Yli 35 kuumeilevat

[Mrs Willow]

Tsemppiä lääkäriajan odotteluun @Sandra84 ! Rankka tilanne kaikin puolin ja pitkiä päiviä elää epätietoisuudessa

 

[Madeleine 83]

Voimia, @Sandra84 Odottelu ja epätietoisuus on kyllä niin raastavaa.

 

[Sandra84]

Lueskelinkin, että TSH arvoista oli puhe ja mullahan se on nyt 3.9, viiterajoissa mutta viittaa myös siihen, että mulla vois olla kilpirauhasen vajaatoimintaa joka sekin aiheuttaa ilmeisesti ongelmia raskautumisen kanssa. Ens viikolla sekin selviää sitten kun meen verikokeeseen taas. Se joku Th 4 oli 12… viitearvossa mutta oon tutkinu netistä kaikkinoireet ja taitaa mulla se kilpirauhasen vajaatoiminta olla. Kerran jo kokeiltiin lääkkeitä… mutta se lääkepäätös oli hätiköity toisen lääkärin mielestä… huoh. Katsotaan miten käy. Huomenna polille…vihdoin…

 

[Mrs Willow]

Lueskelinkin, että TSH arvoista oli puhe ja mullahan se on nyt 3.9, viiterajoissa mutta viittaa myös siihen, että mulla vois olla kilpirauhasen vajaatoimintaa joka sekin aiheuttaa ilmeisesti ongelmia raskautumisen kanssa. Ens viikolla sekin selviää sitten kun meen verikokeeseen taas. Se joku Th 4 oli 12… viitearvossa mutta oon tutkinu netistä kaikkinoireet ja taitaa mulla se kilpirauhasen vajaatoiminta olla. Kerran jo kokeiltiin lääkkeitä… mutta se lääkepäätös oli hätiköity toisen lääkärin mielestä… huoh. Katsotaan miten käy. Huomenna polille…vihdoin…

TSH:n suositellaan olevan alle 2 raskautta yrittäessä, ainakin mun lääkäri on näin sanonut. Suosittelen kokeilemaan pienellä tyroksiiniannoksella, itsellä ainakin aikanaan auttoi heti raskautumiseen

 

[Sandra84]

Hoidetaan nyt sit tää keskenmeno ja sitten uudet tulille. Ens viikolla verikokeita yms. Kyllä se tästä!
Edit: Se lääkäri kuulosti vähän ihmettelevältä ”ai tää on sun ensimmäinen”…. Joo….

 

[Kaakkuri]

Mut on siis ns.lihavuusleikattu 6/21 -66kg on nyt plakkarissa

Uskomaton suoritus, onnea! Toivottavasti sokeriheitot saadaan kuriin, ajattelisi että auttaisi raskautumisessakin

 

[Jefar]

Uskomaton suoritus, onnea! Toivottavasti sokeriheitot saadaan kuriin, ajattelisi että auttaisi raskautumisessakin

Nyt -68kg
Sokerit pysyneet hallinassa ruokavaliota muuttamalla ihan ravitsemusterapeutin ohjeiden mukaisesti
Ja paino lähti laskuun myös.
Just kövin labroissakin ja kaikki viitearvoissa, tosin D vit vähän alhainen (56) vaikka syön vitamiinilisiä.
Onneks lääkärin aikakin jo tulossa ens viikolla näihin liittyen

 

[Madeleine 83]

39-vuotias, esikoista yrittävä kuumeilija ilmoittautuu. :)

Puolisen vuotta enemmän tai vähemmän aktiivista yrittämistä takana. Nyt laitettu 2.0-vaihde silmään, ollaan mm. käyty hedelmällisyyttäkartoittavissa testeissä Felicitaksella kumpainenkin, minä ja mies (46 vuotta), ja ensimmäinen ovulaatiotesti tehty tänään. Käytössä Natural Cycles + Oura -kombinaatio lämmön mittaamiseen ja kierron seuraamiseen. Kierto vaihdellut 27-34 päivän välillä. Syön mama monivitamiinia ja viimeisimpänä villityksenä aloitin ubikinonit. Vielä mietin kuningatarhyytelöä tähän uskon vahvistukseksi, ei siitä kai haittaakaan ole :) En juo, en polta, ei huumeita, paino normaali, ruokavalio/liikunta/uni hyvällä tolalla, kaikin puolin erittäin terve, tasapainoinen ja hyväkuntoinen olo. Viime syksynä oli työelämän puolella poikkeuksellista henkistä kuormitusta, mutta sekin tilanne on nyt saatu kuntoon.

Miehen siemenneste oli priimaa (testattiin oman mielenrauhan nimissä jo heti yrityksen aluksi viime syksynä) ja omat verikoetulokset myös ilmeisesti suht kohtuulliset - erityisesti ikääni nähden. Vielä loppukierron S-progesteroni ottamatta. En ole vielä käynyt lääkärin kanssa omia tuloksiani läpi, eli siksi en tiedä tarkkaan, mikä on hänen näkemyksensä aiheesta. Gynetutkimuksessa mm. ultrattiin munasarjat, ja kaikki oli siellä ilmeisesti oikein hyvällä tolalla.

AMH-arvo jännitti jotenkin tosi paljon ennakkoon, se oli mulla 1,8 eli kai kohtuullinen ikääni nähden?

TSH oli 2,6, joka oli yleisien viitearvojen (0.4-4.5) sisällä, mutta silti lääkäri määräsi uusintakokeeseen sekä pari tähän liittyvää lisätestiä. Ensin ihmettelin tätä uusintakoelähetettä kovasti, mutta kuumeisen googlettelun myötä selvisi, että ihannerajan yläarvo olisi 2,5, joten tämä kai selittää asian? Ja jotenkin tähän raskautumiseen liittyen tulos 1-2:n välissä olisi suotavaa? Minulla ei ole mitään kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita, joten sen puolesta en ole kovin huolissani tässä kohtaa.

Nyt siis jos tuo uusintatestitulos TSH:n kohdalla on ok ja tuo loppukierron hormoni myös, pitäisi kaiken olla paperilla kunnossa. Paitsi ikä.. Ainakin nyt meistä molemmista tuntuu, että emme halua lähteä mihinkään keinohedelmöityshoitoihin, mikäli homma ei natsaisi luonnollisin metodein. Koska tosiaan vielä nuo muutamat verikoetulokset ottamatta ja lääkärin kanssa juttelu käymättä, en edes tiedä, mitä kaikkia vaihtoehtoja olisi tai mitä hän suosittelisi.

Miksi yritämme esikoista vasta nyt, näin kypsällä iällä?

Kaveripiirissä moni on saanut esikoisensa vasta 40+, eli about kukaan kavereista ei ryhtynyt lapsentekohommiin parikymppisenä tai edes kolmikymppisenä, joten kai tästäkin syystä asiaa on tullut lykättyä näinkin pitkälle, kun ei ole tavallaan altistunut tälle lapsihommalle yhtään. Ollaan molemmat tehty uraa, opiskeltu, matkusteltu, ja oltu vaan jotenkin tosi tyytyväisiä elämäämme näin.

Syksyllä 2021 mulle tuli fiilis, että nyt alkaa olla viimeiset hetket ikäni puolesta toimia lapsi-asian suhteen, jos koskaan aiotaan toimia. Olin tuolloin pian täyttämässä 38 vuotta. Myös taloudellisen tilanteen ja töiden puolesta meillä oli/on hyvä tilanne vs. silloin, kun olin pari-kolmekymppinen. Eli varsinaista vauvakuumetta ei ole ollut koskaan, ei tähänkään päivään mennessä. Jotenkin meillä molemmilla on olo, että voitaisiin olla tyytyväisiä elämäämme lapsettomina ja yhtä tyytyväisiä lapsellisina. Järkeiltiin, että tämä asia on sellainen, että sitä ei välttämättä voi järkeillä ja tietää ja päättää, eli siksi päätettiin, että jätän pillerit pois ja annetaan vauvalle mahdollisuus tulla, jos niikseen tulee. Tehdään nyt aktiivisesti kaikkemme asian suhteen, luonnollisin keinoin, ja ns. katsotaan mihin se riittää. En ole koskaan ollut se tyttö tai nainen, joka on aina haaveillut äitiydestä. En ole toisaalta myöskään koskaan ajatellut tai päättänyt, että en haluaisi lapsia. Ja nyt, kun asiaa aktiivisesti edistetään, totta kai toivon enemmän, että natsaisi kuin että ei natsaisi. :)

Miehellä on tosi samat näkemykset. Siksi varmaan ollaan vitkuteltua asiaa näinkin pitkälle, kun kumpikaan ei ole ollut aktiivisesti ajamassa hommaa suuntaan tai toiseen. Mulla kaiketi biologisen kellon tikitys havahdutti tuolloin syksyllä 2021, ja sai toimimaan aktiivisesti asian eteen. Jätin siis tuolloin pillerit pois ja kävin hedelmällisyysneuvolassa Felicitaksella tsekkaamassa tilanteeni ensimmäistä kertaa. Varsinainen yritys aloitettiin sitten syksyllä 2022. Ja kuten ohjeet kuuluvat, jos ikää yli 35-vuotta ja ei ole onnistanut puolen vuoden sisällä, suositellaan hakeutumaan lapsettomuustutkimuksiin, eli tässä kohdassa olemme nyt matkaamme.

Lainaanpa tässä itseäni ja päivitän omaa tilannettani. :)

Ensinnäkin tuohon kilpirauhas/TSH-asiaan, kävin alkuviikosta verikokeissa, jossa otettiin uudestaan TSH ja tämän lisäksi T4V ja TPOAb. Kaikki olivat normaalit, tuo kuukausi sitten 2,6 ollut TSH oli nyt laskenut 1,6. (viitearvo 0.4 - 4.5), T4V oli 13.4 (11-21) ja TPOAb 28 (-60).

Sitten se S-progesteroni, joka oli määrätty otettavaksi 6-8 päivää ovulaatioplussasta. Mullahan kävi tämän ovulaation kanssa niin, että kiertoni pituuteen liittyen lääkäri sanoi, että ala tikuttaa kp11. Koska käyttämäni ovulaatiotestin - clear blue advanced 2. hormonia - mukaan olisi voinut aloittaa jo 8 pvä, tein silloin ensimmäinen testin. Kp 8 tuli tyhjä ja mietin, että turhaan tätä näin aikaisin aloitin, jatka kp 11. Näin tein ja heti pärähti ovulaatio eli pysyvä hymynaama. Olin ihmeissäni, sillä natural cycles -appinin mukaan ovuloin yleensä vasta kp 18 tienoilla. Lämpökäyrä ei myöskään lähtenyt nousuun tuolloin kp 11 jälkeen, eli natural cycles appi arvioi ovulaation sitten vasta yli viikkoa myöhäisemmäksi, kp 22. Eli en koskaan mennyt siihen proge-testiin, koska ensinnäkin siihen osui juuri reissu ja toiseksi mun oli vaikea uskoa, että ovulaatio todella olisi tapahtunut jo silloin kp 11, kun lämmöt eivät lähteneet nousuun. Ja tämä oli siis nyt eka kerta, kun tein ovulaatio testin, tähän asti olen mennyt vain appilla ja lämpödatalla. Jäin toki miettimään, että onko tätä tapahtunut aikaisemminkin, eli keho yrittää tehdä ovulaation jo siinä alkupuolella, mutta ei onnistu ja yrittää uudestaan myöhemmin.

Tarina jatkuu. Hypätään tähän viikkoon. Keskiviikkona olisi ollut menkkojen arvioitu alkamisaika. Jo sunnuntaina luulin, että menkat alkoivat, sillä tuli pari tippaa tosi ruskeaa vuotoa. Mutta sitten ne menkat eivät alkaneetkaan. Seuraavana päivänä sama, pari tippaa. Sitä seuraavana päivänä ei tullut mitään. Sitten taas ne pari tippaa. Skenaariot päässäni vilisivät siitä, että onko keholla vaikeuksia saada kuukautiset alkamaan vai voisiko tämä olla jotain kiinnittymisvuotoa ja näin ollen raskauden merkki? Muutoin ei kovin ihmeellisiä tuntemuksia, rinnat pinkeä ja alavatsa myös, eli todella tyypillisiä menkkaoireita.

Tänään menkat kaksi päivää myöhässä ja ajattelin, että taidanpa tehdä raskaustesti. Sieltä tuli hyvin selkeä plussa. En voi uskoa tätä todeksi.

 

[Kaakkuri]

Lainaanpa tässä itseäni ja päivitän omaa tilannettani. :)

Ensinnäkin tuohon kilpirauhas/TSH-asiaan, kävin alkuviikosta verikokeissa, jossa otettiin uudestaan TSH ja tämän lisäksi T4V ja TPOAb. Kaikki olivat normaalit, tuo kuukausi sitten 2,6 ollut TSH oli nyt laskenut 1,6. (viitearvo 0.4 - 4.5), T4V oli 13.4 (11-21) ja TPOAb 28 (-60).

Sitten se S-progesteroni, joka oli määrätty otettavaksi 6-8 päivää ovulaatioplussasta. Mullahan kävi tämän ovulaation kanssa niin, että kiertoni pituuteen liittyen lääkäri sanoi, että ala tikuttaa kp11. Koska käyttämäni ovulaatiotestin - clear blue advanced 2. hormonia - mukaan olisi voinut aloittaa jo 8 pvä, tein silloin ensimmäinen testin. Kp 8 tuli tyhjä ja mietin, että turhaan tätä näin aikaisin aloitin, jatka kp 11. Näin tein ja heti pärähti ovulaatio eli pysyvä hymynaama. Olin ihmeissäni, sillä natural cycles -appinin mukaan ovuloin yleensä vasta kp 18 tienoilla. Lämpökäyrä ei myöskään lähtenyt nousuun tuolloin kp 11 jälkeen, eli natural cycles appi arvioi ovulaation sitten vasta yli viikkoa myöhäisemmäksi, kp 22. Eli en koskaan mennyt siihen proge-testiin, koska ensinnäkin siihen osui juuri reissu ja toiseksi mun oli vaikea uskoa, että ovulaatio todella olisi tapahtunut jo silloin kp 11, kun lämmöt eivät lähteneet nousuun. Ja tämä oli siis nyt eka kerta, kun tein ovulaatio testin, tähän asti olen mennyt vain appilla ja lämpödatalla. Jäin toki miettimään, että onko tätä tapahtunut aikaisemminkin, eli keho yrittää tehdä ovulaation jo siinä alkupuolella, mutta ei onnistu ja yrittää uudestaan myöhemmin.

Tarina jatkuu. Hypätään tähän viikkoon. Keskiviikkona olisi ollut menkkojen arvioitu alkamisaika. Jo sunnuntaina luulin, että menkat alkoivat, sillä tuli pari tippaa tosi ruskeaa vuotoa. Mutta sitten ne menkat eivät alkaneetkaan. Seuraavana päivänä sama, pari tippaa. Sitä seuraavana päivänä ei tullut mitään. Sitten taas ne pari tippaa. Skenaariot päässäni vilisivät siitä, että onko keholla vaikeuksia saada kuukautiset alkamaan vai voisiko tämä olla jotain kiinnittymisvuotoa ja näin ollen raskauden merkki? Muutoin ei kovin ihmeellisiä tuntemuksia, rinnat pinkeä ja alavatsa myös, eli todella tyypillisiä menkkaoireita.

Tänään menkat kaksi päivää myöhässä ja ajattelin, että taidanpa tehdä raskaustesti. Sieltä tuli hyvin selkeä plussa. En voi uskoa tätä todeksi.

Aivan mahtavia uutisia, kylmät väreet meni! Paljon onnea matkaan!

 

[Sandra84]

Tännekin kirjoitan, että kilpirauhaslääkkeet sain. Ostin jo valmiiksi ovulaatiotestejä ja raskaustestejä… :) Vielä vajaa kolme viikkoo niin teen testin, jos raskaushormoni olis jo lähteny km jälkeen! Tää aika menee kauheen hitaasti! Vieläkin hengästyttää kun käy jossakin kovemmalla kävelylenkillä niinku olis raskaana (tai sit se on toi koivuallergia)…

Ihania uutisia @Madeleine 83 !

 

[Sandra84]

Mä tein ovulaatiotestin, koska tuntui, että nyt alkaa/on ovis. Ainakin testiin tuli haalee viiva. Raskaustestin ei tullut viivaa (km:sta 2vk) enää. En jaksais oottaa mitää seuraavaa kiertoo. Alkaa helpottaan henkinen ja fyysinen puoli. Vaihde silmään ja yritystä uudelleen.

Mä tosiaan oon aina halunnut lasta ja harmittaa, että näin myöhään vasta pääsen asiaan. Oon onnellinen, että löysin mun miehen reilu neljä vuotta sitten. Yritystä ei heti alkuun voinut ajatella, koska oli niin kamala uusperhetilanne(miehellä lapsi), mutta nykyään kaikki ihanasti!:)

Edit: kuulemma haalea viiva ei ole ovis, mutta mä haluan uskoa niin. Seurailen tilannetta siis…

 

[Sandra84]

Jaha, ehkä tänne voisin taas kans kirjoitella. Toisessa ketjussa tunnen itseni hieman vanhaksi ja olen joo 38-vuotias ja ensimmäistä lasta hankkimassa… Monenlaisia ajatuksia ja varsinkin kun jo onnistuttiin saamaan alulle ja sit meni kesken. Nyt kp 12 ja ovistesti ainakin näyttää että ei vielä ovista. Ensimmäinen kierto km jälkeen.
Elokuussa tosiaan vasta lääkäriin/hormonipolille. Onneks tässä on nyt yritystä hyvin… Toki flunssa vähän meinaa haitata asioita. Pitää toivoo, että lähtis tää flunssa pois. Eilen illalla 37.1 lämpöö…
Mites muilla menee? Pitää vaan alkaa keksimään jotakin juttuja, ettei mene ihan suorittamiseksi. Pitää huomenna vielä käydä ostamassa ovistestejä…

 

[Magnoliae]

Tulenpas tännekin ketjuun kertomaan että tärppi tuli yk 6, eli parhaillaan menossa 4+2. Nyt vaan päivä kerrallaan.

Kävin tässä tärppikierrossa gynellä tarkastuttamassa onko kaikki hyvin (myös iästäni johtuen), ja oli kuulemma oikein mainiosti. Antraalifollikkeleiden määrä omaan korvaan (5+3) oli kyllä laskenut jo tosi reippaasti kolmen vuoden takaisesta (muistaakseni 8+9 tms), mutta jos nyt vaan tämä pysyy kyydissä niin meillä on lapsiluku täynnä ja saa jättää nämä pohdinnat historiaan.

Pikaista tärppiä kaikille ja tsemppiä omiin tilanteisiin!

 

[Aamutuulia]

Täällä muita 40+ ikäisiä? Kauan olette enää tällä iällä uskaltaneet yrittää luomuna ennen hoitoihin menoa? Mietittiin, että jos ei tärppää ennen kuin täytän 41 aloitettaisiin hoidot mutta mietin sitäkin, onko inseminaatiot tässä iässä ihan ajan ja rahan tuhlausta vai pitäisikö mennä suoraan ivf jos toiveissa olisi vielä omilla soluilla saada vauva?

 

[Nepeta Cataria]

Täällä muita 40+ ikäisiä? Kauan olette enää tällä iällä uskaltaneet yrittää luomuna ennen hoitoihin menoa? Mietittiin, että jos ei tärppää ennen kuin täytän 41 aloitettaisiin hoidot mutta mietin sitäkin, onko inseminaatiot tässä iässä ihan ajan ja rahan tuhlausta vai pitäisikö mennä suoraan ivf jos toiveissa olisi vielä omilla soluilla saada vauva?

Kannattaa huomata että julkisella puolella ei hoideta yli 40-vuotiaita, yksityisellä hoidetaan iäkkäämpiäkin äitejä. Teillä on yritystä takana n. 6kk? Ehkä on hyvä hetki hakeutua hoitoihin kun aika on teitä vastaan.

Minulla on tärpännyt 3-6kk yrityksen aikana, kun olen ollut 39-41v. Toki paikat ovat varmasti olleen hyvin auki ja pehmeänä kun raskauksia on ollut useampi perätysten.

 

[Aloy]

Täällä muita 40+ ikäisiä? Kauan olette enää tällä iällä uskaltaneet yrittää luomuna ennen hoitoihin menoa? Mietittiin, että jos ei tärppää ennen kuin täytän 41 aloitettaisiin hoidot mutta mietin sitäkin, onko inseminaatiot tässä iässä ihan ajan ja rahan tuhlausta vai pitäisikö mennä suoraan ivf jos toiveissa olisi vielä omilla soluilla saada vauva?

Vähän sivusta huutelen, mutta mä täytän loppu vuodesta 40v ja pikku kakkosta on yritetty viimeiset 1.5v, aivan siitä lähtien kun kierto käynnistyi esikoisen raskauden jälkeen. Kahdesti olen tänä aikana tullut raskaaksi, molemmat 6kk yrittämisen jälkeen, ja molemmat raskaudet ovat valitettavasti päättyneet kesken. Tällä hetkellä ollaan hakeuduttu hoitoihin, ja ensimmäinen letroilla vahvistettu kierto meneillään. Näin on tarkoitus yrittää vielä seuraavat ~3kk, mutta mikäli plussaa ei tule, tai jos seuraavakin raskaus päättyy vielä keskenmenoon, niin sitten seuraavaksi mennään suoraan IVF hoitoon ja mahdolliset alkiot testataan ennen siirtoa. Omalla kohdalla olen ajatellut asian niin, että jos järeisiin hoitoihin mennään, niin se on sitten IVF, varsinkin kun meillä selkeästi raskaus on mahdollista ja ongelmana nimenomaan on munasolujen laatu. Jos saadaan useampi munasolu kerättyä, niin toivonmukaan siellä edes joku terve yksilö vielä löytyisi.

 

[Aamutuulia]

Me tosiaan yksityisellä ollaankin käyty jo alustavissa tutkimuksissa joissa mitään varsinaista ongelmaa ei olla löydetty ainakaan vielä. Ultrassa toinen munasarja tosin vaikutti jo hiipuvalta mutta toinen oli ihan aktiivinen ja ok määrä rakkuloita siellä, yleensä mulla ovulaatiokivut tuntuukin tuolla toimivan munasarjan puolella. Ovulaatiotesteihin on tullut selkeitä plussia joka kierrossa lukuunottamatta ekaa kiertoa kierukan poiston jälkeen joka oli muutenkin "outo". Julkisellehan mulla ei olisi ollut mahdollisuuksia kun olin jo 40 siinä vaiheessa kun aloitettiin yritys. Mä oon tullut raskaaksi tasan kerran aikanaan esikoisesta kertalaakista mutta siitä on kohta 10 vuotta jo. Nyt ei ole tullut haamun haamua eikä mitään merkkejä edes kemiallisesta raskaudesta koko tän 7 kk aikana. Ehkä me yritetään tää kesä vielä luomuna ja syksyllä kun klinikallakin on kesälomat pidetty sitten pyydetään IVF. Aiemmin meinasin että olisin lääketukea pyytänyt ovulaation aikaistamiseen kun luteaalivaihe oli niin lyhyt ja tiputteluvuotoihin, mutta nyt inositolilla toi luteaali on pidentynyt ja tiputtelukin vähentynyt.

 

[Sofia83]

Täällä muita 40+ ikäisiä? Kauan olette enää tällä iällä uskaltaneet yrittää luomuna ennen hoitoihin menoa? Mietittiin, että jos ei tärppää ennen kuin täytän 41 aloitettaisiin hoidot mutta mietin sitäkin, onko inseminaatiot tässä iässä ihan ajan ja rahan tuhlausta vai pitäisikö mennä suoraan ivf jos toiveissa olisi vielä omilla soluilla saada vauva?

Mikäli menette hoitoihin, minä skippaisin inssit ja menisin suosiolla suoraan IVF-hoitoihin. Toki moni onnistuu insseilläkin, mutta jos aika on enemmän kortilla, niin IVF todennäköisesti säästää aikaa, kun yhdellä hoidolla voi saada useamman alkion ja halutessaan testata ne. Meillä 3 inssiin kului yksityisellä arvioni mukaan yli 2000 € ennen kuin aloitettiin IVF-hoidot ja ”hukkaan” meni rahan lisäksi useampi kierto. IVF/ICSI:ssä on paljon isompi onnistumisprosentti, kun se voi lisäksi tuoda ratkaisun ongelmiin, joita inssissä ei välttämättä voida huomata.

Paljon tärppionnea ja jos ei tärppää, niin onnea mahdollisiin hoitoihin, jos sellaisiin menette!

 

[Aaltokukka]

Mikäli menette hoitoihin, minä skippaisin inssit ja menisin suosiolla suoraan IVF-hoitoihin. Toki moni onnistuu insseilläkin, mutta jos aika on enemmän kortilla, niin IVF todennäköisesti säästää aikaa, kun yhdellä hoidolla voi saada useamman alkion ja halutessaan testata ne. Meillä 3 inssiin kului yksityisellä arvioni mukaan yli 2000 € ennen kuin aloitettiin IVF-hoidot ja ”hukkaan” meni rahan lisäksi useampi kierto. IVF/ICSI:ssä on paljon isompi onnistumisprosentti, kun se voi lisäksi tuoda ratkaisun ongelmiin, joita inssissä ei välttämättä voida huomata.

Paljon tärppionnea ja jos ei tärppää, niin onnea mahdollisiin hoitoihin, jos sellaisiin menette!

Hyvin kirjoitit Sofia83!
Jos peruspeitonheiluttelut ei tärppiä tuo, ja syytä ei tiedossa,niin hoidoissa suoraan ivf...
Mahd. monen alkion tarkastus säästää turhilta siirroilta sekä niiden myötä menetetyltä ajalta, siirto -ja lääkekustannuksilta ja stressiltä.
Ihka ensimmäiseksi lapsi tulla vaiheessa marssisin yksityiseen labraan ja tarkistuttaisin vähintään: veren tulehdus arvot, hemoglobiini +ferritiini, rasva-arvot, foolihappo ja d3 sekä kilpirauhasarvot. Kannattaa kysyä onko jotain "naispakettia"jossa nuo yhteishintaan niputettuna.
Kävisin myös gynen ultratarkastuksessa mahd. kohdun polyyppien yms. varalta, mikäli yksityinen sellaisen löytää niin ehdottomasti lähete sairaalaan poistoa varten.
Lisäksi varsinaisissa hoidoissa vaatisin reseptin progestron emätin kapseleille tukemaan kohdun kaulan kasvua (ei vaaranna sikiötä) aloitetaan jo ennen siirtoa ja jatkaa voi rv36... Ovuniassa tutkineet ferritiinin merkitystä raskautumiselle, kannattaa lukea.
Plussa tuulia ... olkoon teidän vuoronne mahd.pian

 

[Sandra84]

Mites täällä menee?
Mä en ymmärrä, miks en saa koskaan ovista tikutettua (siis tummaa viivaa). Onko mulla liian vähän jotakin hormoneja? Tänään ja eilen on ollu sellaiset ovislimat. Tänään en ole vielä tehnyt ovistestiä (pregcheck), mutta teen sen, jos nyt sais sillä jotakin tulosta. Pitäs jaksaa vielä tunnin pidätellä varuiks, kun en muista koska kävin vessassa

(KP15 Edit: tein sen testin ja nyt sit mietin, että onks toi melkein ovis? Aika tummaks meni. En muista, että ennen olis mennyt.)

Lomalla onneks vielä, niin saa ollakin vähän aivot narikassa.
Mä oon kyl joutunut syömään nyt vajaan viikon Mirtazapinia unilääkkeenä (ihan murusen), että kroppa saa lepoa… vähän ylikerroksia tässä kun en ole saanu nukuttua kunnolla.
Keskenmeno varmaan kuitenkin oli henkisesti aika rankka tuossa huhti-/toukokuussa… En tiedä miten sitä enempää purkais, mutta kyllä se jotenkin on mielenpäällä alitajuntaisesti…