Yleistä höpinää

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Agnés
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Täällä keskeytynyt keskenmeno :sad001 Niin kovasti odotettu pieni oli lopettanut kasvunsa rv 6. Suru on suunnaton. Lääkkeellinen tyhjennyt edessä tällä viikolla. Tseppiä kaikille, toivottavasti teillä pysyy pienet matkassa.
Voi Kamomilla :sad001 Osanottoni ja kovasti voimia tulevaan koitokseen! Mulla oli sunnuntaina lääkkeellinen tyhjennys ja se oli aivan hirveää:sad001
 
Sovellus sanoi, että tänään alkiosta on tullut sikiö :) on vaan hurjaa ajatella että rakenteet on nyt muodostuneet. Tässä vaiheessa kun itse ei saa mitään ravitsevaa syötyä, niin pitäisi luottaa, että se pikkuinen on saanut kaiken tarvittavan :S
 
Oot niin oikeessa katikka. :)

Mä soitin neuvolaan ja pyysin apua tähän unettomuuteen. En ymmärrä mikä mulla on, ku en saa nukuttua vaikka väsyttää ihan sairaasti. :confused: oon ihan poikki..
 
Taiga86, hoitaja laitto lääkärille viestiä eikä oo vielä kuulunut. Aattelin huomenna yrittää soittaa ja kysyy, et mitä teen. :) tää on ihan kamalaa, ku nukuttaa mutta ei saa nukuttua ja menee ihan pöhnässä koko ajan. Sit mahassa on vellova olo vielä lisäksi.. :hungover:

Kärsiikö joku muukin?
 
Mulle on vaikeampaa nukahtaa kun jään miettimään kaikkea. Kannattaa kokeilla rentoutumisharjoituksia. Niitä löytyy ihan netistä hakemalla. Mulla on auttanut mielen rauhoituksessa ja siten myös nukahtamaan :)
 
Äänikirjat on pop... kun on vaan sopivan mielenkiintoinen kirja niin sitä kuuntelee sängyssä pimeessä nii kummasti tulee uni. Näin keskittyy siihen eikä jää ajatteleen kaikkea mahdollista.
 
Hyvä vinkki. Mä kuuntelen vanhoja jaksoja QI:tä. Toimii! :)
 
Pitää kokeilla kirjoja. :)

Mulla ehkä pahimpia nää miehen iltavuoro viikot, ku tulee niin myöhään ja en muka osaa nukkuu ennen sen tuloo. Pääsee vasta 22.30 töistä. :confused: no pakko on yrittää:smug:
 
Mä saan hyvin unen päästä kiinni, mutta sitten painajaiset riivaa. Tosi outoa, en muista niitä nähneeni aikoihin.
 
Taiga86, hoitaja laitto lääkärille viestiä eikä oo vielä kuulunut. Aattelin huomenna yrittää soittaa ja kysyy, et mitä teen. :) tää on ihan kamalaa, ku nukuttaa mutta ei saa nukuttua ja menee ihan pöhnässä koko ajan. Sit mahassa on vellova olo vielä lisäksi.. :hungover:

Kärsiikö joku muukin?

Piikkimatto jos löytyy. Mulla ja miehellä tää on luottotuote jos unettomuus vaivaa. Siihen nukahtaa aina päälle. Ai että! Ei ehkä kuulosta kauheen rennolta, mutta sitä se kuiten on :)
 
Tänään on yks tärkee koe ja väsyttää ihan järkyttävästi, mitenköhän tästäkin selviäisi kunnialla...
 
Voimia Kamomilla ja kaikki muutkin keskenmenon kokeneet :smiley-angelic003

Näiden pienten elämänlanka on vielä niin hauras tässä alussa :sad001 Mieheni jaksaa valaa minuun uskoa, että kaikki on kunnossa, mutta kyllä nämä ensiviikot ovat piinaavia. Meillä ollaan nyt kuitenkin jo pidemmällä kuin kahdessa edellisessä raskaudessa, jotka päättyivät pian plussan jälkeen. Ja oireet ovat voimakkaat.

Ensimmäiseen ultraan vielä reilut kolme tuntia. Jaksaa, jaksaa...:nailbiting:
 
Muokattu viimeksi:
Mä pääsin tänään pois sairaalasta :happy:
Oi miten hyvälle tuntui päästä kotiin ja lämpimään sänkyyn. 10. päivään asti saikkua ja neuvolaan pitää kuulemma heti soittaa, jos pahoinvointi jatkuu yhtä rajuna. Olis lääkäri vielä tän päivän pitänyt siellä, mutta alkoi sairaalan tuoma univaje jo tuoda lisä haastetta.
Mut joo jospa tämä pahoinvointi loppuis ennen synnytystä, tulee muuten pitkä raskaus aika taas. Esikoista odottaessa oksensin alusta loppuun.
 
Saako sanoa ääneen, että raskaana oleminen on tähän asti ollut aika perarista? Tuntuu, että koko keho riistetty, kroppa lahoaa alta, kaameat kivut joka päivä. Ei pysty tekemään mitään ilman jatkuvaa selkä tai vatsajomotusta, miettimistä mitä söisi kun kaikki oksettaa. Lisäksi jatkuva huoli että kaveri menee kesken ja kuolee pois.
Odotan joka päivä jos huominen olisi parempi. Kenelläkään muulla sama fiilis?
 
Minulla ainakin on ollut plussan aiheuttaman onnen aallon jälkeen myös ristiriitaisia tunteita ja olo on välillä ollut kaikkea muuta kuin autereinen. Pelko pienen puolesta ja samaan aikaan pelko tulevasta ja edessä olevista muutoksista aiheuttavat myös tuota ristiriitaa. Oksettava olo ei ole myöskään mikään mukava seuralainen.

Itselläni onneksi nyt jo tasaisempi olo kuin viikonloppuna ja alkuviikosta. Aion yrittää pitää huolta itsestäni ja luottaa siihen että asiat järjestyvät. Meillä mm. talon osto edessä ja siihen liittyy monenlaista kuten isoihin päätöksiin yleensäkin.
 
Ei se hoitaja sit viitsinyt ilmoittaa, että on lääke löytynyt. Mirtazapin on raskauden aikana sopiva. En vielä hakenut, mutta jos en ensi yönä saa nukuttua ni on se haettava. Kohta kävelevä haamu :oops:
Kerroin näistä mun oloista ja huonosta syömisestä ja muusta ni taisi huolestua, ku ei viimeksi ees sanonu mitään. No kai se tästä.. Nyt paino vaan tippunut.
 
Takaisin
Top