Yritystä odottavat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Vargynja
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Vargynja: Tää aika tuo varmasti haasteita. Mulla oli talvi vähän hankalaa aikaa ja sit tuli vielä korona. Ja paino pääsi nousemaan. Nyt toki parin viime viikon aikana tilanne kontrollissa ja jopa laskusuunnassa. Kyllä se siitä, anna anna itsellesi vaan aikaa! Jos et enää imetä niin helpoin tapa laihduttaa on pienentää kalorimäärää ruuassa. Toki liikunta siihen tueksi niin ei tarvi niin paljoa vähentää :) 500 kalorin päivittäinen vaje on puolen kilon pudotus viikossa. Hitaasti mutta varmasti on aina hyvä taktiikka. Tsemppiä!

Ja kiitos:happy: joo nyt ois jo ens vuoden "aikoja" jaossa, mutta otetaan varman päälle että vaikka syntyis etuajas niin silti ois ens vuoden lapsi. Tosin äidilläni kaikki 4 synnytystä oli ihan täysmittaisia joista pari tais olla vähän ylikin. Mutta sama tilanne oli ystävälläni ja hän sitten synnytti 1,5kk etuajassa :nailbiting: 16.5 jälkeen kun aloittaa yrityksen niin hyvin pieni todennäköisyys että sniikkaa tämän vuoden puolella ulos :happy:
 
Moikka rouva W :greet025

On ne kaikki synnytykset vaan niin erilaisia, että ei oikeastaan kannata miettiä tai verrata hirveästi oman äidinkään synnytyksiä omaan tulevaan. Tai näin ainakin itse sain kokea, kun äiti sanoi ettei epiduraali hänellä auttanut ollenkaan ja synnytys muutoinkin pysähtyi ja lopulta päädyttiin sektioon.

itsellä taas ekan kohdalla epiduraali toimi liiankin hyvin enkä tuntenut ollenkaan supistuksia, milloin olisi pitänyt ponnistaa ym. ja haittasi vaan koko synnytystä, kun en tuntenut kerta kaikkiaan mitään. Toisen kohdalla päätinkin, että kiitos ei droppeja enää mulle mikäli kaikki vaan sujuu hyvin. Kaikki sujui ja sain synnyttää veteen niin kuin halusinkin. :love017

Ja eipä tämä vauvakuume näytä ohi menevän tässä, vaikka kuinka asiaa tuumii :binkybaby Toivottavasti mies pääsisi mietinnöissään myös samaan lopputulokseen. Ehkä kesä näyttää..
 
Sehän se on kun tuppaa nämä elämäntilanteet olemaan haastavia, puhumattakaan tuollaisesta vakavasta sairastumisesta kuten teillä Vargynja!

Armollisuus, sehän se olisi tärkeintä. Ajattelin että jos nyt vapun jälkeen koittaisi hetken olla ilman herkkuja (äitienpäivän pois sulkien) kun itsellä on kyllä tämä herkku/sokerikoukkukin aika paha, vaikka olen onnistunut rajaamaan herkuttelua. Saisi vähän tiputettua vielä tuota päivittäistä kalorimäärää kun tämä liikkuminen on niin lasten armoilla :rolleyes:

Vaan oishan se kiva jos nuo ylimääräiset kilot häviäis sormia napsauttamalla. :hilarious:
 
Moikka rouva W :greet025

On ne kaikki synnytykset vaan niin erilaisia, että ei oikeastaan kannata miettiä tai verrata hirveästi oman äidinkään synnytyksiä omaan tulevaan. Tai näin ainakin itse sain kokea, kun äiti sanoi ettei epiduraali hänellä auttanut ollenkaan ja synnytys muutoinkin pysähtyi ja lopulta päädyttiin sektioon.

itsellä taas ekan kohdalla epiduraali toimi liiankin hyvin enkä tuntenut ollenkaan supistuksia, milloin olisi pitänyt ponnistaa ym. ja haittasi vaan koko synnytystä, kun en tuntenut kerta kaikkiaan mitään. Toisen kohdalla päätinkin, että kiitos ei droppeja enää mulle mikäli kaikki vaan sujuu hyvin. Kaikki sujui ja sain synnyttää veteen niin kuin halusinkin. :love017

Ja eipä tämä vauvakuume näytä ohi menevän tässä, vaikka kuinka asiaa tuumii :binkybaby Toivottavasti mies pääsisi mietinnöissään myös samaan lopputulokseen. Ehkä kesä näyttää..

Eikä kannata olettaa että edes omat synnytykset menisi samalla tavalla! Minulla kävi esikoisesta niin, että epiduraali ei vienyt kaikkia supistuskipuja, vaan ainoastaan lievensi niitä hetkeksi ja sitten taas ponnistusvaiheessa en enää tuntenut supistuksia ollenkaan, joten piti ponnistaa ihan sokkona ja ponnistusvaihe kestikin varmaan 40 min :rolleyes: kuopuksesta olin päättänyt että mikäli synnytys etenee jouhevasti, haluan pärjätä ilman, mutta kun sekin sitten käynnistettiin ja yöllä oli pitkä pätkä jolloin avautuminen junnasi paikallaan, ei oikein jäänyt vaihtoehtoja. Ja tällä kertaa kaikki kivut hävisikin kokonaan ja sain jopa nukuttua hetken!

Tosin sama viimeisen puolen sentin avautumisen hitaus ja hirmuiset oksitosiinivahvisteiset supistukset oli sitten edessä vielä kuten esikoisestakin :arghh: niistä kun päästiin ponnistusvaiheeseen olin ihan varma että käy samoin kuin esikoisesta ja supistukset häipyy mutta jäbä syntyikin 9 min ponnistuksella, hyvä että kätilö ehti ottamaan kopin (mies jo jalkopäässä katseli siihen malliin että pitääkö hänen ottaa koppi kun kätilö oli vielä koneella kirjaamassa ja pää rupesi näkymään :hilarious::hilarious::hilarious:).
 
Siija:

Joo, tuo on kyllä ihan totta että ei se välttämättä ihan samalla lailla tule menemään. Niinkuin ei raskautuminen ja raskaus ylipäänsä. Äidillä meni kuulemma ainakin osan kanssa hetki raskautua, mutta toisaalta hänellä oli ylipaino rasitteena. Raskaudet kuitenkin helppoja. Vertailukohtana sitten tällä hetkellä raskaana oleva siskoni. Noin 2 kuukautta kierukan poistosta positiivinen testi, mutta päänsärky oli vahvasti riesana ensimmäisen kolmanneksen. Sen jälkeen satunnaisesti. Ja siihen ei oo perinteiset keinot auttanu (lääkkeet, nukkuminen, ulkoilma, yms).

Ei sitä tiedä mitä tuleman pitää minkään osa-alueen kohdalta, eikä pitäisikään vertailla oman äidin kokemuksiin. Mutta toistaiseksi se on lähin "totuus" vaikka se ei sitä ole yhtään :grin Oon hirmuisen tiedonjanoinen ihminen ja kerään kaikenlaista "dataa" tähän liittyen, niin kokemus kuin asiantuntijatietoa ja yhdistelen niitä :joyful:
 
Kiitos Rouva W. :) Imetyksen loppumisesta on jo aikaa nelisen vuotta. Poika kun täyttää tänä vuonna jo kuusi. Pian imetyksen loppumisen jälkeen mieheltä löytyi syöpä ja seuraavana vuonna toinen. Mies masentui ensimmäisen syövän hoitojen jälkeen, itse myönsin toisen löydyttyä että tarvitsisin ehkä apua eikä ole vaan "vähän raskasta". Syövät on nyt selätetty, mutta psyykkinen toipuminen on kesken. Näin lyhyesti meidän raskaat vuodet, niin ei tarvitse miettiä mistä tuo puhuu. :)

Oma synnytys meni enemmän anopin tyylillä kuin oman äidin. Mies syntyi perätilan vuoksi suunnitellulla sektiolla, itse jouduin kesken synnytyksen kiireelliseen sektioon, kun perätilavauvan sydänäänet heikkeni. Äitini synnytti kaikki lapset alakautta. Ehkä osittain siksikin sektio oli niin kova pettymys.
 
Vargynja: Anna aikaa itsellesi, tuo ei ole todellakaan ollut helppo tilanne. Pieni lapsi, pari syöpää miehellä, miehen masennus, oma jaksaminen. Älä ota stressiä painonpudoksesta vaan anna sille aikaa, pienin askelin kohti huomista
:Heartbigred
 
Täällä päästiin vihdoinkin uuteen kiertoon, ja tässä kierrossa päästäänkin sitten vihdoin ja viimein yrittämään! Uskomatonta kuinka hitaasti aika on tuntunut menevän, kun jotain odottaa. :rolleyes: Sitten taas kun katsoo taaksepäin niin nopeasti ne viikotkin menee. Aika pitkä tuosta edellisestä kierrostakin loppujen lopuksi tuli, vähän vaikea sanoa oliko ovista kuitenkaan. Noh mutta nyt uudessa kierrossa.

Siirryn tässä pikkuhiljaa myös tuonne yrittäjien ryhmään, ( kuten muutama muukin on näköjään tehnyt) mutta lueskelen teidänkin juttuja täällä. :) Tsemppiä kaikille jotka vielä odottavat yrityksen alkua!
 
En oo tänne pitkään aikaan kirjoitellut, mutta tervetuloa uudet ja hyvää yrittämistä niille ketkä aloittelevat sitä <3
 
Tervetuloa uusille! Voimia kaikille painon kanssa kamppaileville. Ei ole todellakaan helppoa pudottaa painoa. Varsinkin normaalipainon rajoissa tai lähellä sitä kroppa pitää kaikin konstein kiinni :shy: Ja lapsien kanssa vaikeampi järjestää aikaa kyllä. Väsymyksen vaikutuksesta puhumattakaan. Imetys ei täällä ainakaan pudottanut painoa, meinasi jopa nousemaan lähteä. Vapun jälkeen aion koittaa vähähiilarista taas ainakin hetken. Silloin olokin on virkeämpi.

Täällä ei vielä kp 1 ole tullut, mutta siiryn jo yrittäviin. Enää ei koiteta välttää uutta raskautta. Mutta ei kai se alakaan, jos vuotoa ei tule. Jos ei tule viikon sisällä, niin pitää varmaan tehdä raskaustesti tai kysyä voiko vuotoa käynnistää jollain. Joillain kai ei palaudu ilman lääkitystä? Menkkaoireitakaan ei ole yhtään :facepalm: Toki olen vielä ns toipilas raskauden ja synnytyksen jäljiltä, että pitää kehoa kuunnella. Harvalla kai kierto palautuu entiselleen sormia napsauttamalla? :rolleyes:
 
Mamiliksi, kyllä synnytyksen jälkeen voi olla kierto ihan mitä sattuu. Vaikka yhdet menkat tuleekin nopeasti, toisia saattaa joutua odottamaan. Toisaalta ovishan voi tulla yllättäen ja sitten alkaa uusi raskaus ilman menkkoja.

Itsehän edelleen odotan kuukautisia. "Vauva" on 1v8kk. Imetän kyllä edelleen, siitä varmaan johtuu. Esikoisesta menkat alkoi pari kuukautta yöimetyksen lopetuksesta, nyt ei olla vieläkään päästy sitäkään lopettamaan erinäisten syiden vuoksi. Eikä se menkattomuus kyllä haittaakaan, kun meillä yritys siirtyy ainakin loppuvuoteen (tai hamaan tulevaisuuteen...)
 
Mamiliksi, kyllä synnytyksen jälkeen voi olla kierto ihan mitä sattuu. Vaikka yhdet menkat tuleekin nopeasti, toisia saattaa joutua odottamaan. Toisaalta ovishan voi tulla yllättäen ja sitten alkaa uusi raskaus ilman menkkoja.

Itsehän edelleen odotan kuukautisia. "Vauva" on 1v8kk. Imetän kyllä edelleen, siitä varmaan johtuu. Esikoisesta menkat alkoi pari kuukautta yöimetyksen lopetuksesta, nyt ei olla vieläkään päästy sitäkään lopettamaan erinäisten syiden vuoksi. Eikä se menkattomuus kyllä haittaakaan, kun meillä yritys siirtyy ainakin loppuvuoteen (tai hamaan tulevaisuuteen...)

Niin, eipä voi tietää milloin tulee, jänskättää vaan :oops: Toivottavasti ei venähdä tyyliin 50-päiväiseksi. Imetystä oli tosin vaan se reilu kuukausi, mutta voihan se kierto jo siitäkin ottaa itseensä. Vatsaa on nyt aamulla kipristellyt, mutta johtunee rautalääkkeestä.. Ennen ei ole ollut vatsa kipeä kuin vasta menkkojen ekana päivänä. Oon silti limojen perusteella aika varma, että ovulaatio tapahtui tässä kierrossa, vaikken tikkuun saanut. Huomenna olisi the päivä. No jos on viikon myöhässä, niin mittautan prolaktiiniarvon.. ja kilpparit, kun en malta pähkäillä :oops:

Sullapa hyvin pysyy kuukautiset poissa. Jännä miten se vaihtelee eri ihmisillä. Raskauden aikana niitä ei kyllä ollut yhtään ikävä :rolleyes: Harmi että teillä yritys siirtyy suunnitellusta!
 
Mamiliksi, Mulla esikoisen synnytyksen jälkeen kävi niin että ensimmäiset menkat tulivat marraskuussa kun esikoinen täytti vuoden. Sitten seuraavia ei koskaan tullutkaan. Tammikuussa plussasin sitten kakkosesta. :)
 
Täällä nyt 62kp tai 1-2kp.Pientä punaista havaittavissa oli jo ma pyyhkiessä wc ja eilen ja tänään hieman siteesen asti tullut.Tänään vähän enemmän kuin eilen.Primolutejen lopetuksen mukaisesti vuoto alkaa itellä aina 2-3pvän jälkeen tablettejen lopetuksesta, mutta tuo määrä on aivan olematonta jopa mulle kellä aina niukat menkat ja tuo vuoto/tuhruttelukin ei oo edes kokoaikaisita jos aamulla tulee niin sen jälkeen ei enää tule tai jos aamulla ei ole niin illalla vasta tulee. Mikäköhän on nyt kyseessä?Toivottavasti tästä kierto tasaantuisi ei tarvitseisi kolmatta primolut kuuria pitkän kierron katkasuun ottaa. Lähiaikoina fiilis on ollut malttamaton ja toiveikas katoin just pojastani alkutaipaleen kuvia ihan tähän päivään asti, miten pienestä meidän poika lähtenyt(740g) ja mitä kaikkea tähän asti on koettu ja miltä ne kaikki fiilikset on tuntunut. Vitsi ois ihana kokea vielä edes yhden kerran raskaus ja päästä kokonaan hoitoihin saada kaiken jälkeen vauva joskus vielä. Realisesti tämä unelma on vasta suunnittelussa meillä ja toteutuu hoitojen lähetteen haun ja käsittelyn jälkeen vasta näiden jälkeen. Uuden lähetteen saamme haettu miehen armeijan jälkeen ja kun olen palannut kouluun ja kerennyt vähäsen aikaa tasottumaan kouluun, ettei vaan käy niin, että hoidot sekottaa taas kolmannen kerran opintojani ja ennenaikaisuuden ja jos joutuu vuodelepoon tulee taas kolmannen kerran pitkä keskeytyminen ja näin ollen kaikki opinnot ollut turhaa :( Pojan ollessa 3v voimme hakea lähetteen just koulun, armeijan takia jotenkin toivoisi jo nyt heti, mutta tilanne ei sitä salli vielä :( eihän mulla ois edes hoidoissa toista osapuolta saatavilla vaikka haettaisiin lähete nyt, kun mies armeijassa.Todennäköisempää EHKÄ hoidot alkaisi kaikkien jonotusten jälkeen viimeistään 2023 alkuvuodesta jos samat ajat jonossa joudutaan olemaan kuin viimeksi oltiin yhteensä 10kk.
 
Rouva w, kiitos tsempeistä. :) Painon pudotus ei olekaan tällä hetkellä päällimmäisenä mielessä, vaikka ne raskauden jälkeen tulleet kilot vähän häiritseekin. Paremminkin yritän parantaa elintapoja sitä mukaa kun jaksaminen antaa myöden.

Kylläpä moni odottaa menkkoja. Toivottavasti kiertonne palautuu pian! Mulla kierto käynnistyi pojan ollessa suunnilleen vuoden varmaan imetyksen vähenemisen myötä. Kierrot oli silloin ihan mitä sattuu. Saattoi olla normaalin mittainen kierto ja seuraavaksi paljon pidempi. Ei ne kyllä nytkään ihan tasaiset ole, mutta pistän stressin piikkiin.
 
Heippa, meillä kävi niin että mies päätti ettei aleta yrittämään ennen kuin korona tilanne on ohi ja tilanne normalisoituu.:sad001
Olin jo niin innoissani, että kohta päästään yrittämään, mutta toisin kävi.
Tuntuu niin pahalta kun vauvakuume ollut jo pari vuotta ennen koronaa ja ystävät ilmoittelevat raskaus uutisilla.
Tuntuu että matto olisi vetäisty alta, mieli on maassa ja mikään ei piristä. Varsinkin kun ei ole tietoa milloin tämä tilanne on ohi.
Onko muilla vastaavaa tilannetta?
 
Kuunvarjo, meillä oli vähän samantyyppinen tilanne aiemmin. Mies oli huolissaan koronatilanteesta ja mietti että sopiiko tässä kohtaa yrittää. Tutkin sitten asioita ja ainakaan en löytänyt mitään tutkimustulosta, että koronan sairastaminen vaikuttaisi sikiöön. Sillä sain mieheni mielen rauhoittumaan asian suhteen ja hän päätti että voidaan tässä alkukesästä suunnitelmien mukaan aloittaa yrittäminen.

Ehkä teilläkin faktat auttaisi. Tuo on nimittäin tuskallista kun ei tiedä kauanko tämä tilanne kestää, loppuuko se syksyllä vai jatkuuko parikin vuotta. Jos loppupäivämäärä olisi, se helpottaisi.
 
Kuunvarjo, onhan huoli ymmärrettävää, mutta kurjaa silti että joudut sen takia odottamaan. :( Varsinkin kun ei tosiaan tiedä kestääkö tämä tilanne kuukausia vai vuosia. Ehkä tosiaan miestä auttaisi faktatieto? Tsemppiä joka tapauksessa ja tervetuloa tänne pulisemaan.
 
Mamiliksi, Mulla esikoisen synnytyksen jälkeen kävi niin että ensimmäiset menkat tulivat marraskuussa kun esikoinen täytti vuoden. Sitten seuraavia ei koskaan tullutkaan. Tammikuussa plussasin sitten kakkosesta. :)

Kääk! :wideyed: Toivottavasti nyt tulee aiemmin, kun en imetäkään enää :nailbiting: Stressaa kyllä hieman kuinka käy. Ois kai se aika harvinaista, että kuukautiset ei tule, jos ei imetä? Onko kokemusta? :shy: Rinnoista tihkuu vielä ihan vähän maitoa, toivottavasti se ei estä ovulaatioita tulemasta..
 
Kääk! :wideyed: Toivottavasti nyt tulee aiemmin, kun en imetäkään enää :nailbiting: Stressaa kyllä hieman kuinka käy. Ois kai se aika harvinaista, että kuukautiset ei tule, jos ei imetä? Onko kokemusta? :shy: Rinnoista tihkuu vielä ihan vähän maitoa, toivottavasti se ei estä ovulaatioita tulemasta..

Mulla on molemmilla kerroilla kierto lähtenyt käyntiin ihan heti jälkivuodon loputtua, vaikka pumppasin maitoa (en imettänyt).
 
Takaisin
Top