Nyt uskaltaudun minäkin tänne kirjottamaan, tosin pienellä varauksella, sillä takana on kaksi keskeytynyttä keskenmenoa ja yksi varhainen km. Nyt olisi menossa 6+3. Kaksi lasta entuudestaan, mutta ovat jo teini ikäisiä. Aiemmissa raskauksissa olen tiennyt että mennyt kesken, kun kaikki oireet loppuneet kun seinään. Nyt ollut oireena rintojen kipu eikä sekään enää niin paha ole, mutta nyt näköjää alkanut se pahoinvointi. Hassua miten sitäkin oikein odottanut alkavaksi, jotta tietää että on raskaana.
Soitin eilen neuvolaan ja kerroin tilanteeni ja sen, että en suostu menemään terkalle ennen lääkäriä. Tää oli tosi mukava ja ymmärtäväinen terkka puhelimessa ja sano, ettei terveydenhoitajalle tarvitse varata aikaa ellen halua. Hän itse ehdotti että tekee mulle lähetteet hcg kokeisiin, lääkäriajan kun sain vasta 22.7.
En ole kertonut kenellekään, en edes puolisolleni, enkä aio kertoakaan ennen ekaa ultraa, jos sinne asti pääsee. Aiemmat km on olleet rankkoja molemmille, enkä kestä sitä ajatusta että tuottaisin taas toisellekin pettymyksen. Mieluummin murehdin yksin, vaikka todella toivon, että ei tarvitse murehtia.
Soitin eilen neuvolaan ja kerroin tilanteeni ja sen, että en suostu menemään terkalle ennen lääkäriä. Tää oli tosi mukava ja ymmärtäväinen terkka puhelimessa ja sano, ettei terveydenhoitajalle tarvitse varata aikaa ellen halua. Hän itse ehdotti että tekee mulle lähetteet hcg kokeisiin, lääkäriajan kun sain vasta 22.7.
En ole kertonut kenellekään, en edes puolisolleni, enkä aio kertoakaan ennen ekaa ultraa, jos sinne asti pääsee. Aiemmat km on olleet rankkoja molemmille, enkä kestä sitä ajatusta että tuottaisin taas toisellekin pettymyksen. Mieluummin murehdin yksin, vaikka todella toivon, että ei tarvitse murehtia.