Yli 35 kuumeilevat

[Ember]

Juu, siis sainhan minäkin nuorimmaiseni 41-vuotiaana, ja edellinen tuli kun olin 39-vuotta. Nyt olisi hyvä putki auki, jos vain munasoluista löytyisi tarpeeksi laatua. Pitää tietysti olla kiitollinen niistä lapsista jotka on jo saanut, toki ainahan sitä saa vähän haaveilla, jos vaikka vielä kerran ...

Ihana kuulla Mä täällä hulluuksissani laskeskelen, että parhaillaan ehtisin kolmekin lasta saada, jos vaikka kaksi luomusti tärppäisi 2-3 vuoden sisään ja sitten viimeistä voisi yrittää tarvittaessa pakastetuilla soluillani. No joo, tämä saattaa olla turhan ahnetta ja epärealistista, mutta ajatuksena se, että ainakin tällä hetkellä olen toiveikas, että raskaus onnistuisi

Enhän minä tiedä edes miltä tuntuisi olla yhden lapsen äiti. Sitten taas välillä pakostikin mietin, että entäpä jos en ehdi saada lapsia (yhtä tai toivottua määrää) ikäni takia. Mutta kaiken kaikkiaan tuntuu, että tämä aikataulu elämässä on minulle oikea, eikä mikään olisi toisinkaan voinut mennä. Ehkä harvinaista, mutta vasta viimeisen kahden vuoden ajan olen ollut henkisesti valmis saamaan lapsen.

Pohdintoja, pohdintoja…

 

[Ember]

Täällä yksi 39-vuotias, nyt viikolla 20 oleva. :) Olin tosi tietoinen kaikista ikään liittyvistä tilastoista ja riskeistä, kun viime syksynä alettiin miehen kanssa hommiin esikoisen yrittämisen suhteen. Noin puolen vuoden yrityksen jälkeen tuli plussauutisia, ja tosiaan kivasti on ainakin tähän asti sujunut.

Ikään liittyvät riskit ja tilastot ovat varmasti ihan todellisia, mutta yritin ja yritän edelleen muistuttaa itseäni myös siitä, että hedelmällisyys on tosi yksilöllistä. Eli kyllä kypsemmälläkin iällä raskaudutaan ja saadaan lapsia. Omassa kaveripiirissä on vuoden sisällä tultu äideiksi 40-vuotiaana, 41-vuotiaana ja 42-vuotiaana.

Mä hakeuduin jo ennen yrittämistä hedelmällisyysneuvolaan (gynekäynti, jossa ultrattiin munasarjat) ja myös miehen sperma tsekattiin. Sitten, kun puoleen vuoteen mitään ei tapahtunut, kävin vielä verikokeissa lapsettomuuslääkärin pakeilla, joissa tutkittiin kilpparia sun muuta amh-arvoa ja hormonia. Seuraavasta kierrosta tulinkin sitten jo raskaaksi, ehkä sitten sain niistä hyvistä tuloksista jotain henkistä helpotusta, tiedä häntä.

Luin myös koko internetin läpi hedelmällisyyden tukemiseen liittyen ja noudatin tosi terveellisiä elämäntapoja jo koko yrityksen ajan. En esim juonut alkoholia about ollenkaan. Tämä antoi itselle fiiliksen, että tekee kaikkensa, tiedä sitten, oliko sillä aidosti vaikutusta.

Yksi asia, minkä tein erilailla siinä kierrossa, jossa homma natsasi oli ovulaation tikuttaminen. Olin seurannut kiertoa Ouran lämpodatan ja siihen liittyvän natural cycles -appin avulla sen puoli vuotta, kun mitään ei tapahtunut. Lämpötilani kertoi ovulaation tapahtuvan noin kp 18. Ovulaation kun tikutin, se osuikin noin viikkoa aikaisemmaksi, kp 13. Samassa kierrossa, josta siis sitten tein positiivisen raskaustestin, appi näytti vielä sitkeästi ovulaatiota kp 18. Onneksi tallettelut oli tehty näiden molempien mukaan - tikku ja appi - joten jommastakummasta se sitten natsasi.

Näin jälkiviisaana, jos tekisin jotain toisin, kävisin ihan heti yrityksen aluksi teettämässä kaikki mahdolliset hedelmällisyysverikokeet sekä lääkärillä ultraamassa munasarjat jne. Tästä saisi mielenrauhaa tai sitten mahdollisesti lääkitystä, jos sellaista vaikka kilpparin tms vuoksi tarvittaisiin. Sitten toiseksi, tikuttaisin ovulaatiota. Itse käytin clear bluen digitestiä, joka ei jätä arvailujen varaan. Se on kallis, mutta tärkeän asian äärellähän tässä ollaan.

Poppaskonsteista, join greippimehua tosi ahkerasti, sen sanotaan edesauttavan kohdun limakalvon kuntoa. Söin lisäksi ubikinoni Q10 -luontaistuotetta, ehdin syödä sitä vähän yli kuukauden ennen kuin natsasi, en tiedä, oliko vaikutusta raskautumiseen. Ostin myös kuningatarhyytelöä, mutta sitä en ehtinyt syödä kuin pari viikkoa ennen plussaa, joten tuskin se ehti olla mikään taikalääke.

Tsemppiä kaikille yrittäjille ja isosti onnea plussanneille! Toivoa ja mahdollisuuksia on kypsemmälläkin iällä!

Tuo toivoa ja valoa nämä tarinat Minulla on ollut myös terveys etusijalla nyt ennen tätä ensimmäisen yritystä. Olen myös ottanut ubikinolia, D:tä, rautaa (mittautin ferritiinin viime kuussa Puhdin testipaketilla ja se oli liian alhainen), Omega-3:a, foolihappoa tupla-annoksella muutaman viikon ajan, koska se oli myös aika alhaalla jne. Harrastan liikuntaa noin viitenä päivänä viikossa, olen mennyt aiemmin nyt nukkumaan, alkoholia en ole koskaan juonut. Monella tapaa olen kiinnittänyt huomiota terveyteen.

Ja minusta tuo gynekoligikäynti on tosi hyvä idea! Itse kävin 35-36-vuotiaana mittauttamassa AMH-arvon ja silloin se oli 4.8 ja antraalifollikkeleita ultrassa tasaisesti 20 joka kierrossa. Silloin gynen mukaan tilanteeni oli ikään nähden loistava ja sanoi, että hyvinkin voi raskaus kohdallani onnistua vähän kypsemmälläkin iällä. Tämän takia en ole vielä käynyt nyt uudelleen. Mutta katsotaan, miten tässä yritys etenee

Ovulaatiotestausta on nyt useampi suositellut, niin taidan siihen ryhtyä ensi kierrosta

 

[Sointu-Helmiina]

Heips! Huutelen minäkin suurperheestä haaveilevana (täytän 40 v. loppuvuodesta), että paljon noihin tilastoihin sisältyy ihan myönnettyjäkin epävarmuustekijöitä. Ihminen kun on kokonaisuus, niin on vaikea tehdä mitään vertailuja naisten välillä, eletyt elämät ja geenit ja mikä kaikki vaikuttaa niin paljon. Entäs sitten puolisot! Miestenkin sperman laadun sanotaan kokonaisuutenaan heikentyneen 80-luvulta huomattavasti, osasyynä pidetään esim. stressin ja istumatyön lisääntymistä.

Lisäksi on myös suuri joukko naisia, joilla lapset on 40 vuoden ikään mennessä jo tehty. Millä sitä kokonaisuushedelmällisyyttä edes voidaan mitata, kun niin paljon "dataa" uupuu? Tarkimmin tilastoitujahan ovat hedelmällisyyshoitoja tarvinneet, heistä on paljon tietoa.

Jos siis vertaa siihen kuviteltuun todellisuuteen, että kaikki vain saisivat lapsia, kunnes se ei biologisesti enää olisi mahdollista. Mahtaisivat tilastot näyttää erilaiselta, vaikka toki on luonnollista, että jonkun verran hedelmällisyys heikkenee. Se ei kuitenkaan tapahdu yhdessä yössä esim. 39 vuoden puolelta 40 täytettyä, vaan vähitellen, ja siihenkin tosiaan vaikuttaa moni asia, joita taas voi jossain määrin itsekin hallita.

Tämä seuraava on sitten täysin mutua. Mutta sekä minä että muutama ystäväni on kokenut tässä neljänkympin kynnyksellä olon erityisen hedelmälliseksi, esim. ovulaatiot ovat vahvoja ja kierrot jotenkin reippaan tuntuisia. Ikään kuin kroppa olisi valmis ottamaan viimeisistä lisääntymismahdollisuuksista kaiken irti!

 

[satu_shel]

Täällä yksi 39-vuotias, nyt viikolla 20 oleva. :) Olin tosi tietoinen kaikista ikään liittyvistä tilastoista ja riskeistä, kun viime syksynä alettiin miehen kanssa hommiin esikoisen yrittämisen suhteen. Noin puolen vuoden yrityksen jälkeen tuli plussauutisia, ja tosiaan kivasti on ainakin tähän asti sujunut.

Ikään liittyvät riskit ja tilastot ovat varmasti ihan todellisia, mutta yritin ja yritän edelleen muistuttaa itseäni myös siitä, että hedelmällisyys on tosi yksilöllistä. Eli kyllä kypsemmälläkin iällä raskaudutaan ja saadaan lapsia. Omassa kaveripiirissä on vuoden sisällä tultu äideiksi 40-vuotiaana, 41-vuotiaana ja 42-vuotiaana.

Mä hakeuduin jo ennen yrittämistä hedelmällisyysneuvolaan (gynekäynti, jossa ultrattiin munasarjat) ja myös miehen sperma tsekattiin. Sitten, kun puoleen vuoteen mitään ei tapahtunut, kävin vielä verikokeissa lapsettomuuslääkärin pakeilla, joissa tutkittiin kilpparia sun muuta amh-arvoa ja hormonia. Seuraavasta kierrosta tulinkin sitten jo raskaaksi, ehkä sitten sain niistä hyvistä tuloksista jotain henkistä helpotusta, tiedä häntä.

Luin myös koko internetin läpi hedelmällisyyden tukemiseen liittyen ja noudatin tosi terveellisiä elämäntapoja jo koko yrityksen ajan. En esim juonut alkoholia about ollenkaan. Tämä antoi itselle fiiliksen, että tekee kaikkensa, tiedä sitten, oliko sillä aidosti vaikutusta.

Yksi asia, minkä tein erilailla siinä kierrossa, jossa homma natsasi oli ovulaation tikuttaminen. Olin seurannut kiertoa Ouran lämpodatan ja siihen liittyvän natural cycles -appin avulla sen puoli vuotta, kun mitään ei tapahtunut. Lämpötilani kertoi ovulaation tapahtuvan noin kp 18. Ovulaation kun tikutin, se osuikin noin viikkoa aikaisemmaksi, kp 13. Samassa kierrossa, josta siis sitten tein positiivisen raskaustestin, appi näytti vielä sitkeästi ovulaatiota kp 18. Onneksi tallettelut oli tehty näiden molempien mukaan - tikku ja appi - joten jommastakummasta se sitten natsasi.

Näin jälkiviisaana, jos tekisin jotain toisin, kävisin ihan heti yrityksen aluksi teettämässä kaikki mahdolliset hedelmällisyysverikokeet sekä lääkärillä ultraamassa munasarjat jne. Tästä saisi mielenrauhaa tai sitten mahdollisesti lääkitystä, jos sellaista vaikka kilpparin tms vuoksi tarvittaisiin. Sitten toiseksi, tikuttaisin ovulaatiota. Itse käytin clear bluen digitestiä, joka ei jätä arvailujen varaan. Se on kallis, mutta tärkeän asian äärellähän tässä ollaan.

Poppaskonsteista, join greippimehua tosi ahkerasti, sen sanotaan edesauttavan kohdun limakalvon kuntoa. Söin lisäksi ubikinoni Q10 -luontaistuotetta, ehdin syödä sitä vähän yli kuukauden ennen kuin natsasi, en tiedä, oliko vaikutusta raskautumiseen. Ostin myös kuningatarhyytelöä, mutta sitä en ehtinyt syödä kuin pari viikkoa ennen plussaa, joten tuskin se ehti olla mikään taikalääke.

Tsemppiä kaikille yrittäjille ja isosti onnea plussanneille! Toivoa ja mahdollisuuksia on kypsemmälläkin iällä!

Hyvä pointti tuo mielenrauhan (jos hyvät uutiset) lisääminen lääkärikäynnillä, mullekin toi tosiyrityksen alkuun luottoa ultraus ja koska kierto lyhyehkö menen ma labraan testaamaan keltarauhashormonitason. FSH olikin aikaisemmin tsekattu luteaalivaiheessa ja oli viitearvoissa. Toi oviksen vaihtelu CB ja Ouran tietojen perusteella kuulostaa erikoiselta Kannatan kyllä digitikuttelua myös koska ei jää epäselvää…

Mulla sisko tuli luomusti vahingossa raskaaksi 45v mutta meni kesken, mikä olikin sit hänelle siunaus. Jotenkin elättelen toiveita jos oltaisiin hedelmällistä sukua ja mun vajaat 4v alempi ikä takaisi paremmat tsäännsit raskauden jatkumiselle.

Elämäntapojen osalta jätin itse alkoholin kans nyt kokonaan, yleensä maistuu kyllä perjantaisin skumppa mutta nyt tuntuu että ois hölmöä ja onhan sitä kesällä tissuteltu Tekee hyvää ihan muutenkin nyt vähän korjata kurssia siltä osin!

 

[Nepeta Cataria]

Minulla on ainakin tuossa +38v lähtien voimistunut aika paljon kaikki ovis-tuntemukset ja hormonimyräkät. Kroppa yrittää ihan eri tavalla saada raskautta kuin aikaisemmin.

Nyt on menossa kp11, ja vähän epäilen et minulla kävi jonkinmoinen hormonihuippu kp9; ärtymys, migreeni, paksut limat ja pieni veriviiru. Hoksasin epäillä aikaisempaa ovista vasta kun tuli tuo veriviiru ja koitin tikuttaa ovista. Melko korkea tulos on tässä parissa päivässä laskenut. Huippua en saanut testeillä kiinni kun aloitin testaamisen liian myöhään. No tuli tai ei tullut niin intuitiolla onnistui peittojen heiluttelu just kp9 aamuun. No viikon päästä voisi aikaisintaan testata et kuinkas kävi sen vauva-arvan kanssa.

Minulla on n. 30pv kierto ja siksi olen ajatellut että ovis tulisi vasta kp18-20 aikoihin ja usein minulla on silloinkin hormonihuippua havaittavissa ja mitattavissa. Nyt viime kierroissa on välillä ollut tunne että tulisi kaksi hormonihuippua. Onko tämä sitä kun vaihdevuodet alkavat lähenemään niin kroppa sitten polttaa munasoluvarasto ihan urakalla ovuloimalla tuplana? En toki ole varma että onko joka huipussa ovista, mutta olisihan tuo melkoista jos olisi.

 

[Aloy]

Vähän sivusta huutelen, mutta mä olen kanssa 39 (loppu vuodesta 40), ja noita tilastoja on tullut tuijoteltua tosi paljon. Esikoinen tärppäsi 6kk tosissaan yrittämisen jälkeen kun olin 36 (1.5 kk plussasta täytin 37). Kyseessä oli eka raskaus ikinä, ja meni siis loppuun asti.

Ruvettiin yrittämään pikkusisarta melko pian, ja taas meni se 6kk että tuli plussa. Se raskaus meni valitettavasti kesken. Siitä meni taas 7kk että seuraava raskaus alkoi, mutta meni kesken. Tämän toisen raskauden kohdalla saatiin alkiodiagnostiikka, jonka perusteella keskeytyminen johtui trisomia 21:stä. Nyt on kaksi kiertoa yritetty taas, tällä kertaa tukena on letrot, ja juuri päättyneessä kierrossa oli kemiallinen.

Eli raskaudet alkaa kyllä, mutta munasolujen laatu on selkeästi heikentynyt. Mulla on nyt ollut jo reilu 6kk käytössä coQ10, ja nyt viimeiset 4kk myös muita lisäravinteita, olen karsinut kemikaalit ihan minimiin, vaihtanut kahvin teehen ja vähentänyt sitäkin tosi paljon, lopettanut alkoholin kokonaan jne. Yritän siis kaikkeni elintavoilla vaikuttaa munasolujen laatuun, mutta silti on vaikeaa.

Paljon kuulee ja lukee netistä onnistumisista yli 40v:nä, ja vaikka tää munasolujen laadun heikkeneminen on omalla kohdalla aivan todellista, niin kovasti toivon, että vielä sieltä joku hyvä vois löytyä. Mutta aikaa ja hermoja kuluu.. Meillä on nyt tarkoitus jatkaa letrojen kanssa vielä kaksi kiertoa ja sen jälkeen pitää yksi välikierto ja sitten tehdään IVF alkiodiagnostiikalla. Toivotaan, että sitä kautta viimeistään saatais joku hyvä alkio aikaiseksi.

Tsemppiä kaikille, toivon todella, että mä oon se huonompi onnisempi ja keskimäärin ei aivan näin vaikeaa ole teillä saada lasta aikaiseksi!

 

[Sarsabutt]

Mäpä kirjoitan myös tänne, kun uusi vauvakuume on iskenyt niin pahasti ettei tosikaan, vaikka esikoinen on vasta 8kk. Täytän itse kohta 37, esikoisen yritys siis starttasi 36v. ja onnistui neljännestä kierrosta luomusti, natural cycles apin ja clearblue tupla hormonitestien avulla. Lisäksi käytössä oli donaferty varmuuden vuoksi, joka myös sisältää foolihappoa.

Treenaan/liikun aktiivisesti, syön terveellisesti ja käytän lisäravinteita tukemaan ruokavaliota. Uskon että tällä oli myös vaikutusta siihen, että kuukautiset palasi kun esikoinen oli vasta 4kk ja olleet siitä asti suht säännölliset. Toki geenit vaikuttaa varmasti myös!

Aloin tikuttamaan ovista vasta viime kierrosta, sillä esikoinen syntyi sektiolla ja aiemmin ei olla haluttu yrittää tästä syystä. Natural cycles on tosi haastava tällä hetkellä käyttää, kun esikoinen herättää milloin sattuu ja lämmön mittaamisen muistaminen on todella hankalaa. Auttaa kuitenkin hahmottamaan kiertoa paremmin.

Kävin testaamassa ferritiinin ja D-vitamiinin synlabissa, kilppari arvot testataan ensi viikolla julkisella, mulla siis kilpirauhasen vajaatoiminta.

Suosittelen kaikkia kuumeilijoita testauttamaan ferritiinin, sillä matalat ferritiinit on naisilla yleisiä ja saattaa vaikuttaa hedelmällisyyteen paljonkin.

Matala ferritiini saattaa heikentää hedelmällisyyttä | Vau.fi

Alhainen ferritiinipitoisuus eli varastorauta saattaa vähentää raskaaksi tulemisen mahdollisuutta. Se lisää myös keskenmenoriskiä. Vauvaa toivovien kannattaa mittauttaa ferritiiniarvonsa, sillä neljännes hedelmällisessä iässä olevista naisista kärsii raudanpuutteesta.

www.vau.fi

Ubikinonin otin nyt myös käyttöön vitamiinien lisäksi ja pohdin että tilaisko vielä NAC ja inositolia lisäksi, vai säästäiskö rahoja. Pitäis myös tilata uusi cb ovistestisetti.

 

[Beanen]

Täällä 40v . Jo seitsemän lapsen äiti kuumeilee vielä yhdestä. Takana ennen Kuopusta ulkoinen ja kemiallinen ja sitten tärppäsi. Sen jälkeen tänä keväänä kaksi kemiallista jonka jälkeen jäätiin tauolle. Nyt antaa tulla jos tulee meiningillä. Nyt KP 4 ja menkat oli niukat ja taitaa juuri loppua. Eli ilmeisesti oli huono limakalvo. Ovulaatiot ollut tosi hyviä nyt kun ei yritetty. Ongelma on ilmeisesti kiinnittymisessä kun kuitenkin olen hedelmöittynyt mutta vain hipaisee niin että plussa tulee testiin. Vippaskonsteja en ota käyttöön vaan tosiaan tulee jos tulee. Meillä yksi lapsi sairastaa harvinaista syndroomaa ja on Suomen ainoa. Ei ole perinnöllinen. Muut lapset jo osa aikuisia ja pienimmät 6v ja 1.v10kk.

 

[satu_shel]

Moikka @Sarsabutt ja @Beanen

Itsellä kp 5 ja kolmas letrozol-päivä, munasarjoissa tuntuu kivistelyä kävellessä, ei ole aikaisemmin tuntunut mitään tässä vaiheessa joten kai siellä jotain on tekeillä ja poreilemassa! Kiinnostavaa nähdä pidentääkö kiertoa ja voimistaako esim. ovista, se on kai tässä vikat kolme kiertoa tapahtunutkin mutta lääkärin sanoin nyt tätä ”vahvistamaan kiertoa”.

Mulla myös @Beanen nyt ollut lyhyet menkat ja mietityttää limakalvon tilanne ja paksuus mutta eipä sille paljoa mahda Mulla ei nuorena superhedelmällisenä ollut silloinkaan koskaan megarunsaat menkat että toivotaan että tämä riittää. Tässä 40+ iässä jonkinlainen tjottailu on pakkokin olla mentaliteettinä

 

[Beanen]

Täällä KP 5 ja piruuttaan tikutin ovistikun ja haalea viiva. Olis kiva jos ovis olis nyt aikasemmin. Viimekierrot olleet 29-30 ja aiemmin oli muutama lyhyempi jotain 25-26. No saa nähä tuleeko ollenkaan tietty.
Missäs vaiheessa muut menee?

 

[Beanen]

Tänään taastikutettu kerran ja yllättävän vahva viiva jo kp6 olisko tosiaan ovis tulossa aikaseimmin nyt. Vähän limaakim havaittavissa.

 

[Kaakkuri]

Tervetuloa uusille yli 35 yrittäjille, kivaa jos täälläkin keskustelu vilkastuu!

Mulla kp 8, ja vielä tässä kierrossa en ajatellut tikuttaa (toki uskon tuntevani oviksen, mutta sillon kun tunnen sen lienee jo vähän myöhäistä).

Nyt ollaan oltu 7 vkoa ilman ehkäisyä tjot-meiningillä, viime kierrossa retket ja mökkeilyt kavereiden kanssa esti oikea-aikaisen puuhalun, mutta ekassa kierrossa mun mielestä mentiin riskillä luultavasti ihan oikeina päivinä.

Esikoinen tarttui matkaan tasan kolme vuotta sitten yk 3, mutta yk 1 johti keskenmenoon ja yk 2 oli kemiallinen, eli silloin vielä raskautumisessa ei ollut mitään haastetta. Mutta munisten laatu, se laatu... tuskin on ainakaan parantunut tässä kolmessa vuodessa. AMH-arvon ja suvun naisten synnytysikähistorian perusteella ei pitäisi kyllä vielä olla kiirettä…

 

[satu_shel]

Kivaa tosiaan, jos tämäkin keskustelu aktivoituu Letrokuurista huolimatta en sinänsä koe oikeaksi paikaksi lapsettomuusketjuun kun tässä on vaan vanha ikä haasteena ja munasolureservi, aikaisemmat lapset tulleet heti.

Menkkojen lyhentyminen kyllä vähän mietityttää. Mutta sille ei varmaan mitään voi!

@Kaakkuri toivotaan, että nyt menisi ajoitukset ja ovikset maaliin niin saa oikean yk:n alle

 

[Kaakkuri]

@Kaakkuri toivotaan, että nyt menisi ajoitukset ja ovikset maaliin niin saa oikean yk:n alle

Hahaha, ei ole ajoituskeijut meidän puolella. Mies on kipeä, ja mulla alkoi vahvat ovisoireet nyt heti menkoista (loppui eilen kp 8), siis kp 9 vasta! Eli taitaa jäädä taas nollaan oikea-aikaiset yritykset!

 

[Beanen]

Mulla KP 7 ja ihmettelen kuin jo limat alkaneet tulla ja ovistesti aika hyvä jo! Miten voi näin vaihdella. Voiko nyt tosiaan olla jo ovis aiemmin kun ennen ollut noin kp15.
Onko muilla pelkoja raskauden suhteen? Mulla on aika ajoin pahojakin ja pelkään lapsen menettämistä jne. Toki koskaan missään vaiheessa ei voi tietää mitä sattuu jne. Mutta nyt erityisesti, liittyykö ikään vai miten. Meillä yksi vaikea sairas lapsi mutta ei ole perinnöllistä enkä häntä koskaan vaihtas mutta olen jotenkin aina pelännyt ja en ole pystynyt nauttii raskaudesta ollenkaan

 

[Nepeta Cataria]

Mulla KP 7 ja ihmettelen kuin jo limat alkaneet tulla ja ovistesti aika hyvä jo! Miten voi näin vaihdella. Voiko nyt tosiaan olla jo ovis aiemmin kun ennen ollut noin kp15.
Onko muilla pelkoja raskauden suhteen? Mulla on aika ajoin pahojakin ja pelkään lapsen menettämistä jne. Toki koskaan missään vaiheessa ei voi tietää mitä sattuu jne. Mutta nyt erityisesti, liittyykö ikään vai miten. Meillä yksi vaikea sairas lapsi mutta ei ole perinnöllistä enkä häntä koskaan vaihtas mutta olen jotenkin aina pelännyt ja en ole pystynyt nauttii raskaudesta ollenkaan

Voihan olla että teet LH-huippua alkukiertoon. Mutta jos kiertosi on tavallisesti pidempi, niin voi olla et saat toisenkin LH-huipun myöhemmin. Ei kai siinä, varalta hyödyntää kaikki huiput, limat ja fiilikset.

Ainahan sitä pieni pelko on takaraivossa että jos vauvalla ei olisikaan kaikki kunnossa. Tätä sai työstää erityisesti yhden erityislapsen jälkeen, kun tiesi vieläpä että tila on vaatinut myös sen perinnöllisen osuuden kehittyäkseen. Ja ikäähän tulee koko ajan lisää minulle. Ei se auta kun ottaa vitamiininsa ja elää hyvin, tehdä parhaansa. Tai sitten luovuttaa alkumetreillä ja todeta että perhe on täydellinen näin. Minulla asiaan vaikuttaa sekin että hedelmällistä ikää on tuskin vuotta paria kauempaa, joten jos aikoo jotain edes yrittää niin ei passaa odotella.

 

[Beanen]

Nepeta Catarina, joo voi olla et tulis nyt aiemmin tai tulee kaks lh huippuu. Ekat tallettelut tehty nyt kp8. Ovistesti tummunut lisää mutta ei tasavahvaa edes vielä.

 

[Karmi]

Täällä uutena kirjottelen, 40v tuli tänä vuonna täyteen ja vähän meinaa taas olla vauvakuume mutta mua jotenkin nolottaa haluta enää vauvaa tällä iällä kun saanut jo edellisistä kommenttia ettei kyllä jaksais tai että tyyliin voisin jo mummo olla mies haluaisi kyllä vielä yhden, mutta en tiedä miksi lähipiiri on niin negatiivinen, ei edes koskaan viedä lapsia hoitoon tms viihdytään perheenä kotona. Onko muut törmänneet tämmöseen ihme negatiivisuuteen?

 

[Nepeta Cataria]

Täällä uutena kirjottelen, 40v tuli tänä vuonna täyteen ja vähän meinaa taas olla vauvakuume mutta mua jotenkin nolottaa haluta enää vauvaa tällä iällä kun saanut jo edellisistä kommenttia ettei kyllä jaksais tai että tyyliin voisin jo mummo olla mies haluaisi kyllä vielä yhden, mutta en tiedä miksi lähipiiri on niin negatiivinen, ei edes koskaan viedä lapsia hoitoon tms viihdytään perheenä kotona. Onko muut törmänneet tämmöseen ihme negatiivisuuteen?

Olen ajatellut tätä siten että aina kun lähipiirissä kaveri tulee raskaaksi, niin kaikki käyvät mielessään ajatusketjun lävitse, että entä jos minäkin. Ja nämä vastakommentit kommentit ovat lähinnä sitä itsen vahvistamista omassa mielipiteessään. Vauvakuume on meissä aika luonnollinen osa, mutta kaikille se ei vaan ole mahdollista saada vauvaa +40-veenä. Olosuhteet voivat olla huonot, tai voi olla jo kertynyt sen verran perussairauksia että raskaus on hankalaa niiden kanssa. On helpompaa käsitellä omaa vauvakuumetta, jos pystyy liittämään siihen tarpeeksi negatiivisia ajatuksia ja vauvattomuuteen taas positiivisia ajatuksia.

Toivottavasti saitte kiinni siitä mitä yritän ajaa takaa tässä. Se on psykologiaa.

Minulle ei uskalleta enää tulla suoraan sanomaan mitään vauvavastaista, mutta sen verran olen tullut varovaiseksi että en ihan alkuraskaudesta ala kertomaan omaa perhettä kauemmas. Sukulaiset kyllä kuulevat ja näkyvät sitten kun mahaa ei saa enää piiloon. Perheenlisäys on minun ja mieheni päätös. Kun myöhemmällä iällä onnistuu tulemaan raskaaksi, sitä osaa arvostaa ihan eri tavalla kun nuorempana, kun se ei ole mikään itsestään selvyys.

T. 42v ja onnellinen 3+6rvk raskaudestaan

 

[Sofia83]

Täällä uutena kirjottelen, 40v tuli tänä vuonna täyteen ja vähän meinaa taas olla vauvakuume mutta mua jotenkin nolottaa haluta enää vauvaa tällä iällä kun saanut jo edellisistä kommenttia ettei kyllä jaksais tai että tyyliin voisin jo mummo olla mies haluaisi kyllä vielä yhden, mutta en tiedä miksi lähipiiri on niin negatiivinen, ei edes koskaan viedä lapsia hoitoon tms viihdytään perheenä kotona. Onko muut törmänneet tämmöseen ihme negatiivisuuteen?

Ihan hanurista, että muita jaksaa kiinnostaa se, jaksatteko te, kun kuitenkin on teidän elämästännä kyse! Toki voi muilla olla aitokin huoli jaksamisestanne, mutta kun teillä jo entuudestaan on lapsia, tiedätte mitä se on ja nuorinkin on vielä pieni, joten varmasnkaan ei ole ruusuista kuvaa vauva-ajasta. Ei tarvitse nolostella vauvakuumetta yhtään!

Minä en ole saanut mitään kommentteja ikinä tai en ainakaan ole niitä itse kuullut , vaikka esikoinen syntyi kun olin 37 ja kuopus, kun olin 40. Kyllä valvominen väsyttää, mutta sen tekee tietysti kuitenkin mielellään, kun molemmat vauvat olivat todella toivottuja. Omasta mielestäni en edes ole kovin vanha, kun tiedän, että moni jopa yli 45-vuotiaana onnistuu saamaan lapsia. Kun kyse on teidän elämästänne ja onnesta ja jos/kun vielä toivoisit vauvaa, niin antaa mennä vaan, sanon minä.