Soitin neuvolaan. Parit verikokeet otetaan, seurataan sitä hcg:tä. Ensi viikolla mulla ois muutenkin aika neuvolaan mutta sillä käynnillä ei tehdä ultrausta niin sain vielä erikseen ajan lääkärille. Pystyyköhän tuosta ekasta verikokeesta jo päättelemään jotain?
Yleinen keskustelu
- Ketjun aloittaja Vargynja
- Aloituspäivämäärä
Hyvä kun pääsit seurantaan. Toivottavasti kaikki olisi hyvin ja vuoto olisi normaalia raskauteen kuuluvaa.
Oliko sulla kuinka runsasta tuo verinen vuoto? Mulla välillä rauhoitunut tuhruksi ja nyt taas välillä alkanut vuotaa kun ois ihan kunnon menkat.Tosi ikävää! Tiedän, että repii hermoja pahasti.Ei kuitenkaan välttämättä ole vaarallista. Miulla tuli veristä vuotoa viime raskaudessa raskausviikolla 13 tai 14 viikon ajan eikä se aiheuttanut mitään. Olin silloin yhteydessä neuvolaan, mutta siellä kehotettiin vain seurailemaan, jos ei mitään dramaattista ilmene. Oli tosi pitkä aika odottaa epätietoisena ennen kuin seuraavassa neuvolassa kuunneltiin dopplerilla sydänääniä. Kantsii kuitenkin soittaa ja kysyä, jos vaikka osaisivat sieltä jotain apuja siellä päässä antaa. Yksityiseltä toki maksamalla voi päästä helpommin esim ultraan rauhoittamaan omaa mieltä. Siulla oli kuitenkin vasta ultrassa kaikki hyvin, eli ei kannata vielä panikoida! Jos ne on vaan valemenkat tjs jotka voi tulla odotettujen kuukautisten aikaan, tai jotain muuta tavallista vuotoa, joita raskauksissa usein ilmenee. Tsemppiä!
Ei ollut yhtä runsasta kuin menkkavuoto sentään, toisina päivinä enemmän tuhrua ja toisina päivinä pienehköä verenvuotoa, ehkä joku ruokalusikallinen voisi kuvata siteeseen asti päätynyttä vuotoa kerrallaan. Kuulostaa tosi kurjalta. Pidän sormet ja varpaat pystyssä, että selviäisit säikähdyksellä. Onneksi neuvolassa ottivat vakavasti ja pääsit eteenpäin jatkotutkimuksiin. Sekin näköjään vaihtelee paljon, miten herkästi siellä ottavat koppia. Paljon jaksamista ja virtuaalinen hali!
Jaksamista @Emri 
. Itsellä kokemusta pienestä vuodosta vasta toisella kolmanneksella, ja se onkin tarina erikseen.
Täällä nyt 4+4 kuukautisten poisjäämisestä. Taputan itseäni olkapäälle, että tein fiksusti raskaustestejä, vain joka toinen pvä ja aina aamulla.
Ei tullut turhia tykytyksiä haalenneista viivoista.
Neuvola soittaa tänään takaisin ja alotetaan se prosessi. Yksityisen varhaisultran oon varannut tasan kolmen viikon päähän.
. Itsellä kokemusta pienestä vuodosta vasta toisella kolmanneksella, ja se onkin tarina erikseen. Täällä nyt 4+4 kuukautisten poisjäämisestä. Taputan itseäni olkapäälle, että tein fiksusti raskaustestejä, vain joka toinen pvä ja aina aamulla.
Ei tullut turhia tykytyksiä haalenneista viivoista. Neuvola soittaa tänään takaisin ja alotetaan se prosessi. Yksityisen varhaisultran oon varannut tasan kolmen viikon päähän.
Olen tosi pahoillaniMinä menin tänään naistentautien päivystykseen kun vuotoa vaan tuli enemmän ja pientä menkkamaista jomotustakin oli. No sykettä ei enää ollut, pieni oli kuollut kohtuun viikkojen mukaan melkein heti sen varhaisultran jälkeen.Poistan itseni listoilta.
suuri halaus ja osaanotot Äh, onpa kurja juttu, voimia!Minä menin tänään naistentautien päivystykseen kun vuotoa vaan tuli enemmän ja pientä menkkamaista jomotustakin oli. No sykettä ei enää ollut, pieni oli kuollut kohtuun viikkojen mukaan melkein heti sen varhaisultran jälkeen.
Osanotto suruun ja kaikkea hyvää jatkoonMinä menin tänään naistentautien päivystykseen kun vuotoa vaan tuli enemmän ja pientä menkkamaista jomotustakin oli. No sykettä ei enää ollut, pieni oli kuollut kohtuun viikkojen mukaan melkein heti sen varhaisultran jälkeen.
Voi ei, osanottoni suruun ja voimia.Minä menin tänään naistentautien päivystykseen kun vuotoa vaan tuli enemmän ja pientä menkkamaista jomotustakin oli. No sykettä ei enää ollut, pieni oli kuollut kohtuun viikkojen mukaan melkein heti sen varhaisultran jälkeen.
Oon pahoillaniMinä menin tänään naistentautien päivystykseen kun vuotoa vaan tuli enemmän ja pientä menkkamaista jomotustakin oli. No sykettä ei enää ollut, pieni oli kuollut kohtuun viikkojen mukaan melkein heti sen varhaisultran jälkeen.
Oon tosi pahoillani. ❤Minä menin tänään naistentautien päivystykseen kun vuotoa vaan tuli enemmän ja pientä menkkamaista jomotustakin oli. No sykettä ei enää ollut, pieni oli kuollut kohtuun viikkojen mukaan melkein heti sen varhaisultran jälkeen.
Osanottoni ja voimia!Minä menin tänään naistentautien päivystykseen kun vuotoa vaan tuli enemmän ja pientä menkkamaista jomotustakin oli. No sykettä ei enää ollut, pieni oli kuollut kohtuun viikkojen mukaan melkein heti sen varhaisultran jälkeen.
Voimia @Emri
Ajattelin ensin odottaa tuon kolme kuukautta ennen kuin liittyisin ryhmään, mutta totesin, ettei pelossa ole hyvä elää. Muistoissa on aiempi keskenmeno, joka todettiin reilu kymmenen vuotta sitten ensimmäisessä ultrassa viikolla 12 vaikka oli mennyt kesken jo viikolla 9. Tunsin keskenmenon silloin olostani.
Minulla on ensimmäinen lapsi tulossa kahden ja puolen vuoden yrittämisen jälkeen ja plussan saimme ICSI:n avustuksella. Olen päättänyt olla onnellinen tästä raskaana olosta, kävi miten kävi. Miten te muut ajattelette?
Ajattelin ensin odottaa tuon kolme kuukautta ennen kuin liittyisin ryhmään, mutta totesin, ettei pelossa ole hyvä elää. Muistoissa on aiempi keskenmeno, joka todettiin reilu kymmenen vuotta sitten ensimmäisessä ultrassa viikolla 12 vaikka oli mennyt kesken jo viikolla 9. Tunsin keskenmenon silloin olostani.
Minulla on ensimmäinen lapsi tulossa kahden ja puolen vuoden yrittämisen jälkeen ja plussan saimme ICSI:n avustuksella. Olen päättänyt olla onnellinen tästä raskaana olosta, kävi miten kävi. Miten te muut ajattelette?
Niinhän se on, ettei voi oikein muuta kuin katsoa miten tässä käy ja ottaa se vastaan. Epäilen, ettei se suru ja pettymys ole yhtään pienempi, vaikka ei iloitsisikaan.Voimia @Emri
Ajattelin ensin odottaa tuon kolme kuukautta ennen kuin liittyisin ryhmään, mutta totesin, ettei pelossa ole hyvä elää. Muistoissa on aiempi keskenmeno, joka todettiin reilu kymmenen vuotta sitten ensimmäisessä ultrassa viikolla 12 vaikka oli mennyt kesken jo viikolla 9. Tunsin keskenmenon silloin olostani.
Minulla on ensimmäinen lapsi tulossa kahden ja puolen vuoden yrittämisen jälkeen ja plussan saimme ICSI:n avustuksella. Olen päättänyt olla onnellinen tästä raskaana olosta, kävi miten kävi. Miten te muut ajattelette?
En halua kans hukata ”ilon aihetta” vaan nautin nyt ja suren sitten jos surtavaa tulee 
En halua kans hukata ”ilon aihetta” vaan nautin nyt ja suren sitten jos surtavaa tulee
Itselläni myös pitkä yrittäminen takana ja monta kemiallista ja yksi keskenmeno pidemmältä. Nautin ja iloitsen jo näin pitkälle pääsystä vaikka ”vasta” 6+0 alkoi tänään. Vahva tunne on että kaikki menee hyvin, koskaan kun ei tiedä mitä tapahtuu siksi on hyvä elää hetkessä ja mennä sen mukaan mitä elämä tuo tullessaan. Helppoa se ei todellakaan aina ole kuitenkin sen jos jonkun olen oppinut että pitää vaan luottaa omaan kehoon ja elämään että kaikella on tarkoitus. Ne lapset kyllä tulee kun on heidän aika ja monta vuotta itsekin taistelin katkeruutta vastaan kunnes tajusin että vien vaan omaa jaksamistani sillä joten todellakin me ansaitaan nauttia näistä alkuraskauksista ihan täysilläVoimia @Emri
Ajattelin ensin odottaa tuon kolme kuukautta ennen kuin liittyisin ryhmään, mutta totesin, ettei pelossa ole hyvä elää. Muistoissa on aiempi keskenmeno, joka todettiin reilu kymmenen vuotta sitten ensimmäisessä ultrassa viikolla 12 vaikka oli mennyt kesken jo viikolla 9. Tunsin keskenmenon silloin olostani.
Minulla on ensimmäinen lapsi tulossa kahden ja puolen vuoden yrittämisen jälkeen ja plussan saimme ICSI:n avustuksella. Olen päättänyt olla onnellinen tästä raskaana olosta, kävi miten kävi. Miten te muut ajattelette?
ihanaa loppuviikkoa kaikille ja tsemppiä.
Olen näissä teidän kanssa samoilla linjoilla.Itselläni myös pitkä yrittäminen takana ja monta kemiallista ja yksi keskenmeno pidemmältä. Nautin ja iloitsen jo näin pitkälle pääsystä vaikka ”vasta” 6+0 alkoi tänään. Vahva tunne on että kaikki menee hyvin, koskaan kun ei tiedä mitä tapahtuu siksi on hyvä elää hetkessä ja mennä sen mukaan mitä elämä tuo tullessaan. Helppoa se ei todellakaan aina ole kuitenkin sen jos jonkun olen oppinut että pitää vaan luottaa omaan kehoon ja elämään että kaikella on tarkoitus. Ne lapset kyllä tulee kun on heidän aika ja monta vuotta itsekin taistelin katkeruutta vastaan kunnes tajusin että vien vaan omaa jaksamistani sillä joten todellakin me ansaitaan nauttia näistä alkuraskauksista ihan täysillä
Se, että meneekö raskaus kesken vai päätyykö saamaan elävän vauvan syliin asti on kuitenkin lähestulkoon täysin itsestä riippumatonta.
Saan järkeistettyä itselleni, että keskenmeno on vain biologiaa, ja soluilla ei ollut edellytyksiä jatkaa jakautumista. Totta kai se silti tuntuisi pahalta.
Niin kauan kun ei ole syytä olettaa mitään pahaa tapahtuneen, en aio niin tehdä. Koska huolimatta siitä vaikka murehtisin koko raskauden, voi kaikki mennä hyvin.
Itsellä myös tämä alkuraskaus ei ehkä ole se huolestuttavin vaihe, enemmän huolehdin sitten +22 rv, kun elinmahdollisuudet ovat, joskin huonot. Ja itsellä riski erittäin ennenaikaiseen synnytykseen on.