Täällä varmaan tänään tai huomenna kp1 ja sitä myöten yk9. Verikokeisiin meen tällä viikolla ja lekuriaika on sitten parin viikon päästä. Julkisella siis nyt tässä vaiheessa, mutta yksityiselle suunnataan alkuvuodesta ellei mitään ala julkisella tapahtua. Alustavasti ollaan yhden klinikan sivuja joskus katsottu ja "mieleinen" lääkäri valittu.
Kiva kun kerrotte lääkärikäynneistä ja hoitosuunnitelmista. Niitä on mielenkiintoista lukea ja samalla oppii aina jotakin uuttakin.
Viime aikoina en oo juurikaan googlaillu mitään aiheeseen liittyvää, paitsi noi verikokeet. Lähinnä tätä ketjua olen seuraillut. Koen, että toisinaan liika tieto tai asian puiminen lisää omaa levottomuutta. Usein vielä löytyy tietoa suuntaan ja toiseen. Asiat on kuitenkin varsin yksilöllisiä myös. Esim. Dolcetti toi esiin tuon hormonaalisen ehkäisyn. Siinä kuten kaikissa muissakin valinnoissa on aina tietyt riskit, joita ei voi etukäteen täysin tietää. Voi vain koettaa tehdä juuri sillä hetkellä sen parhaan ratkaisun niillä tiedoilla joita on. Jälkeenpäin ei kannata itseään enää ruoskia, mennyt ei tule takaisin. Jossain vaiheessa surin kovasti menetettyjä vuosia ja tuskailin, etten ole aiemmin tähän projektiin ryhtynyt. No nyt ollaan tässä eikä muuta voida. Yhä enemmän olen sopeutunut tähän ajatteluun enkä kiusaa itseäni asioilla joihin en enää voi vaikuttaa. Jossain vaiheessa puin paljonkin mielessäni kaikkea mahdollista minkä haluaisin nyt tehdä toisin, mutta ei se ainakaan oloa parantanut, päinvastoin. Tiedostan oman taipumukseni itsesyytöksiin ja -kritiikkiin, joten koetan varjella itseäni itseltäni.
Lääkärin valinnasta ajattelen, että asiantuntemus tärkeintä. Tää julkisen puolen lääkäri jolle mennään, on tunnetusti osaava, mutta varsin kaunistelematon ja joskus kuulemma jopa loukkaava. Olen kysellyt useilta ja lukenut netistä. Hieman siis jännittää hänen kohtaamisensa, mutta odotan silti innolla. Häntä ei voitu valita, mutta on myös yksityisellä puolella ja jotkut haluavat hänen vastaanotolle pitkän kokemuksen ja osaamisen takia. Saas nähdä, mitä tuleman pitää.
Sori kun tuli paljon tätä omaa settiä, mutta sallittaneen näin kp1:n kolkutellessa.
Mukavaa viikkoa kaikille!
Kiva kun kerrotte lääkärikäynneistä ja hoitosuunnitelmista. Niitä on mielenkiintoista lukea ja samalla oppii aina jotakin uuttakin.
Viime aikoina en oo juurikaan googlaillu mitään aiheeseen liittyvää, paitsi noi verikokeet. Lähinnä tätä ketjua olen seuraillut. Koen, että toisinaan liika tieto tai asian puiminen lisää omaa levottomuutta. Usein vielä löytyy tietoa suuntaan ja toiseen. Asiat on kuitenkin varsin yksilöllisiä myös. Esim. Dolcetti toi esiin tuon hormonaalisen ehkäisyn. Siinä kuten kaikissa muissakin valinnoissa on aina tietyt riskit, joita ei voi etukäteen täysin tietää. Voi vain koettaa tehdä juuri sillä hetkellä sen parhaan ratkaisun niillä tiedoilla joita on. Jälkeenpäin ei kannata itseään enää ruoskia, mennyt ei tule takaisin. Jossain vaiheessa surin kovasti menetettyjä vuosia ja tuskailin, etten ole aiemmin tähän projektiin ryhtynyt. No nyt ollaan tässä eikä muuta voida. Yhä enemmän olen sopeutunut tähän ajatteluun enkä kiusaa itseäni asioilla joihin en enää voi vaikuttaa. Jossain vaiheessa puin paljonkin mielessäni kaikkea mahdollista minkä haluaisin nyt tehdä toisin, mutta ei se ainakaan oloa parantanut, päinvastoin. Tiedostan oman taipumukseni itsesyytöksiin ja -kritiikkiin, joten koetan varjella itseäni itseltäni.
Lääkärin valinnasta ajattelen, että asiantuntemus tärkeintä. Tää julkisen puolen lääkäri jolle mennään, on tunnetusti osaava, mutta varsin kaunistelematon ja joskus kuulemma jopa loukkaava. Olen kysellyt useilta ja lukenut netistä. Hieman siis jännittää hänen kohtaamisensa, mutta odotan silti innolla. Häntä ei voitu valita, mutta on myös yksityisellä puolella ja jotkut haluavat hänen vastaanotolle pitkän kokemuksen ja osaamisen takia. Saas nähdä, mitä tuleman pitää.
Sori kun tuli paljon tätä omaa settiä, mutta sallittaneen näin kp1:n kolkutellessa.
Mukavaa viikkoa kaikille!