vuodelepo taas ym mutta yritän jotenkin järkeillä että sekin on lopulta niin pieni aika elämästä. (Jos sitä nyt noin voi edes ajatella)

Tuli tuosta Tipsin tilanteesta mieleen kun meidän 2v tankkaa päivin ja öin, että en kyllä ihmettelisi vaikka sekin sotkisi tätä kroppaa. :banghead: Olisihan se ihannetilanne jotta menkat pysyisi reissun ajan poissa ja sitten ne voisivatkin paukauttaa kylään kuin tilauksesta. :grin

Frigg, Maaliskuu tulee kyllä yllättävän nopeasti. Toivottavasti kierto lähtisi siitä käyntiin! :happy:
 
Frigg, itsekin tuli yrityksen alkaessa mietittyä paljonkin että ollaanko nyt tosissamme, jaksetaanko me oikeasti ja mihin tässä nyt ollaankaan ryhtymässä. Jonkin aikaa yritettyäni sain sitten jonkinlaisen rauhan asian suhteen eikä enää pahemmin mietitytä. :) Toista lasta ollaan toivottu jo pitkään ja nyt se toinen lapsi saa tulla. Tsemppiä asian pyörittelyyn ja viimeisten kuukausien odotukseen.

Tips, no tuo on kyllä aika tehokas ehkäisykeino, kun ei makuuhuoneessa tapahdu mitään. :/ Toivottavasti alkaa tapahtua viimeistään sitten kun on aika yrittää.

Tsemppiä Heitsu asian pohdintaan ja miehen kanssa keskusteluihin. Hyvä kuitenkin että olette molemmat sillä kannalla että lapsi tehdään ennemmin tai myöhemmin. :)

Miitu, me ei jätettäisi vauvahaavetta sikseen raha-asioiden vuoksi. Eka kun saatiin niin mies opiskeli ja itse tein keikkatyötä. Nyt mies on kuntoutustuella ja minä taas osa-aikatöissä. Ei siis mitkään valtavat tulot, mutta ei ole tarvinnut hyvinvoinnista tinkiä. :) Kaikki tarvittava on saatu hankittua, osa tietenkin käytettynä, mutta se on ekologisuudenkin suhteen järkevää. Mutta te tiedätte oman tilanteenne ja sen mikä teille sopii parhaiten ja teette omat ratkaisut.
 
Vargynja, Siis ei meilläkään oo sen takia jätetty vauvahaaveita, me eletään nytkin ihan minimituloilla. Kun kakkosta tehtiin niin mies joutui työttömäksi ja olin itse kotihoidontuella. Sitten kotihoidon kuntalisä loppui sopivasti, kun mies alkoi opiskella ja tekee osa-aikatyötä tällä hetkellä. Itse yhä kituutan kotihoidontuella.
Ja meillä juuri elellään suht minimalistisesti ja kaikki mahdollinen ostetaankin käytettynä (tosin uudenveroista vain) ja ei olla toistaiseksi jouduttu hirveästi tinkiä jos on tahtonut jotain ylimääräistä, matkustaa tms.
Mutta kolmen lapsen kanssa tilanne olisi aivan toinen ja siinä missä mun äitiysrahat olisivat sama summa kuin tää kht tällä hetkellä, niin ei me nähdä sitä nyt vaihtoehtona. :sorry:
 
Täällä tuli tänään paperiin pyyhkiessä tippa vaaleanpunaista :nailbiting: (Arvatkaa vain heräsikö jokin toivon kipinä jos ois vaikka ollutkin kiinnittymisvuotoa?)
 
Miitu, joo tilanteet ja perheet on erilaisia ja jokainen tietää mikä on omalle perheelle paras ratkaisu. Meillä on vasta se yksi lapsi niin sekin vaikuttaa tietenkin menoihin. Toivottavasti teille nyt tulisi plussa. Jospa olisikin kiinnittymisvuotoa. :)
 
Täytyy sanoa että sillä tavalla en eroa oo huomannut hirveästi taloudessa toisen lapsen tultua, kun esikoiselta pystyi hyödyntämään jääneet tavarat/vaatteet ja esikoinen siirtyi pois vaipoista kun toiselle niitä alettiin ostaa.
Mutta nyt kun alkaneet kasvaa niin esimerkiksi vaatteita ei enää samalla tavalla kierrätäkkään kun ehtivät mennä jo polvista puhki jne. :p
Ja ainenkin ruokakauppaan saadaan kulumaan sievoinen summa, huh. :eek:

Toivon myös jotta oiskin ollut jotain sellaista. :rolleyes:
Nimittäin huomasin Flo kirjanneeni menkkajomotuksia 4-6 päivää ennen tuota tuhrua. Jos olisivat olleet ovistuntemuksia, niin tuohan oisi voinut tosiaan olla jtn kiinnittymiseenkin liittyvää. :nailbiting:
 
Mun piinaviikot päättyi. Saako nyt mennä vähän paniikkiin? :hilarious::angelic:
 

Liitteet

  • 20191203_200807.jpg
    20191203_200807.jpg
    15.3 KB · Katsottu: 185
Kiitos kaikille :happy: hassu olo, ei tunnu yhtään "raskaalta". Pieniä kuvotuksen aaltoja harvakseltaan, tosin viikkojakin vasta 4+1. Saa nähdä meneekö joulunpyhät pää ämpärissä :hungover:
 
Onnea niittipyssy!

Mitähän omalle yritykselle vielä tapahtuu... Maaliskuussa oli tarkoitus aikaisintaan aloittaa. Nyt juttelin pomon kanssa ja mulle on huippumielenkiintoisia hommia tarjolla ensi syksyksi. Saatan mennä tekemään paria päivää viikossa jo keväällä. Niin kuinka sitä sitten voisi muutaman kuukauden päästä jäädä pois jos on uusia hommia pedattu ihan mua varten keskelle organisaatiomuutosta! Äh.

Voihan sitä kai yrittää sitten myöhemmin. Ja toisaalta "vahinkoja" sattuu. Pelkään vaan että tämä kuume karisee jos odottaa liian pitkään ja jää kolmas tekemättä.
 
Tips, Sama pelko persuuksissa täällä jos yritys nyt jäisi muutamaksi vuodeksi tauolle, että tohtisiko sitä enää myöhemmin. :nailbiting:
Mutta toisaalta haluan ajatella että kyllä asiat menee niinkuin niiden kuuluu, tavalla tai toisella. :)
 
Itselläni ei kuume ole karissut pitkän odotuksen aikana. Mutta kaikkihan me ollaan erilaisia niin ei voi sanoa kariseeko teillä. Toisaalta jos odottaa sitä oikeaa hetkeä niin sitä ei välttämättä tule koskaan. Tsemppiä näiden asioiden mietintään.
 
Vargynja sanoi:
Itselläni ei kuume ole karissut pitkän odotuksen aikana. Mutta kaikkihan me ollaan erilaisia niin ei voi sanoa kariseeko teillä. Toisaalta jos odottaa sitä oikeaa hetkeä niin sitä ei välttämättä tule koskaan. Tsemppiä näiden asioiden mietintään.
Click to expand...
Kyllä mäkin olin ihan varma että toinen lapsi halutaan ja sitä jaksoi odottaa. Mutta kahden piti olla se maksimi, sitä sanoin vielä synnytyksessäkin miehelle että muistuta nyt että tämä oli tässä. Mutta niin sitä vain kuume nousi kun kuopus oli vain parin viikon ikäinen ja nyt on yli vuosi kuumeiltu.

Toinen lapsi kun mahtui suunnitelmiin niin hyvin. Kolmas ei ehkä niinkään, pitääkö vaihtaa autoa, kotia jne. Niin tässä mietityttää että tämä "heikko hetki" menee ohi. Viimeksi tänä aamuna tuumin että ehkä kaksi lasta riittää. Sovittiin töihin paluusta ensi keväänä ja siellä on mua odottamassa uusia esimieshommia jotka räätälöidään ihan mua varten. Tuntuisi keljulta jäädä vuoden sisään taas pois vaikka se oli alunperin suunnitelmissa.

Anteeksi, olen taas jumissa ajatusteni kanssa. Eipä se tällä puimisella miksikään muutu (kun ei se kiertokaan ole vielä startannut). Hyvää itsenäisyyspäivää tännekin!
 
Meillä myös juurikin noin että kaksi lasta oli tosiaan ihan ydinajatus ja kolmas tuntuu ettei välttämättä sovi suunnitelmiin, tai elämäntilanteeseen niin hyvin.
Ja esimerkiksi nyt olisi tulossa huonoin mahdollinen ajankohta lapsen hankinnalle, ihan jo taloudellisestikin.. itsekin tiedän ettei sitä sellaista oikeaa aikaa varmasti olekkaan. Mutta täysin väärä hetki on nyt ainenkin olemassa. :sad001


Saa nähdä mitä mieltä sitä sitten on myöhemmin kun lapset kasvaneet ja arki tasoittunut + tietysti ikä.
Mies sanoi että kolmashan olisi ihana tehdä sitten kun pojat isompia, kun sitä vauva-aikaa kaipaa todella, kun se on vain muisto! Mietin että tuo on kyllä äärimmäisen totta :Heartpink
 
Takaisin
Top