Ultrassa käyty. Kahdessa edellisessä ultrassa on näkynyt yksi 18mm follikkeli. Tällä kertaa olikin kaksi, molemmat 15mm. Toinen puoli minusta on innoissaan parantuneista mahdollisuuksista, mutta toista hirvittää kaksosten mahdollisuus. No, paljon todennäköisempää että toinen tärppää tai ei kumpikaan, kuin että molemmat.
Kela-korvauksista, en voi sanoa vieläkään olevani ihan kärryillä niistä vaikka pitkään siitä puhuttiin. Pelkään että lääkäri kuvittelee että me ollaan niiden mahdollisten eurojen perässä, vaikka oikeastaan minua kiinnostaa enemmän korvaukset periaatteen vuoksi. Tuntuu jotenkin siltä, että naisparina meiltä vaaditaan enemmän todisteita yrittämisestä, jotenkin että kelan mielestä emme ole kelvollisia korvauksiin eikä meillä ole mahdollisuutta edes vuodenkaan jälkeen päästä julkiselle puolelle. Tai lain puolesta on, mutta käytännössä eivät kuulemma ota. Lääkärihän ei päätä korvauksista, vaan kela, eli en nyt tarkoita että tämä olisi klinikan tai lääkärin vika! Mutta turhauttaa tilanne, koska lääkäri kuitenkin tietää mitä kela yleensä päättää, eikä hän pitänyt meidän mahdollisuuksia kovin hyvinä. Edes sen vuoden jälkeen siis, koska meillä ei ole mitään varsinaista syytä lapsettomuuteen. (Ja rivien välistä, koska olemme naispari.) Vaikkakin lääkärin mukaan 25% lapsettomuustapauksista mitään syytä ei löydy, eli kelalle ei pitäisi olla mitään uutta. Tämän lisäksi, luulin että lääkekorvaukset saisimme joka tapauksessa sen reilun 600€ jälkeen, mutta ilmeisesti tämäkin on kelan päätettävissä. Huoh.
Itsekin mielelläni kuulisin jos joku on yksityisellä, miten kela-korvausten kanssa on mennyt. Kyllä vanne alkaa kiristää kun näitä miettii.
IVF:n aikataulu on vielä auki. Suurin hidaste tässä vaiheessa on se, että luovuttajan pitää nyt alkaa luovuttaa klinikalle, ja siihen voi hyvin mennä pari kuukautta. Sen tosin tiesimme jo, joten halusimme laittaa nyt prosessin käyntiin jos joulu-tammikuussa aloitamme IVF:n. Lääkäri tosin sanoi, että jos tosiaan haluamme kela-korvauksia niin olisi parempi odottaa vaikka helmikuulle. En nyt ymmärrä mitä se pari kuukautta lisää tekee, joten tuskin odotamme niin pitkään. Kuitenkin, luovuttaja hoitaa nyt oman puolensa, ja katsomme sen jälkeen mikä meidän fiilis on aikataulusta.
Mollukka, ymmärrän ettet kehtaa enää soitella, ja ymmärrän kyllä senkin että varmaan ärsyttää kun tulokset eivät ole tulleet vaikka niiden olisi jo pitänyt. Hyvä että lääkärikäynti on jo ensi viikolla, niin ei ainakaan sen pidempään tarvitse odottaa.
Kela-korvauksista, en voi sanoa vieläkään olevani ihan kärryillä niistä vaikka pitkään siitä puhuttiin. Pelkään että lääkäri kuvittelee että me ollaan niiden mahdollisten eurojen perässä, vaikka oikeastaan minua kiinnostaa enemmän korvaukset periaatteen vuoksi. Tuntuu jotenkin siltä, että naisparina meiltä vaaditaan enemmän todisteita yrittämisestä, jotenkin että kelan mielestä emme ole kelvollisia korvauksiin eikä meillä ole mahdollisuutta edes vuodenkaan jälkeen päästä julkiselle puolelle. Tai lain puolesta on, mutta käytännössä eivät kuulemma ota. Lääkärihän ei päätä korvauksista, vaan kela, eli en nyt tarkoita että tämä olisi klinikan tai lääkärin vika! Mutta turhauttaa tilanne, koska lääkäri kuitenkin tietää mitä kela yleensä päättää, eikä hän pitänyt meidän mahdollisuuksia kovin hyvinä. Edes sen vuoden jälkeen siis, koska meillä ei ole mitään varsinaista syytä lapsettomuuteen. (Ja rivien välistä, koska olemme naispari.) Vaikkakin lääkärin mukaan 25% lapsettomuustapauksista mitään syytä ei löydy, eli kelalle ei pitäisi olla mitään uutta. Tämän lisäksi, luulin että lääkekorvaukset saisimme joka tapauksessa sen reilun 600€ jälkeen, mutta ilmeisesti tämäkin on kelan päätettävissä. Huoh.
Itsekin mielelläni kuulisin jos joku on yksityisellä, miten kela-korvausten kanssa on mennyt. Kyllä vanne alkaa kiristää kun näitä miettii.
IVF:n aikataulu on vielä auki. Suurin hidaste tässä vaiheessa on se, että luovuttajan pitää nyt alkaa luovuttaa klinikalle, ja siihen voi hyvin mennä pari kuukautta. Sen tosin tiesimme jo, joten halusimme laittaa nyt prosessin käyntiin jos joulu-tammikuussa aloitamme IVF:n. Lääkäri tosin sanoi, että jos tosiaan haluamme kela-korvauksia niin olisi parempi odottaa vaikka helmikuulle. En nyt ymmärrä mitä se pari kuukautta lisää tekee, joten tuskin odotamme niin pitkään. Kuitenkin, luovuttaja hoitaa nyt oman puolensa, ja katsomme sen jälkeen mikä meidän fiilis on aikataulusta.
Mollukka, ymmärrän ettet kehtaa enää soitella, ja ymmärrän kyllä senkin että varmaan ärsyttää kun tulokset eivät ole tulleet vaikka niiden olisi jo pitänyt. Hyvä että lääkärikäynti on jo ensi viikolla, niin ei ainakaan sen pidempään tarvitse odottaa.