Yleistä höpinää

En oo kyllä vahtinu :D en omia enkä muitten. Kaipa siinä on tarkotuksena ollu et keskustelu pysyis yllä kun paljon kirjotellaan mutta onhan toi vähän outo sääntö.
Itse kyllä luen päivittäin foorumia ja aika usein myös kommentoin. Tykkään päivitellä näitä vauvajuttuja täällä kun mulla on aika paljon ystäviä joilla ei ole lapsia niin en tahdo olla sellainen joka ei muusta lapsen tulon jälkeen puhu kuin kakkavaipoista ja vauvajutuista. Kyllä toki vauvasta aina puhutaan mutta se on vain yksi elämän osa-alue.
 
Mua häiritsi eniten se että pitää listautua odottajaksi. Jotenkin mun luonteelle se oli liian lapsellista. Ja mitä merkitystä sillä ylipäätään on. Sillä on enemmän väliä että muut keskustelijat tuntee toisensa ja nimimerkki on palstalla tuttu. Toisena heti se ilmiantopykälä. Luulis että sais ohjelmoitua jonkun viestilaskurin joka kyttää niitä määriä. Sellanen taitaa kyllä olla jo olemassakin.
 
Oon samaa mieltä HoosiAnna sun kanssa tuosta.
Joo no en oo kyllä kyttäämässä kenenkään viestimääriä! Pöh.
En kirjoitellut pitkään aikaan siellä marraskuistenkaan ryhmässä eikä taatusti tullut määrät täyteen, mutta siellä keikun edelleen. Kukaan ei oo käryyttäny! :woot: (Siis niinku mitä ihmettä?!)

Sama juttu Marika että vauvakuplassa on ihana olla ja hölötellä näitä juttuja! :rolleyes:
Mutta sitten itsellänikin useampi kaveri lapsettomia, niin heidän kanssaan mielumin keskustelee kaikesta muusta. (Kun ei sitä kaikkea ymmärrä kuin toinen äiti) Ja itsekin haluaa välillä olla vaihteeksi muutakin kuin äiti.
 
Mun mielestä periaatteessa kiva juttu että salaisella puolella odotetaan kaikilta ees jonkinlaista aktiivisuutta. Tuntuis tyhmältä sielläkään avata mitään henkilökohtaista jos osa porukasta vaan lukisi muiden viestejä eikä antaisi itse keskusteluun yhtään mitään. Mutta koki viestimäärän voi täyttää myös kirjoittamalla täysin yhdentekeviä viestejä jos haluaa.. Itellä ei kyllä myöskään riitä mielenkiintoa laskea kuka on montakin kertaa jotain sanonut mutta ymmärtäisin että kyseinen sääntö on vain optio eikä velvoite. Toi listahomma on kyllä lapsellinen. En tiedä olisko salaisella puolella olevien suostumuksella mahdollista esim sut vielä lisätä kun oot koko odotusajan täällä ollu ja aktiivisesti kirjottanu.
 
Mä kysyin sitä ylläpidolta, että onko mitään mahiksia liittyä salaiseen ryhmään, niin vastaus oli, että ei voida joustaa yhden kohdalla koska sitten pitää joustaa kaikkien kohdalla. Täähän on tietenkin ihan totta ja ymmärrettävä perustelu.
 
Whaat??! Eilen näin päikyn pihassa yhtä äitiä joka selvästi on raskaana ja mun mies vahvisti asian, tän naisen mies on mun miehen kollega joka oli vasta sanonu et on tulossa. Tuli heti Itelle semmonen olo et haluais olla raskaana :O en ymmärrä itteeni, ollu iha tosi raskasta tää vauva-aika ja päättäny et ei enempää ni silti tulee tollasia fiiliksiä :O vaikka Luulempa et se kolmaski tulee, ei vaan nyt ainakaa parii vuotee.
 
Heh, mä näin taas yhden perheen jolla oli viikon ikäinen vauva ja huokailin helpotuksesta, että mun ei tarvi enää koskaan olla niin pienen rääpäleen kanssa. Olen niin onnellinen kun eka puoli vuotta on jo lusittu.
 
Mulla on kyllä ollut heti synnytyksen jälkeen jo se halu saada toinenkin lapsi, eikä se mihinkään ole kadonnut, johtuu varmasti isoimmaksi osaksi siitä, että tiedän, etten voi enää saada toista lasta. Vaikka heti kyllä tahtoisin sen toisen, jos vaan olisi mahdollista <3
 
Mä haaveilen kans jo hirveästi seuraavasta. Toisaalta on tosi ristiriitainen fiilis siitä, että ) miten se toka voisi olla yhtä ihana kuin tämä, b) jos se ei olekaan yhtä helppo ja kiva, c) jos sitä ei rakastakaan yhtä paljon. :hilarious: Ja siis joo tiedän että sitä rakastaa ja noin, mutta selvästi en silti itse oo vielä valmis jakamaan tätä huomiota. Toisaalta onhan tämä tirppana vielä ihan hirveän pieni, saisi nyt ainakin vuoden olla ennen kuin seuraavaa aletaan suunnitella.
 
Täällä kanssa herännyt samanlaisia fiiliksiä, huomaan että usein on sellasia ajatuksia et ehkä pitäis kuitenkin katsella kolmen makkarin asuntoa kahden sijaan ja varastoida lapselle pieneksi jääneet vaatteet sen sijaan, että antaisin ne eteenpäin. :) Musta nää tunteet on ihan hulluja kun sen alkuraskauden 4kk 24h päivittäisen oksentamisen jälkeen olin varma etten ikinä enää tee sitä uudelleen, ja ensimmäisen vauva-kuukauden jälkeen mietin että miten ihmeessä kukaan, joka on kerran käynyt sen läpi tekee sen vapaaehtoisesti uudestaan :D Mut nyt kun toi meidän pikkumokkula hymyilee ja lepertelee ja on niin hirmuisen rakas, tuntuu että niitä vois tehdä vaikka 5 lisää. :grin
 
Samaa mieltä Lemonia tuosta, että miten jotkut tosiaan vielä tuollaisen vaikean alkuraskauden jälkeen edes harkitsee, mutta jotenkin varmaan luonto laittaa naisen jollain tasolla tavallaan unohtamaan nuo vaivat, vaikka ne olisivatkin tosi pahoja. Ja tokihan seuraava raskaus voi ollakin helpompi.

Itsellä oli niin helppoa jälkikäteen ajateltuna, että toinen raskaus olis hyvin todennäköisesti aivan kauhea, se Murphyn laki... Mutta sitä en saa ikinä tietää.
 
Kaari, mä kans pelkään tota Murphyn lakia! Taatusti seuraava raskaus olisi yhtä yrjöä ja selkävaivaa, ja lapsellakin olisi koliikki, refluksi, allergiat, ikävä luonne ja ilkeä katse :joyful:
 
Meille ei ole tulossa enempää kuin tämä yksi lapsi ja oon miettiny kans tuota murphyn lakia että kun raskaus oli tosi helppo, sektio meni hyvin, lapsi terve ja onnellinen niin olis kohtalon kanssa leikkimistä alkaa uhkapelaamaan ja luottaa että tulis vielä toinenkin terve vauva. Pelkäsin jo tämän raskauden kohdalla kun kaikki ystävät ovat saaneet terveitä lapsia että jonkun kohdalle jo tilastollisesti osuu huonompi tilanne.
 
Mulla molemmat raskaudet ollu helppoja, vauva-aika molemmilta ollu iha syvältä. Pieniä vaatteita aion raakasti heittää pois, teen ite lisää. Ja Painoa pitäs kyl saaha pois jos vielä raskaaks rupeais, paljon, mut ei oo motivaatioo rueta tekee asialle mitää.
 
Mä olen itse miettinyt jokaisen lapsen kohdalla, että uskaltaako enää tehdä kun jollekkin se p*ska mäihä osuu kohdilleen. Vaikka jotkut taudit, vaivat ja poikkeamat on tosi harvinaisia, mutta kun on olemassa niin pajon kaikkea hervinaista, että ihmettelen kuinka voi syntyä yhtään tervettä lasta. Juttelin yhden lääkärin kanssa. Se sanoi, että noin 20% lapsista syntyy jonkinlaisen valuvirheen kanssa, joko pienen tai ison, niin se on aika paljon. Plus kaikki mitkä ilmenee vasta lapsen kasvaessa, esim. lukihäiriöt, adhd, epilepsiat sun muut.
Mulla lapsiluku on nyt täynnä, koska olen niin vanha ja tuo edellinen raskaus oli jo vaaraksi vauvan terveydelle ja tilanteen uusiutuminen seuraavassa raskaudessa on lähes satavarmaa, niin en halua ottaa riskiä. Lisäksi en missään olosuhteissa halua lapsia alle kahden vuoden ikäerolla, niin olisin parin vuoden päästä vielä vanhempi ja ruho olisi entistä sopimattomampi lapsen saantiin.
Jos kuitenkin vahinko sattuisi, niin pitäisimme tottakai vauvan.
 
Kyllä minäkin pitäisin jo vahinko sattuisi ja olisi tervetullut ihan sellaisena kuin on, mutta tämä yksi rakkauspaukkaus on kyllä täydellinen ja hänellä kuitenki isosisko jo on miehen aikaisemmasta suhteesta niin ei aleta onnea enää tieten tahtoen koittamaan :)
 
Tää foorumi on kyllä kovasti hiljentynyt. Mitäköhän kaikille kuuluu? :)
 
Siiru sanoi:
Tää foorumi on kyllä kovasti hiljentynyt. Mitäköhän kaikille kuuluu? :)
Click to expand...

Samaa olen pohtinut!
Ois kiva kuulla kaikkien kuulumisia. :)

Salaisella puolella kyllä käy kuhina!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top