Mulla on neuvolalääkärin tarkastus rv 14+5
Kannattaa ehkä vielä kysäistä neuvolasta tuosta!
Yleinen keskustelu
- Ketjun aloittaja Vargynja
- Aloituspäivämäärä
Kannattaa ehkä vielä kysäistä neuvolasta tuosta!
Mullakin Helsingissä vasta 17+5 neuvolalääkärin tarkastus. En tiedä onko nettisivuilla sitten jotain ristiriitaista infoa, kun ainakin tässä neuvolakortin mukana tulleessa lappusessa löäkäri ajoitettu viikoille 16-18.
Liitteet
Nt-ultrassa käyty tänään, ja vauvahan siellä köllötteli ihan oikeassa paikassa, koko viikkoihin sopien ja raajoja heilutellen! Onpa outo fiilis, että siellä hän on, vaikka en tunne mitään. Kaikki rakenteet kunnossa, mutta niskapoimusta kätilö ei saanut luotettavia mittoja, kun vauva liikkui ja käänteli päätään. Kävin sen takia nipt-kokeessa, kun kerta tarjottiin. Sukupuolikin siis selviää pian. Kätilön niskasta mittaamat lukemat olivat siis ihan tavallisia, mutta ei saanut niitä varmistettua, sanoi, että ei havainnut mitään poikkeavaa.
Mitenhän meidän tilanteessa, kun laskettu aika pomppasi kolme viikkoa eteenpäin neuvolan laskuista, ja toka neuvolakin on vasta 17+2? Puhumattakaan, mihin saadaan neuvolalääkäri. 
Voiko tuki jäädä saamatta, jos ei ole käynyt lääkärillä ennen viikkoa 18, vai miten tuo tulkitaan? Vai riittääkö, että on käynyt vaan neuvolassa?
Voiko tuki jäädä saamatta, jos ei ole käynyt lääkärillä ennen viikkoa 18, vai miten tuo tulkitaan? Vai riittääkö, että on käynyt vaan neuvolassa?Vautsi! Mutta tuskin vaikuttaa, tuki varmaan evättäis, jollei ollenkaan ois hakeutunut neuvolaan. Mielenkiintoista siis lähinnä, tuleeko jotain säätöä, jos lekurikäynti lykkääntyy!Mitenhän meidän tilanteessa, kun laskettu aika pomppasi kolme viikkoa eteenpäin neuvolan laskuista, ja toka neuvolakin on vasta 17+2? Puhumattakaan, mihin saadaan neuvolalääkäri.
No, voisi kuvitella, ettei kielletä tukea kokonaan, varsinkin kun sanoin heti ekassa neuvolassa, että raskaus on jo pidemmällä, mutta Hyvinvointialueen uusien käytäntöjen mukaan en päässyt raskauden keston määritykseen vaan raskauden alku laskettiin viimeisestä "jostain" vuodosta, joka oli, kun olin jo raskaana.
Mutta kun tosta Kelastakaan ei koskaan tiedä, ja riippuu vähän, kuka siellä on töissäkin, kuinka tiukkaan jäävät kiinni lillukanvarsiin...
Meille tuli eilen NIPT-tulos ja hyvältä näytti kaikki 
jos tässä pikku hiljaa alkaisi oikeasti nauttia ja asennoitua, että meille tulee vauva 
Kun on odotellut 16-viikolle ilman tietoa lasketusta ajasta tai siitä, onko kaikki kunnossa, ei ole jotenkaan osannut tai "antanut itselleen lupaa" odottaa koko vauvaa, vaan pieni ääni taustalla on sanonut, että mitä jos kaikki ei olekaan hyvin.
jos tässä pikku hiljaa alkaisi oikeasti nauttia ja asennoitua, että meille tulee vauva Kun on odotellut 16-viikolle ilman tietoa lasketusta ajasta tai siitä, onko kaikki kunnossa, ei ole jotenkaan osannut tai "antanut itselleen lupaa" odottaa koko vauvaa, vaan pieni ääni taustalla on sanonut, että mitä jos kaikki ei olekaan hyvin.Vieläkö tänne mahtuisi yksi mukaan? Täällä olisi 41-vuotias maaliskuisen odottaja. Laskettu aika on 4.3 ja toinen lapsi.
Raskaus tuli iänkin takia vähän yllätyksenä, ja tätä pitikin hetki sulatella. Nyt kun on sitten niin niskapoimu-ultra, itse maksettu nipt ja rakenneultrakin takana, pakko kai se on alkaa uskoa, että pikkuveli meidän perheeseen on tosiaan tulossa.
Raskaus tuli iänkin takia vähän yllätyksenä, ja tätä pitikin hetki sulatella. Nyt kun on sitten niin niskapoimu-ultra, itse maksettu nipt ja rakenneultrakin takana, pakko kai se on alkaa uskoa, että pikkuveli meidän perheeseen on tosiaan tulossa.
Kiitos @Lavendula ! Olin ollut ihan varma, että esikoinen jää meidän ainokaiseksi, kun hänen saaminen ei ollut mitenkään helppoa. Raskas vauvavuosi ei myöskään herättänyt intoa kokeilla uudelleen, mutta nyt olemme kyllä koko perhe tosi onnellisia tilanteesta.
Kiitos!Tänne sekaan vaan
Meillä oli tänään rakenneultra, jossa paljastui etinen istukka 
oli vielä todella isosti kohdunkaulan edessä. Kontrolli saatiin uudenvuoden jälkeen. En haluaisi kyllä sektioon, kolme hyvää alatiesynnytystä takana, ja pelkään kaikenlaisia toimenpiteitä. Lisäksi tietysti ennenaikaisen synnytyksen ja istukan irtoamisen riski pelottaa.
Sukupuoli pysyi samana, poika edelleen tulossa, ja muutenkin kaikki oli istukan sijaintia lukuunottamatta oikein hyvin.
oli vielä todella isosti kohdunkaulan edessä. Kontrolli saatiin uudenvuoden jälkeen. En haluaisi kyllä sektioon, kolme hyvää alatiesynnytystä takana, ja pelkään kaikenlaisia toimenpiteitä. Lisäksi tietysti ennenaikaisen synnytyksen ja istukan irtoamisen riski pelottaa.Sukupuoli pysyi samana, poika edelleen tulossa, ja muutenkin kaikki oli istukan sijaintia lukuunottamatta oikein hyvin.
Ehkä se tosiaan ehtii vielä muuttua kun kohtu kasvaaMeillä oli tänään rakenneultra, jossa paljastui etinen istukka
Sukupuoli pysyi samana, poika edelleen tulossa, ja muutenkin kaikki oli istukan sijaintia lukuunottamatta oikein hyvin.
Haluaisin kuitenkin sanoa että vaikka itsekin pelkäsin sektiota, niin ei se ollut yhtään niin paha kun mitä ajattelin. Kivut pysyi sektion jälkeen hyvin kurissa, vaikka särkylääkkeitä en ees ottanut kovin pitkään. Pahin oli varmaan se kun ei päässyt itse kävelemään vaan piti aina pyytää joku kuskaamaan
Koin jopa jälkeenpäin että pääsinpä helpolla synnytyksestä. Ja nyt sen takia jännittääkin kuinka paha alatiesynnytys on, jos tällä kertaa siihen päästään.Ihana kuulla, että kaikki on hyvinMeillä oli tänään rakenneultra, jossa paljastui etinen istukka
Sukupuoli pysyi samana, poika edelleen tulossa, ja muutenkin kaikki oli istukan sijaintia lukuunottamatta oikein hyvin.
! Useinhan se istukka kyllä viikkojen myötä siirtyy vielä, kun kohtu kuitenkin venyy vielä paljon. Pidetään peukkuja, että teilläkin siirtyisi vielä 
.
Ehkä se tosiaan ehtii vielä muuttua kun kohtu kasvaa
Haluaisin kuitenkin sanoa että vaikka itsekin pelkäsin sektiota, niin ei se ollut yhtään niin paha kun mitä ajattelin. Kivut pysyi sektion jälkeen hyvin kurissa, vaikka särkylääkkeitä en ees ottanut kovin pitkään. Pahin oli varmaan se kun ei päässyt itse kävelemään vaan piti aina pyytää joku kuskaamaan
Toivotaan, että siirtyy vielä!
Kiva kuulla, että sektio ei ollut paha
Itse olen myös ollut viisi päivää synnytyksen jälkeen jo hevosen selässä ja karsinoita siivoamassa, todella nopeaa ollut palautuminen aina. Myöskään nostelukielto sektion jälkeen ei innostaisi, kun taloudessa on sitten 4v ja 2v vauvan lisäksi.
Olen päässyt pahimmasta neulakammosta yli, enää en itke verikokeessa, mutta kammoan ajatusta, että tunnen, miten vatsaani kaivellaan..
Lisäksi minulle on yritetty laittaa epiduraali, siinä onnistumatta ja toisessa synnytyksessä spinaali, jolloin anestesialääkäri sanoi, että minulla on niin jotenkin ahtaat nikamavälit, että ei vaan saa puudutetta oikeaan paikkaan. Kolmannessa synnytyksessä ilmoitin, että ei edes yritetä puuduttaa enää, en ala ronkittavaksi, kun on todettu kahdesti, että ei onnistu. En siis tiedä, miten puudutukset ja muut sektiota varten, pelkään sitä jo etukäteen. Pelkään myös katetrointia aivan hirveästi. Pakko varmaan pyytää joku nuijanukutus vaan, jos leikkuriin joudun.
Tänään oli neuvolalääkärikäynti ja hän katsoi vielä kirjauksista, että istukka oli ollut aivan kohdunsuun päällä. Sanoi, että voihan sitä vielä toivoa, että siirtyy, mutta kyllä hän puhui jo, että synnytys tulee olemaan sektio. Olen nyt stressannut asiaa eilisestä saakka, sekä tulevaa sektiota, että pelkoa istukan irtoamisesta ja vauvan kuolemisesta kohtuun sen seurauksena. Itkettää vaan jatkuvasti.
Olen nyt stressannut asiaa eilisestä saakka, sekä tulevaa sektiota, että pelkoa istukan irtoamisesta ja vauvan kuolemisesta kohtuun sen seurauksena. Itkettää vaan jatkuvasti.Voi eikä. Peloille ei taida voida mitään. Irtoaako etinen istukka herkästi?Tänään oli neuvolalääkärikäynti ja hän katsoi vielä kirjauksista, että istukka oli ollut aivan kohdunsuun päällä. Sanoi, että voihan sitä vielä toivoa, että siirtyy, mutta kyllä hän puhui jo, että synnytys tulee olemaan sektio.
Mullakin yksi sektio takana. Kiireellinen, en sitä toivonut enkä halunnut, mutta se oli jälkikäteen ajateltuna positiivinen päätös kaikelle. Olin pökkyröinyt salissa 42 tuntia ja koska homma ei edennyt ja synnäri oli tukossa, 9 vuorossa vaihtunutta kätilöä vain piipahteli. Olin lähes koko ajan jaloillani oksitosiinitipassa, jalat turposi, valuin asioita ja oksentelin eikä alun ammekokeilun jälkeen kukaan tullut antaneeksi mulle pyyhettä tai edes aluspöksyjä tai sairaalakolttua. Sitten tuli sektiopäätös ja yhtäkkiä musta pidettiin huolta. Taisin antaa synnytykselle arvosanaksi 9 enkä osannut edes jännittää toista synnytystä!
Ekat muutama viikkoa piti tietysti ottaa rauhassa, mutta olin nopeammin treenikunnossa (ja elämiskunnossa, jälkivuotokin loppui lyhyeen) kuin alatiesynnytyksen jälkeen.
Lainaan suoraan Duodecimistä:
- "Etiseen istukkaan liittyy huomattava verenvuotoriski, joka kasvaa raskauden edetessä, kun kohdunkaula lyhenee ja avautuu.
- Ennenaikaisen synnytyksen riski on merkittävä."
Täytyy koittaa elää päivä kerrallaan raskauden kanssa, mutta samalla, kun iloitsen siitä, että raskaus on edennyt päivän pidemmälle, tuleva sektio on päivän lähempänä.
Onneksi minulla on aika pian seuraava neuvola, täytyy siellä sitten keskustella tästä pelosta. Koen sektion kaikilla tavoilla luonnottomana, en halua, että vauva on lääkkeissä, en halua olla itse lääkkeissä, pelkään, että imetys ei onnistu, pelkään, etten pysty luomaan kiintymyssuhdetta vauvaan, jota en ole synnyttänyt. Sen lisäksi, että pelkään itse toimenpidettä ja kaikkea siihen liittyvää hysteerisesti.
Toivottavasti pääset pelkopolille ja saisit sieltä tukea suunnitellun sektion käsittelyyn.Lainaan suoraan Duodecimistä:
Onneksi kaksi edellistä on mennyt yliajalle, ja ensimmäinenkin kaksi päivää yli lasketun, joten tuo ennenaikainen synnytyäminen ei ole minulle ominaista, mutta tässä tilanteessa ei tietysti voi koskaan tietää. Ja hätäsektioonhan se tulee todennäköisesti menemään välittömästi, jos synnytys käynnistyy.
- "Etiseen istukkaan liittyy huomattava verenvuotoriski, joka kasvaa raskauden edetessä, kun kohdunkaula lyhenee ja avautuu.
- Ennenaikaisen synnytyksen riski on merkittävä."
Täytyy koittaa elää päivä kerrallaan raskauden kanssa, mutta samalla, kun iloitsen siitä, että raskaus on edennyt päivän pidemmälle, tuleva sektio on päivän lähempänä.
Onneksi minulla on aika pian seuraava neuvola, täytyy siellä sitten keskustella tästä pelosta. Koen sektion kaikilla tavoilla luonnottomana, en halua, että vauva on lääkkeissä, en halua olla itse lääkkeissä, pelkään, että imetys ei onnistu, pelkään, etten pysty luomaan kiintymyssuhdetta vauvaan, jota en ole synnyttänyt. Sen lisäksi, että pelkään itse toimenpidettä ja kaikkea siihen liittyvää hysteerisesti.
