Yli kolmekymppiset ensimmäistä kuumeilevat
- Ketjun aloittaja Satsa
- Aloituspäivämäärä
Voi kun nyt vihdoinkin alkais plussapuhuri puhaltamaan tässä ketjussa. Olis jo aika, eiks vaan!
Kaikki viestit olen lukenut, mutta en ole saanut itse kirjoitetuksi. Ollut jotenkin väsynyt ja alavireinenkin fiilis. Ei mitään erityistä syytä, joten kai se on vaan tätä tuskailua vauvaprojektin kanssa, kun ei tunnu etenevän ei.
Sain sen kaipaamani arvon tällä viikolla tietoon, eli amh on mulla 4. Siitä olen iloinen. Lugesteron seuraavassa kierrossa kiertoa pidentämään. Kierron loppuvaihehan jää mun lyhyehkössä kierrossa ehkäpä turhan lyhyeksi.
Suvettarelle hyvää reissua! Mukavaa viikon jatkoa muillekin!
Kaikki viestit olen lukenut, mutta en ole saanut itse kirjoitetuksi. Ollut jotenkin väsynyt ja alavireinenkin fiilis. Ei mitään erityistä syytä, joten kai se on vaan tätä tuskailua vauvaprojektin kanssa, kun ei tunnu etenevän ei.
Sain sen kaipaamani arvon tällä viikolla tietoon, eli amh on mulla 4. Siitä olen iloinen. Lugesteron seuraavassa kierrossa kiertoa pidentämään. Kierron loppuvaihehan jää mun lyhyehkössä kierrossa ehkäpä turhan lyhyeksi.
Suvettarelle hyvää reissua! Mukavaa viikon jatkoa muillekin!
omppulainen
Näppärä viestien naputtelija
Heippa naiset pitkästä aikaa! Taas takaisin Suomessa, ja jotenkin jetlagista toipuneena... (työmatkat, ilomme...)
Oli kiva lukea kaikkien kuulumisia hetken jälkeen (vaikkei plussia ole vielä näkynytkään).
@Mollukka Hyvä uutinen tuo amh. Onko elämässäsi jotain millä saisit ajatukset hetkeksi ihan kokonaan pois tästä? Koko ajan kun joutuu pohtimaan seuraavaa vaihetta, niin se on tosi raskasta... varsinkaan kun etenemistä ei tapahdu.
@Beisla ei mene tasan nallekarkit julkisella puolella. Uskomatonta, että Suomessa yleensä korvauksia saavat ne, jotka jaksavat vaatia isoimpaan ääneen. Esim. vammaisella jos ei ole ärhäkkää omaista voi jäädä aika moni etuus/terapia/apuväline saamatta... tuntuu äärettömän epäreilulta, että viiva ei automaattisesti ole kaikille sama. (+onnea ajoitukseen!!)
@Dolcetti Onnea oviksesta!! Miten lääkärissä muuten meni?
@Suvetar Kivaa reissua! Toivottavasti menkat ei pukkaa kesken matkaa. Edelleen ollaan kiertokamuja, kun mullakaan ei ole vielä kp1 näkynyt vaikka piti.
Eli omaa napaa...terot on nyt syöty, ja kolmas päivä menossa ilman niitä ilman merkkiäkään tädistä. Söin niitä päivän myöhässä kp16-26. Mun kierto on vissiin niin sitkeästi pitkä että siinä ei mitkään terot paljon paina :D Olen jo henkisesti luovuttanut tämän kierron kanssa, kun ovis ei takuulla ole ehtinyt näihin viikkoihin. Toisaalta on tehnyt hyvää olla ajattelematta koko asiaa kun mitään ei ole voinut tehdä. Nyt on tosi ärsyttävää pohtia tuleeko menkat nyt vai kohta vai viikon päästä... Ois jo kiva päästä bongailemaan ovista ja pois tästä kierron kanssa sekoilusta!!
Oli kiva lukea kaikkien kuulumisia hetken jälkeen (vaikkei plussia ole vielä näkynytkään).
@Mollukka Hyvä uutinen tuo amh. Onko elämässäsi jotain millä saisit ajatukset hetkeksi ihan kokonaan pois tästä? Koko ajan kun joutuu pohtimaan seuraavaa vaihetta, niin se on tosi raskasta... varsinkaan kun etenemistä ei tapahdu.
@Beisla ei mene tasan nallekarkit julkisella puolella. Uskomatonta, että Suomessa yleensä korvauksia saavat ne, jotka jaksavat vaatia isoimpaan ääneen. Esim. vammaisella jos ei ole ärhäkkää omaista voi jäädä aika moni etuus/terapia/apuväline saamatta... tuntuu äärettömän epäreilulta, että viiva ei automaattisesti ole kaikille sama. (+onnea ajoitukseen!!)
@Dolcetti Onnea oviksesta!! Miten lääkärissä muuten meni?
@Suvetar Kivaa reissua! Toivottavasti menkat ei pukkaa kesken matkaa. Edelleen ollaan kiertokamuja, kun mullakaan ei ole vielä kp1 näkynyt vaikka piti.
Eli omaa napaa...terot on nyt syöty, ja kolmas päivä menossa ilman niitä ilman merkkiäkään tädistä. Söin niitä päivän myöhässä kp16-26. Mun kierto on vissiin niin sitkeästi pitkä että siinä ei mitkään terot paljon paina :D Olen jo henkisesti luovuttanut tämän kierron kanssa, kun ovis ei takuulla ole ehtinyt näihin viikkoihin. Toisaalta on tehnyt hyvää olla ajattelematta koko asiaa kun mitään ei ole voinut tehdä. Nyt on tosi ärsyttävää pohtia tuleeko menkat nyt vai kohta vai viikon päästä... Ois jo kiva päästä bongailemaan ovista ja pois tästä kierron kanssa sekoilusta!!
Mahtavia uutisia Mollukka! AMH-arvo kertoo siitä, ettei sulla ole sen kannalta tuli pepun alla (toisin kuin allekirjoittaneella). Toihan on tosi hyvä arvo! Harmi, että mieli on muuten ollut matalalla. Miten sulla yleensä menee syksyt pimenevine ilmoineen? Itsellä tahtoo aina unen tarve lisääntyä ja mielen vallata matalapaine. Kirkasvalolampun hankin jo vuosia sitten, mutta illat menee tunnelmavalaistuksessa. Mies haukkuu lepakoksi :) Mulla on Mollukka Terolutit loppukierron tukena ekaa kertaa ja nyt kun tuo LH-huippua osoittava pysyvä hymynaama pamahti ruutuun, niin tiedän aloittaa kuurin ylihuomenna, eli KP 17. Jännä olisi tietää miten pitkäksi kierto venyisi, vai venyisikö ollenkaan, luomuna, kun oviskin on tässä kierrossa hieman myöhemmin kuin yleensä. Kerro sitten miten sulla vaikuttaa toi luteaalivaiheen tukilääkitys!
Ja Omppulainen: Teroja alan minäkin syömään, mutta täsmälleen eri vaivaan. eli lyhyeen kiertoon ja luteaalivaiheeseen. Mulla on ohjeena syödä 2 tablettia päivässä kymmenen päivän ajan, mutta lopettaa pillerit, jos uusi kierto alkaakin (koska eihän niistä silloin hyötyä ole). Mutta periaatteessa siis KP 17 - KP 26 teroja. Toivon sulle pikaista uutta kiertoa, jos ei kerran tämän kanssa ole voinut napata!
Beisla: Dextralla on ensi viikon torstaina luento- ja keskustelutilaisuus hedelmöityshoidoista ja yksi teema jota siellä käsitellään, on naisparien hoitaminen. Olisi tehnyt mieli mennä paikalle, mutta olen koulutuksessa tuon päivän.
Minä voin raportoida sen verran, että kyllä nuo ClearBluen Dual Hormone testit on sitten hyviä! Ultrassa löytyi tänään 20 mm johtofolli, eli se viime perjantaina 14 millisenä bongattu follikkeli on kasvanut hitaasti, mutta varmasti, millin päivässä ollen nyt letro-ovulaatio luvuissa (letroillahan follikkeli kasvaa usein isommaksi). Ovis on siis varmaankin huomenna tai viimeistään ylihuomenna. Molemmilla puolilla oli lisäksi kolme noin 10 millistä follikkelia, pikkasen liikaa siis, ja siksi seuraavassa kierrossa letro-määrää vähennetään taas kolmeen pilleriin KP 2, 4 ja 6. Uusi kontrolliultra sitten ensi kierossa ja mahdollisesti pistokset tukemaan limakalvoa, joka on aika säälittävä (noin 5-6 mm). Kyllä semmosellakin kuulemma raskaaksi tullaan, varsinkin kun kerrokset näkyy selkeästi, mutta paksumpikin voisi olla. Ton pistoslääkkeen nimeä en nyt muista, mutta mulle se tuli ihan uutena, enkä muista lukeneeni siitä näistä ketjuistakaan.
Ja Omppulainen: Teroja alan minäkin syömään, mutta täsmälleen eri vaivaan. eli lyhyeen kiertoon ja luteaalivaiheeseen. Mulla on ohjeena syödä 2 tablettia päivässä kymmenen päivän ajan, mutta lopettaa pillerit, jos uusi kierto alkaakin (koska eihän niistä silloin hyötyä ole). Mutta periaatteessa siis KP 17 - KP 26 teroja. Toivon sulle pikaista uutta kiertoa, jos ei kerran tämän kanssa ole voinut napata!
Beisla: Dextralla on ensi viikon torstaina luento- ja keskustelutilaisuus hedelmöityshoidoista ja yksi teema jota siellä käsitellään, on naisparien hoitaminen. Olisi tehnyt mieli mennä paikalle, mutta olen koulutuksessa tuon päivän.
Minä voin raportoida sen verran, että kyllä nuo ClearBluen Dual Hormone testit on sitten hyviä! Ultrassa löytyi tänään 20 mm johtofolli, eli se viime perjantaina 14 millisenä bongattu follikkeli on kasvanut hitaasti, mutta varmasti, millin päivässä ollen nyt letro-ovulaatio luvuissa (letroillahan follikkeli kasvaa usein isommaksi). Ovis on siis varmaankin huomenna tai viimeistään ylihuomenna. Molemmilla puolilla oli lisäksi kolme noin 10 millistä follikkelia, pikkasen liikaa siis, ja siksi seuraavassa kierrossa letro-määrää vähennetään taas kolmeen pilleriin KP 2, 4 ja 6. Uusi kontrolliultra sitten ensi kierossa ja mahdollisesti pistokset tukemaan limakalvoa, joka on aika säälittävä (noin 5-6 mm). Kyllä semmosellakin kuulemma raskaaksi tullaan, varsinkin kun kerrokset näkyy selkeästi, mutta paksumpikin voisi olla. Ton pistoslääkkeen nimeä en nyt muista, mutta mulle se tuli ihan uutena, enkä muista lukeneeni siitä näistä ketjuistakaan.
Muokattu viimeksi:
Miten pitkälle ootte suunnitelleet tulevaa etukäteen "vauvaprojektissa"? Onko teillä mielessä jokin tietty takaraja, jolloin esim. siirrytte yksityiselle ja rankempiin hoitoihin tms.? Beislalla taisi olla ivf mielessä, mutta entä te muut? Ja entä Beisla, otatteko tuon askeleen jo tänä vuonna vai ensi vuoden alusta?
Ivf myös omassa mielessä, vaikka hirvittääkin, kuinka rankkaa se saattaa olla fyysisesti ja henkisesti. Tiedän kuitenkin, että haluan katsoa kaikki kortit. Lääkäri kehottikin miettimään, miten pitkälle on valmis hoidoissa menemään. Täällä ollaan nyt aloitettu kaksinumeroinen yrityskierto ja virallinen lapsettomuusmääritelmä täyttyy parin kuukauden päästä. Nämä pari kuukautta ajattelin antaa Lugesteronille mahdollisuuden "tehdä taikojaan" ja sitten eteenpäin kohti yksityistä klinikkaa ja ivf:ää. Jos olisin nuorempi, odottaisin ehkä vielä jonkin aikaa eikä toki olisi samanlaista paniikkifiilistä asian kanssa.
Välillä adoptiokin käy mielessä. Varmaan ehkä kuulostaa hullulta, että mietin jo niin pitkälle asioita?! Ootteko te miettinyt vastaavaa? Se kai on vaan mun luonteessa, että täytyy olla vaihtoehtoja ja erilaiset tilanteet mielessä, vaikkei kaikkea voi etukäteen pohtiakaan. Tuli mieleen myös, että on varmaan aika hankala salata työpaikalla noita rankempia hoitoja. Eikös punktiosta tule pari päivää sairaslomaa ja lisäksi myös muita käyntejä klinikalle aika lyhyelläkin varoitusajalla. Niitä ei kai voi ennakoida esim. kuukautta etukäteen. Voi olla hieman hankala perustella vapaapäiviä nopealla aikataululla. No, se on sen ajan murhe sitten.
Niin ja se selkis lääkärikäynnillä, että ei ole merkitystä sillä, minä kiertopäivänä prolaktiini otetaan.
Dolcetti: mielenkiintoista kuulla, miten sulla Terolut vaikuttaa loppukiertoon. Laitahan tänne sitten raporttia.
Ivf myös omassa mielessä, vaikka hirvittääkin, kuinka rankkaa se saattaa olla fyysisesti ja henkisesti. Tiedän kuitenkin, että haluan katsoa kaikki kortit. Lääkäri kehottikin miettimään, miten pitkälle on valmis hoidoissa menemään. Täällä ollaan nyt aloitettu kaksinumeroinen yrityskierto ja virallinen lapsettomuusmääritelmä täyttyy parin kuukauden päästä. Nämä pari kuukautta ajattelin antaa Lugesteronille mahdollisuuden "tehdä taikojaan" ja sitten eteenpäin kohti yksityistä klinikkaa ja ivf:ää. Jos olisin nuorempi, odottaisin ehkä vielä jonkin aikaa eikä toki olisi samanlaista paniikkifiilistä asian kanssa.
Välillä adoptiokin käy mielessä. Varmaan ehkä kuulostaa hullulta, että mietin jo niin pitkälle asioita?! Ootteko te miettinyt vastaavaa? Se kai on vaan mun luonteessa, että täytyy olla vaihtoehtoja ja erilaiset tilanteet mielessä, vaikkei kaikkea voi etukäteen pohtiakaan. Tuli mieleen myös, että on varmaan aika hankala salata työpaikalla noita rankempia hoitoja. Eikös punktiosta tule pari päivää sairaslomaa ja lisäksi myös muita käyntejä klinikalle aika lyhyelläkin varoitusajalla. Niitä ei kai voi ennakoida esim. kuukautta etukäteen. Voi olla hieman hankala perustella vapaapäiviä nopealla aikataululla. No, se on sen ajan murhe sitten.
Niin ja se selkis lääkärikäynnillä, että ei ole merkitystä sillä, minä kiertopäivänä prolaktiini otetaan.
Dolcetti: mielenkiintoista kuulla, miten sulla Terolut vaikuttaa loppukiertoon. Laitahan tänne sitten raporttia.
Reissusta palattu ja nyt pidetään meikäläistä jännityksessä...Kp34, dpo 13 ja menkkoja ei vielä näy. Luulin jo tätin kurvaavan paikalle, kun perjantaina tuli ruskeaa tuhrua ja välillä hitusen aika kirkasta vertakin, mutta se loppui eikä tänään eikä eilen illalla oo näkynyt mitään! Mulla on tosi harvoin mitään ennakoivaa tuhrua. Jos ovis ei ois tullut myöhään, katsoisin menkkojen olevan jo myöhässä. Tosin matka oli aika rankka, joten sekin voi nyt tehdä tepposia kierrolle. Huomenna testaan, jos tarvetta on 
Miten omppulainen, joko sulla on kp1 ollut?
Dolcetilla on kunnon folli ollut kasvamassa :) Hienoa, että letroista on ollut apua. Toivottavasti tulosta tulee!
Mollukka, onnittelut hyvästä AMH-arvosta. Otettiinko sulta se endometrioosin markkeri myös? Kyselit ajatuksista mahdollisten hoitojen suhteen. Olen tosiaan toistaiseksi halunnut sulkea ajatukset niiltä. Jos raskautta ei vuoden loppuun mennessä kuulu, sitten ruvetaan pohtimaan asiaa. En ole edes ottanut selvää, mitä eri hoidot tarkoittaa. Hormonivalmisteita olen kyllä valmis syömään tai pistämään, mutta siitä eteenpäin olenkin ihan tietämätön kaikesta.
Ymmärrän tarpeesi suunnitella ja miettiä etukäteen asioita, se on tapa pitää asia jollain lalla hallinnassa. Olen opetellut toisenlaista lähestymistapaa asioihin, kun asioiden kontrollointitarve on ollut mulle jossain määrin ongelma. Kaikki järjestyy -ajattelu on ollut tosi vierasta mulle, mutta yiritän jossain määrin vähentää tulevasta huolehtimista, vaikkei se helppoa olekaan.
Mukavaa lokakuun viimeistä viikkoa kaikille :)
Miten omppulainen, joko sulla on kp1 ollut?
Dolcetilla on kunnon folli ollut kasvamassa :) Hienoa, että letroista on ollut apua. Toivottavasti tulosta tulee!
Mollukka, onnittelut hyvästä AMH-arvosta. Otettiinko sulta se endometrioosin markkeri myös? Kyselit ajatuksista mahdollisten hoitojen suhteen. Olen tosiaan toistaiseksi halunnut sulkea ajatukset niiltä. Jos raskautta ei vuoden loppuun mennessä kuulu, sitten ruvetaan pohtimaan asiaa. En ole edes ottanut selvää, mitä eri hoidot tarkoittaa. Hormonivalmisteita olen kyllä valmis syömään tai pistämään, mutta siitä eteenpäin olenkin ihan tietämätön kaikesta.
Ymmärrän tarpeesi suunnitella ja miettiä etukäteen asioita, se on tapa pitää asia jollain lalla hallinnassa. Olen opetellut toisenlaista lähestymistapaa asioihin, kun asioiden kontrollointitarve on ollut mulle jossain määrin ongelma. Kaikki järjestyy -ajattelu on ollut tosi vierasta mulle, mutta yiritän jossain määrin vähentää tulevasta huolehtimista, vaikkei se helppoa olekaan.
Mukavaa lokakuun viimeistä viikkoa kaikille :)
Rinttis, ihan hyvältä sun folli ainakin kuulosti, ja eiköhän munasolu ole lähtenyt liikkeelle kerran ovistestikin näytti plussaa. Dpo 6 asti on kuitenkin ihan normaalia ettei ole tuntemuksia. Niitä voi tulla vasta kiinnittymisen jälkeen, ja sehän on noin viikko ovulaatiosta. Eikä kaikille edes tule oireita.
Dolcetti, taas saa pähkäillä outoja eroja lääkäreiden mielipiteissä. Tosin en tiedä, jos sulla on käytössä letrot ja Rinttiksellä ei (nyt en muista varmasti) niin jos sen takia lääkäri piti sun follia pienenä, kun letroilla usein kasvaa isommaksi? No, hyvä että ainakin lopulta kasvoi ja hymynaamakin tuli, kuulostaa lupaavalta. Aika jännä tuo tieto, että johtofolli voikin muuttua ihan toiseksi. MItenköhän mun kahden follin kävi? Kuitenkin ne oli jo 15mm kp9. Jos toinen vaan jatkaa kasvua, mitä sille toiselle käy?
Kiitos vinkistä keskustelutilaisuudesta. Kuulostaa mielenkiintoiselta, mutta ikävä kyllä mekään emme ehdi sinne.
Mollukka, kyllä tässä projektin pitkittyessä iskee itse kullekin välillä masentunut olo. Varmaan eniten painaa epävarmuus. Hyvä kuitenkin että sun amh-arvo on noin korkea, antaa ainakin toivoa.
Musta ei ole outoa että pohtii jo nyt vaihtoehtoja. On niistä ainakin järkevä puhua myös puolison kanssa jo etukäteen, että tietää vähän mitä mieltä kumpikin on esim. adoptiosta. Eihän sitä tarvitse vielä päättää, mutta adoptiokin on niin pitkä prosessi, että siitä kannattaa puhua jo hyvissä ajoin. Ja IVF:ääkin on hyvä miettiä jo etukäteen. Me tosiaan halutaan kokeilla kaikki oljenkorret, mutta vaimo on huolissaan esim. siitä, että kuinka rankka pettymys on jos myös IVF epäonnistuu. Siihen kuitenkin luvataan parempi onnistumisprosentti, joten miten se iskee jos ei tärppääkään? Aikataulusta, tuskin ehdimme siihen tämän vuoden puolella. Luovuttajan pitää kuitenkin käydä useita kertoja klinikalla. Itse luovutusten lisäksi on mm. pakollinen lahjasoluneuvonta.
Mulla on piinapäivät jo yli puolenvälin, sunnuntaina pitäis alkaa menkat ja to tai pe tuhru jos normaalin kaavan mukaan mennään. Nyt tuli taas Uusi Oire, nimittäin dpo6 tuli ihan kunnolla verta pyyhkiessä. Jos olis ollut pari päivää ennen menkkoja samanlaista, olisin sanonut että tuhruttaa reilusti. Dpo7 eli toissapäivänä tuli vielä kohtuupaljon tuhrua (sotki jopa pikkuhousut), mutta vain ruskeaa vanhaa verta. En tiedä onko tämä nyt sitä kuuluisaa kiinnittymisvuotoa, mutta en uskalla toivoa. Tämän 10kk yrityksen ja parin lisäkuukauden kierron seuraamista aikana tämä on kyllä ainoa välivuoto, jos menkkoja edeltävää tuhrua ei lasketa. Tai silloin aukkarin jälkeen tuli vuotoa, mutta siihen nyt oli selkeä syy. Muuten ei ole mitään oireita, ei edes kramppaile enää.
Jotenkin lähes aina menee samalla kaavalla mun piinapäivät. Ensin viikon verran olen rentona, koska eihän ennen kiinnittymistä voikaan tulla oireita. Joskus dpo7 tienoilla saan jotain uusia/hyviä "oireita" joista innostun kovasti. Pari päivää myöhemmin olen varma ettei mitään ollutkaan tai ainakin oireet ovat lakanneet ja olen varma että ei ole tärpännyt. Sen jälkeen tunteet ja "varmuus" alkavat palloilla yhdestä suunnasta toiseen kunnes viimeistään kolme päivää ennen menkkoja toivon, että joku nukuttaisi mut nuijalla siihen asti kun menkat alkaa.
Dolcetti, taas saa pähkäillä outoja eroja lääkäreiden mielipiteissä. Tosin en tiedä, jos sulla on käytössä letrot ja Rinttiksellä ei (nyt en muista varmasti) niin jos sen takia lääkäri piti sun follia pienenä, kun letroilla usein kasvaa isommaksi? No, hyvä että ainakin lopulta kasvoi ja hymynaamakin tuli, kuulostaa lupaavalta. Aika jännä tuo tieto, että johtofolli voikin muuttua ihan toiseksi. MItenköhän mun kahden follin kävi? Kuitenkin ne oli jo 15mm kp9. Jos toinen vaan jatkaa kasvua, mitä sille toiselle käy?
Kiitos vinkistä keskustelutilaisuudesta. Kuulostaa mielenkiintoiselta, mutta ikävä kyllä mekään emme ehdi sinne.
Mollukka, kyllä tässä projektin pitkittyessä iskee itse kullekin välillä masentunut olo. Varmaan eniten painaa epävarmuus. Hyvä kuitenkin että sun amh-arvo on noin korkea, antaa ainakin toivoa.
Musta ei ole outoa että pohtii jo nyt vaihtoehtoja. On niistä ainakin järkevä puhua myös puolison kanssa jo etukäteen, että tietää vähän mitä mieltä kumpikin on esim. adoptiosta. Eihän sitä tarvitse vielä päättää, mutta adoptiokin on niin pitkä prosessi, että siitä kannattaa puhua jo hyvissä ajoin. Ja IVF:ääkin on hyvä miettiä jo etukäteen. Me tosiaan halutaan kokeilla kaikki oljenkorret, mutta vaimo on huolissaan esim. siitä, että kuinka rankka pettymys on jos myös IVF epäonnistuu. Siihen kuitenkin luvataan parempi onnistumisprosentti, joten miten se iskee jos ei tärppääkään? Aikataulusta, tuskin ehdimme siihen tämän vuoden puolella. Luovuttajan pitää kuitenkin käydä useita kertoja klinikalla. Itse luovutusten lisäksi on mm. pakollinen lahjasoluneuvonta.
Mulla on piinapäivät jo yli puolenvälin, sunnuntaina pitäis alkaa menkat ja to tai pe tuhru jos normaalin kaavan mukaan mennään. Nyt tuli taas Uusi Oire, nimittäin dpo6 tuli ihan kunnolla verta pyyhkiessä. Jos olis ollut pari päivää ennen menkkoja samanlaista, olisin sanonut että tuhruttaa reilusti. Dpo7 eli toissapäivänä tuli vielä kohtuupaljon tuhrua (sotki jopa pikkuhousut), mutta vain ruskeaa vanhaa verta. En tiedä onko tämä nyt sitä kuuluisaa kiinnittymisvuotoa, mutta en uskalla toivoa. Tämän 10kk yrityksen ja parin lisäkuukauden kierron seuraamista aikana tämä on kyllä ainoa välivuoto, jos menkkoja edeltävää tuhrua ei lasketa. Tai silloin aukkarin jälkeen tuli vuotoa, mutta siihen nyt oli selkeä syy. Muuten ei ole mitään oireita, ei edes kramppaile enää.
Jotenkin lähes aina menee samalla kaavalla mun piinapäivät. Ensin viikon verran olen rentona, koska eihän ennen kiinnittymistä voikaan tulla oireita. Joskus dpo7 tienoilla saan jotain uusia/hyviä "oireita" joista innostun kovasti. Pari päivää myöhemmin olen varma ettei mitään ollutkaan tai ainakin oireet ovat lakanneet ja olen varma että ei ole tärpännyt. Sen jälkeen tunteet ja "varmuus" alkavat palloilla yhdestä suunnasta toiseen kunnes viimeistään kolme päivää ennen menkkoja toivon, että joku nukuttaisi mut nuijalla siihen asti kun menkat alkaa.
Tiedän tuon nuijanukutuksen kaipuun, sama täällä..
Suvetar, sullahan on jännät paikat siellä! Kaipa sun kohtapuolin pitää alkaa miettiä testausta? Pieni vuotohan on todella yleistä alkuraskaudessa, joten jos sulla ei normaalisti ole mitään menkkoja edeltävää tuhrua, ei tuo huonolta merkiltä kuulosta. Ja kun sun ovis oli kerran jo ennen reissua, tuskin matkastressi vaikuttaa enää kierron pituuteen. Yleensähän kierto venyy siksi, että ovulaatio myöhästyy stressin takia. Luteaalivaiheen sen sijaan pitäisi olla melko vakio tietyllä ihmisellä. Vaikka kai se joskus voi päivällä-parilla heittää, en ole kuullut että stressi vaikuttaisi enää siihen.
Pieni vuotohan on todella yleistä alkuraskaudessa, joten jos sulla ei normaalisti ole mitään menkkoja edeltävää tuhrua, ei tuo huonolta merkiltä kuulosta. Ja kun sun ovis oli kerran jo ennen reissua, tuskin matkastressi vaikuttaa enää kierron pituuteen. Yleensähän kierto venyy siksi, että ovulaatio myöhästyy stressin takia. Luteaalivaiheen sen sijaan pitäisi olla melko vakio tietyllä ihmisellä. Vaikka kai se joskus voi päivällä-parilla heittää, en ole kuullut että stressi vaikuttaisi enää siihen.Beisla, kuulostaa lupaavalta, jos siellä olisi tarttumista tapahtunut sitten :)
Miten sitä on tullut niin malttamattomaksi, että ei meinaa nuo testit säilyä kaapissa, ei sitten niin millään..
Viimeksi 04/15 testasin kuitenkin vasta 4 päivää sen jälkeen kuin täti normaalisti olisi tullut (kkm 05/15), mutta nyt alkaa nämä piinapäivät polttelemaan näppejä niin, että voisi testin raapaista.
Vaikka on muutakin tekemistä ja actionia elämässä, niin ei oo helppo olla tätä raskautumista ja siihen liittyviä asioita olla ajattelematta useita kertoja päivässä. Miten te muut ootte saaneet ajatukset ja malttamattomuuden (ja valitettavan usein siihen liittyvän pettymyksen) kuriin?
Miten sitä on tullut niin malttamattomaksi, että ei meinaa nuo testit säilyä kaapissa, ei sitten niin millään..
Viimeksi 04/15 testasin kuitenkin vasta 4 päivää sen jälkeen kuin täti normaalisti olisi tullut (kkm 05/15), mutta nyt alkaa nämä piinapäivät polttelemaan näppejä niin, että voisi testin raapaista.
Vaikka on muutakin tekemistä ja actionia elämässä, niin ei oo helppo olla tätä raskautumista ja siihen liittyviä asioita olla ajattelematta useita kertoja päivässä. Miten te muut ootte saaneet ajatukset ja malttamattomuuden (ja valitettavan usein siihen liittyvän pettymyksen) kuriin?
Iltaa leidit! Olipa kiva, että löysin juuri tämän ketjun ja juuri teidät. Tässä ketjussa korostuu laatu, eikä määrä (vaikka postauksen kiitettävän pitkiä ovatkin :) ) ja ihanasti jaksatte tsempata toisianne ja kommentoida toisten ajatuksia ja kokemuksia. Kiitos kaunis kaikille!
Beisla: se minun ekassa ultrassa bongattu johtofolli jatkoi kyllä johtajan paikalla loppuun saakka, mutta toisinkin olisi siis voinut käydä. Toisessa ultrassa selvisi sekin, että yksi ekassa ultrassa isolta vaikuttanut folli olikin itse asiassa kaksi pienempää, ne vain sattuivat kasvamaan ihan vierivieressä ja toinen ultra paljasti niiden välissä olevan kalvon. Aika monella tuntuu olevan täällä noita tuhruja (ja ylipitkiä kiertoja). Minulla ei ole ikinä tuhruttanut, eikä välivuotojakaa ole ollut, joten en osaa sanoa tuhruista mitään. Mutta koska tämä on sullekin harvinaista, niin voihan se olla kerrassaan upea oire!
Mollukka: kyllähän me ollaan jonkin verran jatkosta juteltu, mutta mitään konkreettista emme ole päättäneet. Varmaan mennään tämä vuosi kevyemmillä keinoilla, mutta viimeistään ensi vuoden alussa on pakko sopia "Mitä seuraavaksi?", sillä 40-vuotis (!!!) syntymäpäiväni koputtelee silloin jo ovella, AMH-arvo on jo valmiiksi matala ja voi periaatteessa romahtaa ihan milloin tahansa. Me hyppäsimme suoraan yksityiselle, joten tuota rajan ylitystä ei tarvinnut miettiä. IVF:stä en osaa sanoa mitään... se tuntuu jokseenkin radikaalilta ja invasiiviselta keinolta. Mutta mieli voi muuttua.
Muita vaihtoehtoja ovat lapsivapaa elämä, adoptiolapsen hakeminen (siihenkin alkaa olla iän puolesta jo kiire), sijaisperheeksi ryhtyminen ja - boksin ulkopuolelta - kolmiapila/neliapila ratkaisu. Ollaan puhuttu tuostakin puolivakavissaan!
Mutta minusta on siis luonnollista, että vaihtoehdoistakin puhutaan, sillä omaa lasta ei meille kaikille tule. Tahaton lapsettomuus on siis yksi "vaihtoehdoista", vaikka olenkin ihan varma, että ainakin suurimmalle osalle meistä se ei tule olemaan se lopullinen "vaihtoehto": Ja vaikka olisikin, niin elämä voi olla siitä huolimatta, ja senkin takia, täyttä, onnellista ja tyydyttävää. Että ei kaikkia munia sinne samaan koriin?
Olen muuten autuaasti unohtanut, että minkäs ikäisiä te muut olette? Taidanpa olla se vanhin tässä ketjussa.
Menossa KP 20 ja DPO 4 (eikäs se laskuttukin niin, että ovispäivä on DPO 0?) ja teroja nappailtu. Tällä viikolla selviää ainakin se, että miten ne vaikuttavat vai vaikuttavatko. Yksi halppisraskaustesti on jemmassa kaapissa, mutta mitenköhän nuo terot vaikuttavat testiin vai vaikuttavatko (jos nyt sinne asti pääsee)? Mun ajatukset ja malttamattomuus pysyy (ainakin vielä) kurissa sen avulla, että suhtaudun omiin mahdollisuuksiini totaalisen pessimistisesti. En edelleenkään voi kuvitellakaan, että mitään tapahtuisi muutoin kuin hyvin yleisellä tasolla. Mies tosin tuntuu innostuvan "papuprojektistamme" koko ajan hieman enemmän ja se on yhtä aikaa hellyttävää ja huolestuttavaa.
Suvettarella siis KP 34 ja DPO 13 (peukut pystyssä ja sormet ristissä!),
Mollukalla ?,
Omppulaisella ?,
Beislalla KP ? ja DPO 9 (peukut ja sormet sinnekin!),
Rinttiksellä ?
Niin, ja entäs Junttura, josta ei ole vähän aikaan kuulunut mitään. Unohdinko jonkun muun?
Beisla: se minun ekassa ultrassa bongattu johtofolli jatkoi kyllä johtajan paikalla loppuun saakka, mutta toisinkin olisi siis voinut käydä. Toisessa ultrassa selvisi sekin, että yksi ekassa ultrassa isolta vaikuttanut folli olikin itse asiassa kaksi pienempää, ne vain sattuivat kasvamaan ihan vierivieressä ja toinen ultra paljasti niiden välissä olevan kalvon. Aika monella tuntuu olevan täällä noita tuhruja (ja ylipitkiä kiertoja). Minulla ei ole ikinä tuhruttanut, eikä välivuotojakaa ole ollut, joten en osaa sanoa tuhruista mitään. Mutta koska tämä on sullekin harvinaista, niin voihan se olla kerrassaan upea oire!
Mollukka: kyllähän me ollaan jonkin verran jatkosta juteltu, mutta mitään konkreettista emme ole päättäneet. Varmaan mennään tämä vuosi kevyemmillä keinoilla, mutta viimeistään ensi vuoden alussa on pakko sopia "Mitä seuraavaksi?", sillä 40-vuotis (!!!) syntymäpäiväni koputtelee silloin jo ovella, AMH-arvo on jo valmiiksi matala ja voi periaatteessa romahtaa ihan milloin tahansa. Me hyppäsimme suoraan yksityiselle, joten tuota rajan ylitystä ei tarvinnut miettiä. IVF:stä en osaa sanoa mitään... se tuntuu jokseenkin radikaalilta ja invasiiviselta keinolta. Mutta mieli voi muuttua.
Muita vaihtoehtoja ovat lapsivapaa elämä, adoptiolapsen hakeminen (siihenkin alkaa olla iän puolesta jo kiire), sijaisperheeksi ryhtyminen ja - boksin ulkopuolelta - kolmiapila/neliapila ratkaisu. Ollaan puhuttu tuostakin puolivakavissaan!
Mutta minusta on siis luonnollista, että vaihtoehdoistakin puhutaan, sillä omaa lasta ei meille kaikille tule. Tahaton lapsettomuus on siis yksi "vaihtoehdoista", vaikka olenkin ihan varma, että ainakin suurimmalle osalle meistä se ei tule olemaan se lopullinen "vaihtoehto": Ja vaikka olisikin, niin elämä voi olla siitä huolimatta, ja senkin takia, täyttä, onnellista ja tyydyttävää. Että ei kaikkia munia sinne samaan koriin? Olen muuten autuaasti unohtanut, että minkäs ikäisiä te muut olette? Taidanpa olla se vanhin tässä ketjussa.
Menossa KP 20 ja DPO 4 (eikäs se laskuttukin niin, että ovispäivä on DPO 0?) ja teroja nappailtu. Tällä viikolla selviää ainakin se, että miten ne vaikuttavat vai vaikuttavatko. Yksi halppisraskaustesti on jemmassa kaapissa, mutta mitenköhän nuo terot vaikuttavat testiin vai vaikuttavatko (jos nyt sinne asti pääsee)? Mun ajatukset ja malttamattomuus pysyy (ainakin vielä) kurissa sen avulla, että suhtaudun omiin mahdollisuuksiini totaalisen pessimistisesti. En edelleenkään voi kuvitellakaan, että mitään tapahtuisi muutoin kuin hyvin yleisellä tasolla. Mies tosin tuntuu innostuvan "papuprojektistamme" koko ajan hieman enemmän ja se on yhtä aikaa hellyttävää ja huolestuttavaa.
Suvettarella siis KP 34 ja DPO 13 (peukut pystyssä ja sormet ristissä!),
Mollukalla ?,
Omppulaisella ?,
Beislalla KP ? ja DPO 9 (peukut ja sormet sinnekin!),
Rinttiksellä ?
Niin, ja entäs Junttura, josta ei ole vähän aikaan kuulunut mitään. Unohdinko jonkun muun?
Samaa mieltä Dolcetin kanssa, että mukava, kun ihmiset kirjoittaa tänne pitkiä ja "kunnon" viestejä. Vaikkakin välillä aika harvakseltaan :) Niin ja ovisplussapäivä on -1, siitä seuraava dpo0 ja sitten dpo1. Mulla on ikää 35 vuotta.
Kerkesin viime vuorokauden aikana nostattaa toiveet jo melko korkealle, kun vuotoa ei enää ole tullut ja jotain pientä ehkä raskausoireeksi tulkittavaa on ollut ilmassa. No, aamulla testasin täysin puhtaan negan. Sinänsä kerkesin tämän kierron tilannetta surra jo silloin, kun se outo tuhru alkoi, joten nyt ei ole niin tympeä olo. Mutta kroppa käyttäytyy nyt kyllä todella oudosti. Mielialaa laskee myös se, että keskeytyneen keskenmenon toteamisesta tulee ylihuomenna jo vuosi kuluneeksi. Enpä olisi uskonut, että tämä näin kestää, kun viimeksi tulin heti kerrasta raskaaksi. Nyt saisi vuoto alkaa mahdollisimman pian, jotta pääsisi yk 8 alkamaan...(yk 9 jos kkm lasketaan).
Rinttis, mulla ei ole oikein hyviä neuvoja ajatusten muualle saamiseen. Helpointa on ollut silloin, kun on ollut kierron loppuvaiheessa jossain reissussa, niin on mahdollisimman paljon muuta ajateltavaa. Eli jos vain kykenee jotain uutta virikettä saamaan elämään, se auttaa. Ostin parin kk:n personal trainer -paketin syyskuun lopulla ja nyt koitan keskittyä treenaamiseen ja terveelliseen elämään tämän v*tutuksen keskellä... Joka kuukausi toistuvat pettymykset kieltämättä kyllä syö naista. Eipä tämä "odottamisen odottaminen" ole tosiaan mitään helppoa varmasti kenellekään.
Dolcetti, mitäs tuo kolmiapila/neliapila-ratkaisu meinaa?? Kuulostaa hienolta, että olet sinut sen ajatuksen kanssa, että jäisitte (biologisesti) lapsettomaksi. Mulle se ois kyllä tosi kova paikka.
Kerkesin viime vuorokauden aikana nostattaa toiveet jo melko korkealle, kun vuotoa ei enää ole tullut ja jotain pientä ehkä raskausoireeksi tulkittavaa on ollut ilmassa. No, aamulla testasin täysin puhtaan negan. Sinänsä kerkesin tämän kierron tilannetta surra jo silloin, kun se outo tuhru alkoi, joten nyt ei ole niin tympeä olo. Mutta kroppa käyttäytyy nyt kyllä todella oudosti. Mielialaa laskee myös se, että keskeytyneen keskenmenon toteamisesta tulee ylihuomenna jo vuosi kuluneeksi. Enpä olisi uskonut, että tämä näin kestää, kun viimeksi tulin heti kerrasta raskaaksi. Nyt saisi vuoto alkaa mahdollisimman pian, jotta pääsisi yk 8 alkamaan...(yk 9 jos kkm lasketaan).
Rinttis, mulla ei ole oikein hyviä neuvoja ajatusten muualle saamiseen. Helpointa on ollut silloin, kun on ollut kierron loppuvaiheessa jossain reissussa, niin on mahdollisimman paljon muuta ajateltavaa. Eli jos vain kykenee jotain uutta virikettä saamaan elämään, se auttaa. Ostin parin kk:n personal trainer -paketin syyskuun lopulla ja nyt koitan keskittyä treenaamiseen ja terveelliseen elämään tämän v*tutuksen keskellä... Joka kuukausi toistuvat pettymykset kieltämättä kyllä syö naista. Eipä tämä "odottamisen odottaminen" ole tosiaan mitään helppoa varmasti kenellekään.
Dolcetti, mitäs tuo kolmiapila/neliapila-ratkaisu meinaa?? Kuulostaa hienolta, että olet sinut sen ajatuksen kanssa, että jäisitte (biologisesti) lapsettomaksi. Mulle se ois kyllä tosi kova paikka.
Anannaa
Vauhtiin päässyt keskustelija
Saanko tulla mukaan tähän ryhmään? Ikää on 35 vuotta ja esikoinen olisi toiveissa. Yhden plussan olen elämässäni testannut, se päättyi keskeytyneeseen keskenmenoon kesäkuussa. Sen jälkeen on kroppa ollut enemmän tai vähemmän sekaisin, tuntuu että vasta viime kierrossa ovulaation olisin kiinni saanut jos olisin tikuttanut.
Ajatukset pörräävät jatkuvasti tämän lapsettomuuden ympärillä eikä se varmastikaan tilannetta helpota. Hoitoihin ei olla hakeuduttu nyt. Aika lapsettomuuspolille tutkimuksiin oli jo, mutta raskautumiseni vuoksi sen peruin tietenkin. Nyt en sitten tiedä mitä tästä eteenpäin... Käydäkö taas ruikuttamassa uutta lähetettä vaiko yrittää vielä muutama kierto ihan luomuna...?
Lueskelen ajan kanssa teidän kirjoitukset ja hyppään sitten aktiivisemmin mukaan. Paljon kyllä taustailenkin koska joskus vaan ei osaa sanoa mitään. :)
Ajatukset pörräävät jatkuvasti tämän lapsettomuuden ympärillä eikä se varmastikaan tilannetta helpota. Hoitoihin ei olla hakeuduttu nyt. Aika lapsettomuuspolille tutkimuksiin oli jo, mutta raskautumiseni vuoksi sen peruin tietenkin. Nyt en sitten tiedä mitä tästä eteenpäin... Käydäkö taas ruikuttamassa uutta lähetettä vaiko yrittää vielä muutama kierto ihan luomuna...?
Lueskelen ajan kanssa teidän kirjoitukset ja hyppään sitten aktiivisemmin mukaan. Paljon kyllä taustailenkin koska joskus vaan ei osaa sanoa mitään. :)
Tervetuloa mukaan Anannaa! :) Kropan ja kierron tasapainottumista toivotaan ja sitä uutta onnistunutta raskautta tietenkin. Sinua en lähde neuvomaan, mutta iän puolesta olet siinä luokassa, joille yleinen ohje on hakea apua (tai ainakin hakeutua tutkimuksiin) jos yritystä on kestänyt yli puoli vuotta. Tutkimuksissa voi kuitenkin käydä hoitoja, rankempia varsinkaan aloittamatta, joten lähetteen ruikuttaminen vaatii sinulta vain hermoja :) Mikään tulipalo kiire sinulla ei kuitenkaan ole ja vaikka raskaus keskenmenoon päätyikin 
, niin onhan se merkki siitä, että raskaus on sinulle mahdollinen.
Suvetar: Pöh negalle ja tsemppiä surulliseen "vuosipäivään" huomenna. Tiedät kyllä, mitä sinulle nyt toivon, ja kuulostaa hyvältä että olet ottanut käyttöön trenaamisen ja terveellisen elämän sieltä selviytymiskeinojen arsenaalista.
Tosta DPO:stä pitää vielä tarkistaa! Ovisplussapäivä on DPO -1.... ovisplussapäivällä tarkoitetaan siis sitä päivää, jolloin ovistesti on havainnut LH-huipun eli ei varsinaista ovulaatiopäivää? Ja niin, kolmi-/neliapilaratkaisu tarkoittaa (kopioin kuvauksen suoraan Sateenkaariperheet ry:n kuvauksesta, sillä siinä se on selitettynä paremmin kuin itse osaisin):
"Kasvava osa sateenkaariperheistä on ns. kolmi- ja neliapilaperheitä, joissa perhettä on alusta asti perustamassa useampia kuin kaksi aikuista. Kolmiapilaperheessä kyse perheestä, jossa naispari on hankkinut lapsen tai lapsia yhdessä itsellisen miehen kanssa tai perheestä, jossa miespari on hankkinut vähintään yhden lapsen itsellisen naisen kanssa. Useimmiten lapsi asuu äitiensä luona ja isällä on ennalta sovittu rooli lapsen elämässä. Osassa perheistä pääasiallinen vastuu lapsesta on miesparilla tai isällä.
Neliapilaperheessä lapsen ovat yhteisellä päätöksellä hankkineet naispari ja miespari yhdessä. Näissä tapauksissa riippuu parien välisestä sopimuksesta miten lapsi asuu vanhempiensa luona. Apilaperheeseen voi kuulua myös heteropari. "
Kun lapsiasiaan on herännyt vasta vajaa nelikymppisenä, niin se on se ajatus lapsiperhe-elämästä, joka vaatii totuttelua ja asian kanssa sinuiksi tulemista. En ole koskaan tuntenut etten pitäisi lapsista, mutta oman taustani huomioon ottaen ei ole ihme, ettei äitiys ole ollut minulle itsestäänselvä polku. Ja nyt kun tähän lapsiasiaan on herännyt, niin ajatuksia ja tunteita lapsivapauteen ja/tai tahattomaan lapsettomuuteen on tietysti pakko rukata ja tarkistaa. Mutta kävi mitä kävi, niin selvittävä on. Kuivin jaloin.
, niin onhan se merkki siitä, että raskaus on sinulle mahdollinen.Suvetar: Pöh negalle ja tsemppiä surulliseen "vuosipäivään" huomenna. Tiedät kyllä, mitä sinulle nyt toivon, ja kuulostaa hyvältä että olet ottanut käyttöön trenaamisen ja terveellisen elämän sieltä selviytymiskeinojen arsenaalista.
Tosta DPO:stä pitää vielä tarkistaa! Ovisplussapäivä on DPO -1.... ovisplussapäivällä tarkoitetaan siis sitä päivää, jolloin ovistesti on havainnut LH-huipun eli ei varsinaista ovulaatiopäivää? Ja niin, kolmi-/neliapilaratkaisu tarkoittaa (kopioin kuvauksen suoraan Sateenkaariperheet ry:n kuvauksesta, sillä siinä se on selitettynä paremmin kuin itse osaisin):
"Kasvava osa sateenkaariperheistä on ns. kolmi- ja neliapilaperheitä, joissa perhettä on alusta asti perustamassa useampia kuin kaksi aikuista. Kolmiapilaperheessä kyse perheestä, jossa naispari on hankkinut lapsen tai lapsia yhdessä itsellisen miehen kanssa tai perheestä, jossa miespari on hankkinut vähintään yhden lapsen itsellisen naisen kanssa. Useimmiten lapsi asuu äitiensä luona ja isällä on ennalta sovittu rooli lapsen elämässä. Osassa perheistä pääasiallinen vastuu lapsesta on miesparilla tai isällä.
Neliapilaperheessä lapsen ovat yhteisellä päätöksellä hankkineet naispari ja miespari yhdessä. Näissä tapauksissa riippuu parien välisestä sopimuksesta miten lapsi asuu vanhempiensa luona. Apilaperheeseen voi kuulua myös heteropari. "
Kun lapsiasiaan on herännyt vasta vajaa nelikymppisenä, niin se on se ajatus lapsiperhe-elämästä, joka vaatii totuttelua ja asian kanssa sinuiksi tulemista. En ole koskaan tuntenut etten pitäisi lapsista, mutta oman taustani huomioon ottaen ei ole ihme, ettei äitiys ole ollut minulle itsestäänselvä polku. Ja nyt kun tähän lapsiasiaan on herännyt, niin ajatuksia ja tunteita lapsivapauteen ja/tai tahattomaan lapsettomuuteen on tietysti pakko rukata ja tarkistaa. Mutta kävi mitä kävi, niin selvittävä on. Kuivin jaloin.
Muokattu viimeksi:
Rinttis kyseli miten on saatu ajatuksia ja testausintoa kuriin. Mulla on mennyt testauksen kanssa päinvastoin kuin sulla: alussa olin innokkaampi testaamaan jo pari päivää ennen menkkojen alkua, enkä olis millään malttanut odottaa että saan tietää tuloksen. Kun kuukaudet kului, opin että negojen näkeminen masentaa yhtä paljon kuin menkkojen tai tuhrun alku joten säästin itseni yksiltä itkuilta kun jätin testaamisen. Nyt en ole moneen kuukauteen tehnyt raskaustestiä. Mutta jos taas testaaminen helpottaa jännitystä niin mikäs siinä. Aikaisimmat haamut voi varmaan saada dpo10 (varmaan harvinaista) mutta hyvällä tuurilla dpo12 voi näkyä jotain.
Ajatusten kuriin saamisesta en sitten tiedä mitään. Viime kierrossa olin piinapäivien aikaan viikon retkeilemässä ja kiipeilemässä Norjassa. Nettiä ei ollut, mukana vain vauvaprojektista tietämätön kaveri ja päivät täynnä tekemistä, ja silti mietin useita kertoja päivässä lapsiasiaa. Kun tuo ei toiminut, en tiedä mikä sitten. Pettymyksistä taas, kun menkat tai tuhru alkaa niin annan itseni surra sitä pari päivää. Pakko antaa itkun tullua, sitten jaksan taas eteenpäin.
Dolcetti hyvin sanottu ja olen samaa mieltä, kiva kun on tällainen "hidas" ketju jossa on paljon asiaa. Vaikka saan kyllä vertaistukea myös pitkään yrittäneiden ketjusta.
Ihanaa kun olette miettineet apilaperhettä. Jos sen saa toimimaan, niin hienoa kun on useamman aikuisen tuki. Mekin vähän mietittin apilaperhettä, mutta päädyttiin siihen että ei ole ihan meidän juttu. Tosin saa nähdä miten paljon luovuttaja haluaa olla lapsen elämässä, ei mitään ole kiveen kirjoitettu. Onhan lapsettomuuskin mahdollista, mutta jos mulla ei tärppää IVF:lläkään niin meillä on vielä toinen kohtu mitä kokeilla. Vaikka saisi siinä silti surutyön tehdä, jos ei saisikaan kokea raskautta.
Teroista, niiden ei pitäisi vaikuttaa raskaustestiin mitenkään. Nehän on (synteettistä) keltarauhashormonia. Toisessa ketjussa moni syö niitä ja ilmeisesti silloin pitääkin testata tiettyyn aikaan että tietää voiko lopettaa terot. Muutenhan menkat ei ala vaikkei olisikaan raskaana. Mutta itse kun en ole syönyt niin enempää en osaa sanoa.
Minä taidan olla ketjun kuopuksia kun olen vasta 31. Kyselit vielä toisten kuulumisista; Junttura kirjoitti toiseen ketjuun että ei ole plussaa tullut ja on pitänyt vähän hiljaiseloa foorumilla.
Dpo:t on tosiaan niin kuin Suvetar sanoi. Ovisplussalla kun tarkoitetaan nimenomaan sitä kun ovulaatiotesti näyttää plussaa, ja sehän tapahtuu noin vuorokautta ennen ovulaatiota.
Suvetar, pahoittelut negasta ja rankkoja aikoja teillä kun niin pitkään kulunut jo keskenmenosta.
Milloin sulla viimeksi näkyi raskaus testissä? Onko vielä toivoa, että muuttuisi plussaksi? (Tai kaipa aina on toivoa jos menkat ei ole alkaneet.) Hyvä että oot keksinyt muuta tekemistä ja vielä noin hyödyllistä. Ainakin hetkeksi saa ajatuksia muualle.
Anannaa, tervetuloa mukaan ja pahoittelut keskenmenosta. Varmaan ihan hyvä idea hakeutua tutkimuksiin, jonot on kuitenkin yleensä pitkiä. Nyt en tosin ole varma, hidastaako alkanut raskaus, vaikka keskenmenoon päättyikin, tutkimuksiin pääsyä?
Mulla ei ole sen ihmeempiä oireita ilmaantunut. Alavatsa kramppaa välillä, mutta en osaa varmasti sanoa eroaako se edellisistä kierroista. Huomenna tai ylihuomenna pitäisi tuhrun alkaa.
Ajatusten kuriin saamisesta en sitten tiedä mitään. Viime kierrossa olin piinapäivien aikaan viikon retkeilemässä ja kiipeilemässä Norjassa. Nettiä ei ollut, mukana vain vauvaprojektista tietämätön kaveri ja päivät täynnä tekemistä, ja silti mietin useita kertoja päivässä lapsiasiaa. Kun tuo ei toiminut, en tiedä mikä sitten. Pettymyksistä taas, kun menkat tai tuhru alkaa niin annan itseni surra sitä pari päivää. Pakko antaa itkun tullua, sitten jaksan taas eteenpäin.
Dolcetti hyvin sanottu ja olen samaa mieltä, kiva kun on tällainen "hidas" ketju jossa on paljon asiaa. Vaikka saan kyllä vertaistukea myös pitkään yrittäneiden ketjusta.
Ihanaa kun olette miettineet apilaperhettä. Jos sen saa toimimaan, niin hienoa kun on useamman aikuisen tuki. Mekin vähän mietittin apilaperhettä, mutta päädyttiin siihen että ei ole ihan meidän juttu. Tosin saa nähdä miten paljon luovuttaja haluaa olla lapsen elämässä, ei mitään ole kiveen kirjoitettu. Onhan lapsettomuuskin mahdollista, mutta jos mulla ei tärppää IVF:lläkään niin meillä on vielä toinen kohtu mitä kokeilla. Vaikka saisi siinä silti surutyön tehdä, jos ei saisikaan kokea raskautta.
Teroista, niiden ei pitäisi vaikuttaa raskaustestiin mitenkään. Nehän on (synteettistä) keltarauhashormonia. Toisessa ketjussa moni syö niitä ja ilmeisesti silloin pitääkin testata tiettyyn aikaan että tietää voiko lopettaa terot. Muutenhan menkat ei ala vaikkei olisikaan raskaana. Mutta itse kun en ole syönyt niin enempää en osaa sanoa.
Minä taidan olla ketjun kuopuksia kun olen vasta 31. Kyselit vielä toisten kuulumisista; Junttura kirjoitti toiseen ketjuun että ei ole plussaa tullut ja on pitänyt vähän hiljaiseloa foorumilla.
Dpo:t on tosiaan niin kuin Suvetar sanoi. Ovisplussalla kun tarkoitetaan nimenomaan sitä kun ovulaatiotesti näyttää plussaa, ja sehän tapahtuu noin vuorokautta ennen ovulaatiota.
Suvetar, pahoittelut negasta ja rankkoja aikoja teillä kun niin pitkään kulunut jo keskenmenosta.
Milloin sulla viimeksi näkyi raskaus testissä? Onko vielä toivoa, että muuttuisi plussaksi? (Tai kaipa aina on toivoa jos menkat ei ole alkaneet.) Hyvä että oot keksinyt muuta tekemistä ja vielä noin hyödyllistä. Ainakin hetkeksi saa ajatuksia muualle.Anannaa, tervetuloa mukaan ja pahoittelut keskenmenosta. Varmaan ihan hyvä idea hakeutua tutkimuksiin, jonot on kuitenkin yleensä pitkiä. Nyt en tosin ole varma, hidastaako alkanut raskaus, vaikka keskenmenoon päättyikin, tutkimuksiin pääsyä?
Mulla ei ole sen ihmeempiä oireita ilmaantunut. Alavatsa kramppaa välillä, mutta en osaa varmasti sanoa eroaako se edellisistä kierroista. Huomenna tai ylihuomenna pitäisi tuhrun alkaa.
Beisla, miltä vaikuttaa? Onko toiveikkuutta plussan suhteen? 
Pidän täällä kaikki varpaat ja sormet pystyssä ja ristissä ja mitä vielä..
Anannaa, tervetuloa! Pahoittelut keskenmenostaJos julkiselle hakeutuu tutkimuksiin, aika monessa paikassa (en ole varma, onko joka paikassa sama) pitää keskenmenneen raskauden alkamisesta olla vuosi kulunut, jotta niihin pääsee. En halua masentaa, mutta tällainen pieni varoituksen sana. Yksityiselle toki pääsee missä vaiheessa tahansa.
Menkat alkoi eilen, kuten odottelinkin. Ei siinä mitään. Mutta saatiin myös miehen spermanäytteen tulokset. Näytteen siittiöistä kaikki, 100 %, oli epämuodostuneita. Lisäksi siittiövasta-aineet oli koholla (21 %). Liikkuvuus ja siittiöiden määrä oli kuitenkin hyvää luokkaa.
Mies oli tosiaan soittanut Väestöliiton klinikalle, jossa tutkimus tehtiin, mutta kun meillä ei ole sinne hoitosuhdetta, oli saanut jutella tuloksista vain hoitajan kanssa. Hoitaja oli sanonut, että epämuodostuneiden suuresta määrästä ei kannattaisi huolestua, kun kyseessä on vain pieni osa koko näytteestä, ja on erittäin yleistä, että suurin osa siittiöistä on epämuodostuneita. Hän oli kuitenkin ottanut tuon vasta-aineasian esiin, ilmeisesti pitänyt sitä asiana, johon kannattaisi kiinnittää huomiota.
Olen vähän pihalla. Voiko oikeasti olla huolehtimatta tuollaisista tuloksista? Nyt kyllä olisi hyvä, jos olisi se lääkärikontakti. Pitäisköhän sittenkin kiiruhtaa sinne yksityiselle
Onko kellään kokemusta näistä simppajutuista?
Pidän täällä kaikki varpaat ja sormet pystyssä ja ristissä ja mitä vielä..Anannaa, tervetuloa! Pahoittelut keskenmenosta
Jos julkiselle hakeutuu tutkimuksiin, aika monessa paikassa (en ole varma, onko joka paikassa sama) pitää keskenmenneen raskauden alkamisesta olla vuosi kulunut, jotta niihin pääsee. En halua masentaa, mutta tällainen pieni varoituksen sana. Yksityiselle toki pääsee missä vaiheessa tahansa.Menkat alkoi eilen, kuten odottelinkin. Ei siinä mitään. Mutta saatiin myös miehen spermanäytteen tulokset. Näytteen siittiöistä kaikki, 100 %, oli epämuodostuneita. Lisäksi siittiövasta-aineet oli koholla (21 %). Liikkuvuus ja siittiöiden määrä oli kuitenkin hyvää luokkaa.
Mies oli tosiaan soittanut Väestöliiton klinikalle, jossa tutkimus tehtiin, mutta kun meillä ei ole sinne hoitosuhdetta, oli saanut jutella tuloksista vain hoitajan kanssa. Hoitaja oli sanonut, että epämuodostuneiden suuresta määrästä ei kannattaisi huolestua, kun kyseessä on vain pieni osa koko näytteestä, ja on erittäin yleistä, että suurin osa siittiöistä on epämuodostuneita. Hän oli kuitenkin ottanut tuon vasta-aineasian esiin, ilmeisesti pitänyt sitä asiana, johon kannattaisi kiinnittää huomiota.
Olen vähän pihalla. Voiko oikeasti olla huolehtimatta tuollaisista tuloksista? Nyt kyllä olisi hyvä, jos olisi se lääkärikontakti. Pitäisköhän sittenkin kiiruhtaa sinne yksityiselle
Onko kellään kokemusta näistä simppajutuista?Beisla, joko testasit?? 
Anannaa täällä lähes sama tilanne eli toukokuun lopussa kkm ja nyt oon napsinut clomeja 3 kiertoa ja oviksetkin saanut bongattua (tässä kierrossa vasta) mutta siihen se sitten jääkin. Ikää on 36v. Ei tähän kiertoon ole mitään oireita ilmeistynyt, joten eiköhän se täti sieltä kurvaile paikalle viimeistään viikonloppuna. Nyt kp 30/31.
Minuakin kiinnostaa tuo simppanäytteiden tulkinta. Ukolla on pari lasta aiemmasta suhteesta, molemmat jo ihan hyvän ikäisiä ja sen jälkeen on tietysti saattanut tapahtua vaikka ja mitä. Onko teillä muilla muistikuvaa, missä tuon näytteen voi analysoida, onko yksityisillä klinikoilla jotain palveluja tähän (väestöliittokin on kaukana)?
Oh hoh, on tää kyllä yllättävän työlästä, vaikka joillekin niin helppoa ja yksinkertaista. :arghh:
Anannaa täällä lähes sama tilanne eli toukokuun lopussa kkm ja nyt oon napsinut clomeja 3 kiertoa ja oviksetkin saanut bongattua (tässä kierrossa vasta) mutta siihen se sitten jääkin. Ikää on 36v. Ei tähän kiertoon ole mitään oireita ilmeistynyt, joten eiköhän se täti sieltä kurvaile paikalle viimeistään viikonloppuna. Nyt kp 30/31.
Minuakin kiinnostaa tuo simppanäytteiden tulkinta. Ukolla on pari lasta aiemmasta suhteesta, molemmat jo ihan hyvän ikäisiä ja sen jälkeen on tietysti saattanut tapahtua vaikka ja mitä. Onko teillä muilla muistikuvaa, missä tuon näytteen voi analysoida, onko yksityisillä klinikoilla jotain palveluja tähän (väestöliittokin on kaukana)?
Oh hoh, on tää kyllä yllättävän työlästä, vaikka joillekin niin helppoa ja yksinkertaista. :arghh:
omppulainen
Näppärä viestien naputtelija
@Beisla jännää jännää! Mä niin pidän peukkuja 
Ja tervetuloa @Anannaa joukkoon. Itsekin kirjoittelen välillä aktiivisemmin ja välillä on hiljaisempaa kun yritän pitää hermoni kurissa ja ajatukset poissa... (niin huonosti kun se onnistuukin).
Mä olen varmaan ketjun nuorin, vielä muutaman viikon 30 puolella. Ja nyt on menossa kp4, vihdoin ja viimein koitti uusi kierto! Olin jo aika hermona että onko Terojen annostus pielessä ja mennäänkö taas sinne 40 päivän paremmalle puolelle...
Mies on saanut toistaiseksi olla rauhassa tutkimuksilta, eli ei ole siitä tietoa... Olisi mielenkiintoista tietoa jos sinne päädytään.
@Suvetar Voimia "vuosipäivän" kestämiseen. Toivon, että ensi vuonna tunnelmat olisi jo ihan toiset!
Ja kyllä, joillekin tämä on vaan niin helppoa. Näin juuri kaveriani joka odottaa nro kakkosta. Molemmat saivat alkunsa ekasta kierrosta! Tässä porukassa on kyllä niin hyvä viisastella, että "kyllä alle kolmekymppisenä vaan tärppää paremmin"
Aaaaargh.
Ja tervetuloa @Anannaa joukkoon. Itsekin kirjoittelen välillä aktiivisemmin ja välillä on hiljaisempaa kun yritän pitää hermoni kurissa ja ajatukset poissa... (niin huonosti kun se onnistuukin).
Mä olen varmaan ketjun nuorin, vielä muutaman viikon 30 puolella. Ja nyt on menossa kp4, vihdoin ja viimein koitti uusi kierto! Olin jo aika hermona että onko Terojen annostus pielessä ja mennäänkö taas sinne 40 päivän paremmalle puolelle...
Mies on saanut toistaiseksi olla rauhassa tutkimuksilta, eli ei ole siitä tietoa... Olisi mielenkiintoista tietoa jos sinne päädytään.
@Suvetar Voimia "vuosipäivän" kestämiseen. Toivon, että ensi vuonna tunnelmat olisi jo ihan toiset!
Ja kyllä, joillekin tämä on vaan niin helppoa. Näin juuri kaveriani joka odottaa nro kakkosta. Molemmat saivat alkunsa ekasta kierrosta! Tässä porukassa on kyllä niin hyvä viisastella, että "kyllä alle kolmekymppisenä vaan tärppää paremmin"
Aaaaargh.
Beislalla on mun laskujeni mukaan jo DPO 14. Ymmärtääkseni tuossa vaiheessa voisi jo jotain näkyä. Mielessä olet jännityksellä aina kun tälle palstalle tule. Että olisiko ketjuun ilmestynyt hyviä uutisia :) Jos saa muuten kysyä, vastaa sillä tasolla kun haluat - jos haluat - että miksi koitte, ettei apilaperhe ole "ihan teidän juttu"? Luulen, että ymmärrän syyt, mutta varma en tietenkään voi olla.
Ja Suvettarella on KP 3. Toivon tuulia tähän kiertoon niin sinulle kuin Omppulaisellekin (KP 5)! Olettekin melkein kiertokavereita :) Minun mieheni kävi spermanäytteessä yksityisen labrassa. Soitti aamulla ajan ja meni antamaan näytteet samana päivänä ennen töihin menemistä. Näytteen tulokset olivat normalit, mutta tarkkoa arvoja en muista. En nyt tähään hätään löytänyt sitä vastauspaperiakaan. Tästä Väestöliiton paprusta löytyy tietoa raja-arvoista ym.: http://bit.ly/1Oc9hjL Olisiko tästä apua? Ja Rinttis: ihan varmasti on yksityisillä klinikoilla/labroissa mahdollisuus spermanäytteen analysointiin. Monesti nettisivuilta löyyy hinnastokin. Spermanäytteen hinta oli täällä pääkaupunkiseudulla muistaakseni jotain kuudenkympin luokkaa.
Minulla menossa KP 24/22 (DPO 8) ja terot, jotka minun käskettiin aloittamaan DPO 1 ja syömään kaksi tablettia kymmenen päivän ajan (tai kuukautisten alkuun asti mikäli ne alkasivat jo noiden kymmenen päivän aikana). Nyt on menossa siis terojen kahdeksas päivä, eikä merkkejä kuukautisista ole edes aktiivisemman vatsan (mikäköhän siinäkin on?) muodossa. Toki ovulaatio oli tässä kuussa pari päivää normaalia myöhemmin ja terojen pitäisi vaikuttaa niemenomaan lyhyen luteaalivaiheeni pidentämiseen. Näyttävät toimivan, sillä näin pitkä kierto on minulle harvinaista herkkua.
Aamulämpöjä olen mitannut koko kierron ja yllättävän hyvin ne tuntuvat paikkansa pitävän. Ovulaation jälkeen lämpö nousi ja on pysytellyt noin 36.8 asteessa. Yritin muuten etsimällä etsiä kuumemittaria, joka näyttäisi lämmön kahden desimaalin tarkkuudella ja jossa ei olisi hälytysääntä (ettei vieressä nukkuva mies heräisi piippaukseen). Mistään ei sellaista löytynyt ja apteekissa sanoivat, etteivät ole sellaista ikinä nähneet. No kaivoin sitten varastosta ikivanhan Philips-mittarini ja hymyhän siitä puhkesi, kun tajusin että minullahan oli jo tuollainen mittari. Kaksi desimaalia ja ei merkkiääntä :)
Ja Suvettarella on KP 3. Toivon tuulia tähän kiertoon niin sinulle kuin Omppulaisellekin (KP 5)! Olettekin melkein kiertokavereita :) Minun mieheni kävi spermanäytteessä yksityisen labrassa. Soitti aamulla ajan ja meni antamaan näytteet samana päivänä ennen töihin menemistä. Näytteen tulokset olivat normalit, mutta tarkkoa arvoja en muista. En nyt tähään hätään löytänyt sitä vastauspaperiakaan. Tästä Väestöliiton paprusta löytyy tietoa raja-arvoista ym.: http://bit.ly/1Oc9hjL Olisiko tästä apua? Ja Rinttis: ihan varmasti on yksityisillä klinikoilla/labroissa mahdollisuus spermanäytteen analysointiin. Monesti nettisivuilta löyyy hinnastokin. Spermanäytteen hinta oli täällä pääkaupunkiseudulla muistaakseni jotain kuudenkympin luokkaa.
Minulla menossa KP 24/22 (DPO 8) ja terot, jotka minun käskettiin aloittamaan DPO 1 ja syömään kaksi tablettia kymmenen päivän ajan (tai kuukautisten alkuun asti mikäli ne alkasivat jo noiden kymmenen päivän aikana). Nyt on menossa siis terojen kahdeksas päivä, eikä merkkejä kuukautisista ole edes aktiivisemman vatsan (mikäköhän siinäkin on?) muodossa. Toki ovulaatio oli tässä kuussa pari päivää normaalia myöhemmin ja terojen pitäisi vaikuttaa niemenomaan lyhyen luteaalivaiheeni pidentämiseen. Näyttävät toimivan, sillä näin pitkä kierto on minulle harvinaista herkkua.
Aamulämpöjä olen mitannut koko kierron ja yllättävän hyvin ne tuntuvat paikkansa pitävän. Ovulaation jälkeen lämpö nousi ja on pysytellyt noin 36.8 asteessa. Yritin muuten etsimällä etsiä kuumemittaria, joka näyttäisi lämmön kahden desimaalin tarkkuudella ja jossa ei olisi hälytysääntä (ettei vieressä nukkuva mies heräisi piippaukseen). Mistään ei sellaista löytynyt ja apteekissa sanoivat, etteivät ole sellaista ikinä nähneet. No kaivoin sitten varastosta ikivanhan Philips-mittarini ja hymyhän siitä puhkesi, kun tajusin että minullahan oli jo tuollainen mittari. Kaksi desimaalia ja ei merkkiääntä :)
Suvetar, pahoittelut menkoista ja miehen oudoista simppatuloksista. Munkin korvaan 100% epämuodostuneita ei kyllä kuulosta hyvältä, mutta mulla on erittäin vähän kokemusta simppanäytteistä. Toivottavasti se vasta-ainetekijä saataisiin kuntoon, enpä ole tuollaisesta kuullutkaan tai mihin se johtaa/mitä sille voi tehdä. Turhauttavaa varmasti että saitte puhua vain hoitajan kanssa. Kai teillä sentään on pian tapaaminen myös jonkun lääkärin kanssa?
Rinttis en ole testannut, mulla on tapana odotella tuhrun saapumista, ei ole vielä pettänyt.
Kannattaa varmaan googlailla mitä klinikoita lähialueelta löytyy. Yksityisellä gynellä tuskin voi tutkia simppoja, mutta varma en siitäkään ole.
omppulainen olipahan sittenkin joku mua vielä vuoden nuorempi. Onpahan meitä haitarin molemmista päistä tässä ketjussa. :)
Niinhän se yleensä on iän puolesta, mutta onpa tuolla pitkään yrittäneiden ketjussakin yllättävän monta parinkympin alkupuolelta, reilusti yli vuoden yrittäneitäkin. Ei se lapsettomuus tai lapsen saannin hankaluus aina ikää katso, vaikka toki se vaikuttaa.
Dolcetti, tosi hyvä että sun kierto on jo nyt pidempi kuin yleensä, varmasti terot tuovat myös pidemmän luteaalivaiheen.
Apilaperheistä, puhuttiin tosiaan siitä ennen koko projektiin ryhtymistä. Minä olin ehkä suostuvampi harkitsemaan sitä kuin vaimo, mutta ei se ollut mikään "pakko saada" -ajatus minullekaan. Ymmärrän edut mitkä siitä tulee ja homoparin tai yksinäisen miehen auttaminen olisi ollut todella mieluisaa. Kuitenkin onhan siinä paljon enemmän säätöä ja sopimista kun kolmen tai neljän aikuisen pitää päästä yhteisymmärrykseen. Voi olla vaikeaa löytää henkilö tai pari jonka kanssa tulee niin hyvin toimeen. Ehkä vaimon osalta yksi suuri syy oli kuitenkin juridinen puoli, hän kun ainakin ensimmäisen lapsen kohdalla olisi sosiaalinen vanhempi. Apilaperheen kohdalla olisi tietysti parasta, jos etenkin eri osoitteissa asuvat saisivat juridisen siteen lapseen. Puolison/puolisoiden kanssa saa vähän kikkailla. Nyt tulee teknistä tekstiä, skipatkaa jos haluatte koska en osaa selittää lyhyesti. Lapsella voi olla vain kaksi juridista vanhempaa. Huoltajia voi olla jossain tapauksessa useampia. Yleensä juridinen vanhempi on myös huoltaja, mutta ei aina. Oikeudet ovat myös hieman erit, lapsi ei mm. peri huoltajaansa. Kuitenkin, homma voi hoitua esim. näin: Synnyttänyt äiti merkitään lapsen äidiksi ja hän on juridinen vanhempi. Äidin puoliso hakee huoltajuutta. Isä tunnustaa isyytensä, ja hänestä tulee myös juridinen vanhempi. (Muistaakseni tässä järjestyksessä sujuu helpommin.) Jos isällä on puoliso, hän voi yrittää hakea huoltajuutta myös mutta neljää huoltajaa harvoin suostutaan merkitsemään. Neljäs jää siis vailla laillista suhdetta lapseen.
Puolisolleni on erittäin tärkeää päästä lapsen juridiseksi vanhemmaksi, koska yhteiskunnalle joutuu muutenkin todistamaan äitiyttään. Ymmärrän tämän hyvin; hänelle oli liian raskas ajatus ettei oma lapsi olisi lain puolesta oma. Juridiselta puolelta meille tuskin siis tulee apilaperhettä. Kuitenkin, kun kesällä oltiin mökillä kolmistaan niin homma sujui hyvin ja vaimokin sanoi että jos luovuttaja haluaa välillä pitää lasta luonaan niin varmasti se onnistuu. Jatkamme varmasti asiasta puhumista kunhan saadaan edes lapsi alulle, ei mikään ole vielä kiveen kirjoitettu.
Vaimo lisää vielä, ei hän olisi lähtenyt tekemään lasta tutun luovuttajan kanssa jos ajatus apilaperheestä olisi kauhistus. Tilanne voi kuitenkin muuttua; vaikka meidänkin luovuttaja sanoi ettei halua vastuuta lapsesta niin eihän sitä tiedä kun lapsi putkahtaa maailmaan.
Vielä omaa napaa, ajatus oli testata huomenna lauantaiaamuna, kunnes tänään testauspaine kasvoi niin suureksi että olin nyt illalla jo aikeissa pissiä purkkiin. Mutta pyyhkiessä sainkin punaista valkovuotoa paperiin, että näinköhän se tuhru sittenkin ilmestyy paikalle. Ei tuo ainakaan hyvältä merkiltä vaikuta. Joo, monilla tulee vuotoa kuukautisten aikaan, mutta nyt on vielä pari-kolme päivää ennen kuin menkkojen pitäisi alkaa. Mulla on nyt siis dpo13 eikä 14, dpo0 eli ovispäivä oli 17.10.
Rinttis en ole testannut, mulla on tapana odotella tuhrun saapumista, ei ole vielä pettänyt.
Kannattaa varmaan googlailla mitä klinikoita lähialueelta löytyy. Yksityisellä gynellä tuskin voi tutkia simppoja, mutta varma en siitäkään ole.
omppulainen olipahan sittenkin joku mua vielä vuoden nuorempi. Onpahan meitä haitarin molemmista päistä tässä ketjussa. :)
Niinhän se yleensä on iän puolesta, mutta onpa tuolla pitkään yrittäneiden ketjussakin yllättävän monta parinkympin alkupuolelta, reilusti yli vuoden yrittäneitäkin. Ei se lapsettomuus tai lapsen saannin hankaluus aina ikää katso, vaikka toki se vaikuttaa.
Dolcetti, tosi hyvä että sun kierto on jo nyt pidempi kuin yleensä, varmasti terot tuovat myös pidemmän luteaalivaiheen.
Apilaperheistä, puhuttiin tosiaan siitä ennen koko projektiin ryhtymistä. Minä olin ehkä suostuvampi harkitsemaan sitä kuin vaimo, mutta ei se ollut mikään "pakko saada" -ajatus minullekaan. Ymmärrän edut mitkä siitä tulee ja homoparin tai yksinäisen miehen auttaminen olisi ollut todella mieluisaa. Kuitenkin onhan siinä paljon enemmän säätöä ja sopimista kun kolmen tai neljän aikuisen pitää päästä yhteisymmärrykseen. Voi olla vaikeaa löytää henkilö tai pari jonka kanssa tulee niin hyvin toimeen. Ehkä vaimon osalta yksi suuri syy oli kuitenkin juridinen puoli, hän kun ainakin ensimmäisen lapsen kohdalla olisi sosiaalinen vanhempi. Apilaperheen kohdalla olisi tietysti parasta, jos etenkin eri osoitteissa asuvat saisivat juridisen siteen lapseen. Puolison/puolisoiden kanssa saa vähän kikkailla. Nyt tulee teknistä tekstiä, skipatkaa jos haluatte koska en osaa selittää lyhyesti. Lapsella voi olla vain kaksi juridista vanhempaa. Huoltajia voi olla jossain tapauksessa useampia. Yleensä juridinen vanhempi on myös huoltaja, mutta ei aina. Oikeudet ovat myös hieman erit, lapsi ei mm. peri huoltajaansa. Kuitenkin, homma voi hoitua esim. näin: Synnyttänyt äiti merkitään lapsen äidiksi ja hän on juridinen vanhempi. Äidin puoliso hakee huoltajuutta. Isä tunnustaa isyytensä, ja hänestä tulee myös juridinen vanhempi. (Muistaakseni tässä järjestyksessä sujuu helpommin.) Jos isällä on puoliso, hän voi yrittää hakea huoltajuutta myös mutta neljää huoltajaa harvoin suostutaan merkitsemään. Neljäs jää siis vailla laillista suhdetta lapseen.
Puolisolleni on erittäin tärkeää päästä lapsen juridiseksi vanhemmaksi, koska yhteiskunnalle joutuu muutenkin todistamaan äitiyttään. Ymmärrän tämän hyvin; hänelle oli liian raskas ajatus ettei oma lapsi olisi lain puolesta oma. Juridiselta puolelta meille tuskin siis tulee apilaperhettä. Kuitenkin, kun kesällä oltiin mökillä kolmistaan niin homma sujui hyvin ja vaimokin sanoi että jos luovuttaja haluaa välillä pitää lasta luonaan niin varmasti se onnistuu. Jatkamme varmasti asiasta puhumista kunhan saadaan edes lapsi alulle, ei mikään ole vielä kiveen kirjoitettu.
Vaimo lisää vielä, ei hän olisi lähtenyt tekemään lasta tutun luovuttajan kanssa jos ajatus apilaperheestä olisi kauhistus. Tilanne voi kuitenkin muuttua; vaikka meidänkin luovuttaja sanoi ettei halua vastuuta lapsesta niin eihän sitä tiedä kun lapsi putkahtaa maailmaan.
Vielä omaa napaa, ajatus oli testata huomenna lauantaiaamuna, kunnes tänään testauspaine kasvoi niin suureksi että olin nyt illalla jo aikeissa pissiä purkkiin. Mutta pyyhkiessä sainkin punaista valkovuotoa paperiin, että näinköhän se tuhru sittenkin ilmestyy paikalle. Ei tuo ainakaan hyvältä merkiltä vaikuta. Joo, monilla tulee vuotoa kuukautisten aikaan, mutta nyt on vielä pari-kolme päivää ennen kuin menkkojen pitäisi alkaa. Mulla on nyt siis dpo13 eikä 14, dpo0 eli ovispäivä oli 17.10.