Yleinen keskustelu

[Pehmiz]

Edellisen asian vierestä ja ihan turhaa valitusta:

Anoppi soittaa ovikelloa milloin tahansa. Olen puristautunut ainoisiin housuihin, jotka näyttää ei-mammavaatteelta ja jotka tuntuu siksi ikäviltä. Lasten kanssa kerätty koko päivän ajan vuoden mutsi -pisteitä, ne on tapelleet keskenään ja minä oon väsyneenä ja äkäisenä sammuttanut niitä tulipaloja, marmattanut sotkemisesta, ärhennellyt, siivonnut ja pessyt pissapyykkiä. Puoliso leijailee kotiin lungista lomalta-palataan-töihin-pehmeästi-tunnelmastaan luultavasti vasta äitinsä saapumisen jälkeen. Mä poltan ton mustikkapiirakan uuniin, koska nukahdan pystyyn. Paitsi, etten nukahda, kun nää housut on niin pirun epämukavat. Väsyttää niin, että vaan v*tuttaa ja lähinnä itkettää.

Tää on kyllä välillä ihan hanurista, siis aivan ihana olla raskaana, mutta muu elämä ei mene meidän odottajien tahdissa. Olen kans räyhännyt tänään lasten kanssa, on myös naurettu ja huuto itketty koko sakki kun isi ei päässytkään viemään uimakouluun ja itse itkin kun en jaksa kolmatta iltaa putkeen mennä sinne hallille näiden pienten kanssa odottelemaan.

 

[Gardena]

Edellisen asian vierestä ja ihan turhaa valitusta:

Anoppi soittaa ovikelloa milloin tahansa. Olen puristautunut ainoisiin housuihin, jotka näyttää ei-mammavaatteelta ja jotka tuntuu siksi ikäviltä. Lasten kanssa kerätty koko päivän ajan vuoden mutsi -pisteitä, ne on tapelleet keskenään ja minä oon väsyneenä ja äkäisenä sammuttanut niitä tulipaloja, marmattanut sotkemisesta, ärhennellyt, siivonnut ja pessyt pissapyykkiä. Puoliso leijailee kotiin lungista lomalta-palataan-töihin-pehmeästi-tunnelmastaan luultavasti vasta äitinsä saapumisen jälkeen. Mä poltan ton mustikkapiirakan uuniin, koska nukahdan pystyyn. Paitsi, etten nukahda, kun nää housut on niin pirun epämukavat. Väsyttää niin, että vaan v*tuttaa ja lähinnä itkettää.

Äh, välillä niin kyllä kiukuttaa ihan kaikki. Tai lähinnä mies ja anoppi auttaahan ne haluaa, mut eka ei tajua mitään mistään (), ja toinen kuittaa jollain marttyyri kommentilla auttamiset. Joten ei, ei kiitos. Tämä mamma ei tartte apua viikonloppuna esikoisensa synttäreiden järjestämisessä. Ja järkkään muuton jäljet paikoilleen siinä sivussa. Jep. Ei varmaan maanantai-aamuna yhtään väsytä töihin könytessä. Vali vali. Kiitos ja anteeksi

 

[Kehäkukka]

Menossa jo 9. rv ja yli 20% raskaudesta jo kulunut, mutta silti vasta niin alussa, ettei uskalla vielä luottaa, että vauva ois meillekin tulossa. Jää kyllä raskaudesta nauttiminen lyhyeksi, jos ei uskalla heti alkaa fiilisteleen. Tosin, jos on kovin huono olo, niin se vähän tätä hillitsee myös…

 

[Rosa81]

Minäkin uskaltauduin liittymään porukkaan. Pelottaa kyllä, jos meneekin kesken tai jotain.
Olen myös yksinodottaja, kuten muutama muukin täällä. Tosin olen nuo isommat lapsetkin kasvattanut yksin, erosin kun he oli pieniä, joten yksin elo on tuttua, enkä sitä murehdi.

Minulla ei ole kovin paljoa raskaus oireita, oikeastaan vain rinnat on kipeät ja turvonneet ja pissattaa paljon. Siinäpä ne. No helteillä oli etova olo. Mutta aiemmatkin raskaudet on olleet hyvin lieväoireisia.

Olen nyt pyöritellyt mielessäni, että varaisin ajan varhaisultraan ensi viikolla. En tiedä, miksi se pelottaa niin hirveästi. Ehkä olisi helpompaa vielä leijua tällaisessa välitilassa, jossa ei tiedä varmaksi, onko mahassa alkiota kuitenkaan.
Koska olen jo yli 40, (ja tuore sinkku) tämä on varmuudella viimeinen lapseni, ja toisaalta ajatus tuntuu jo hieman ihanalta.

Jännittää ajatella, miten kerron aikanaan lapsille ja omille vanhemmilleni tästä. Mitähän kaikki ajattelevat? Lähinnä iän ja yksin odotuksen vuoksi, suhde ei ollut kovin pitkä. Mies nyt panikoi todella pahasti, ja oli meillä jo muitakin ongelmia.

 

[Severiina]

Miehet on kyllä ihan oma kastinsa. Täälläkin mies panikoi vaikka on 4. Kerta kyseessä. Ehkä tuo rauhoittuu vielä.. toivottavasti ainakin.

Päivät menee hyvin vaihtelevasti. Toisina päivinä pystyy tekemään kaikenlaista ja sit taas seuraavana ei kykene mihinkään. Väsyttää ja on paha olo koko ajan. Eilen tuntui myös, että tissit turposi yks kaks. Edellisessä raskaudessa en kärsinyt käyttää kaarituellisia liivejä ~9 viikon tienoilta alkaen. Nyt vielä kärsii, saa nähdä paheneeko arkuus. Onneksi oon vielä hoitovapaalla. Edellisissä jouduin alussa saikuille pahoinvoinnin takia.

 

[Rosa81]

Miehet taitavat pankioida aina. Mun noiden isompien lasten isä meni ihan paniikkiin nuorimmasta, kun raskaus oli jo pitkällä, ennenkuin huomasin. Meinasi, että pitäisi keskeyttää tuollainen 18 viikkoinen raskaus. Meinasi mennä lusikat jakoon sillä sekunnilla. Taisin jo osoittaa ovea, että siitäpä pääsee ulos, jos ei miellytä.
Tottakai lapsi oli ja on hänelle rakas.
Kai se raskaus on miehelle niin abstraktia ja pelottavaa, ja kun ne vielä miettivät ensimmäisenä kaikkia käytännön asioita.
Pahalta sellainen silti ainakin minusta tuntuu ja kun raskaana on muutenkin niin herkillä. No, ehkä miehet eivät vaan voi itselleen mitään

Hyvin ristiriitaiset tunteet tässä on itselläkin ollut. Juuri olen isot saanut kasvatettua aikuisuuden kynnykselle. Olisi viimeinkin alkanut "mun oma elämä". Olisi aikaa harrastaa ja tehdä kaikenlaista. Tuntui olevan lopulta parisuhdekin, kun olen nämä vuodet ollut yksin.

Nyt on kuin paluu lähtöruutuun. Mietin, pilaanko elämäni. Olen kuusikymmentävuotias kun lapsi täyttää 18.
Itseasiassa laskin sen vasta nyt, ja nyt sitten melkein itken tässä itsesäälistä . Ihan hirveää.

Eli pilaanko elämäni? Höpsis, tiedän, että lapset ovat parasta, mitä elämässä on. Vielä yksi lapsi on ollut mun haave vuosia, vasta vuoden sisään olen haaveesta luopunut.

Mutta aina raskaus pelottaa. Minua ainakin. Uusi elämä, se on valtava vastuu.

 

[Herttis]

Onnea Rosa81 ja tervetuloa mukaan!

Mäkin oon joka toinen hetki varma siitä, että nyt menee elämä pilalle, mutta toisaalta on joku tietty rauha ja varmuus siitä, että elämä muokkautuu omiin uomiinsa lopulta kuitenkin ja asiat menee miten niiden kuuluu.

Kaipa se ajatus pilalle menevästä elämästä on vain jotain kaikuja realistisista ja ei turhan ruusunpunaisista odotuksista

 

[Severiina]

Lapset on tosiaan minunkin elämän suurin rikkaus. Ja rakkaus. Ja ihan yhtä lailla joka kerta pelottaa kuinka käy. Sitä mieskin hätäillessään tuumi, että miten mun terveys kestää, kun kolmonen oli jo niin raskas kokemus kipuineen, onko meillä enää talossa tilaa (okt maalla 4h+k+s) neljännelle, talous (2 työssäkäyvää, toki minä nyt hoitovapaalla kuopuksesta).
Paras mitä pohti oli että mitä jos esikoinen aloittaa perheen perustamisen 10v päästä ja tarviis meiltä "mummolan apua". Ja kun me ollaan jo niin vanhoja (36) !

 

[Lavendula]

Hei ihan asiasta kukkaruukkuun - tiedättekö onko ripsien/kulmien värjäys ok vai onko se kielletty raskaus aikana?

 

[myy2016]

Onkohan muut testailleet vielä doplerilla sydänäänien kuuntelua kotona? Minä hölmö aloitin testailun ja nyt stressaa. Näyttöön kyllä tulee sykkeet, mutta ei kuulu.. Eli eihän sitä lasketa silloin?

 

[Maatuja]

Onkohan muut testailleet vielä doplerilla sydänäänien kuuntelua kotona? Minä hölmö aloitin testailun ja nyt stressaa. Näyttöön kyllä tulee sykkeet, mutta ei kuulu.. Eli eihän sitä lasketa silloin?

Ollaan kuunneltu (rv 10+ alkaen) pari kertaa. Hyvin kuuluu. Meillä doppleri, jossa ei näy syke, vaan pelkkä ääni. En tiedä, miksi ajattelet, ettei lasketa, jos ääni ei kuulu, jos kerran syke näkyy näytöllä?

 

[Rimpukka]

Onkohan muut testailleet vielä doplerilla sydänäänien kuuntelua kotona? Minä hölmö aloitin testailun ja nyt stressaa. Näyttöön kyllä tulee sykkeet, mutta ei kuulu.. Eli eihän sitä lasketa silloin?

juu, me ollaan kans saatu sydänäänet kuulumaan, mutta ika vaimeasti kylläkin. Äänet alkoi kuulumaan kun viikkoja 10+ mutta sitä ennen joitain lukemia (138-150) vilahti näytössä muttei ääniä kuulunut. Tiedä sitten mistä ne siihen välillä vilahti.

 

[myy2016]

Ollaan kuunneltu (rv 10+ alkaen) pari kertaa. Hyvin kuuluu. Meillä doppleri, jossa ei näy syke, vaan pelkkä ääni. En tiedä, miksi ajattelet, ettei lasketa, jos ääni ei kuulu, jos kerran syke näkyy näytöllä?

Netin ihmeellisessä maailmassa luki että se näyttö ilmeisesti voi näyttää mitä sattuu.. Eikä siihen ole luottaminen.. Miksiköhän minä sitten ostin tuon näytöllisen jos se lukema sitten näyttää mitä sattuu. Minun sykkeen näyttää kyllä 80-90 mutta näyttää myös 135-170 välisiä lukemia alavatsalta. Tosin mitään ei kuulu, jos ei nyt lasketa perus suhunoita

 

[Herttis]

Hei ihan asiasta kukkaruukkuun - tiedättekö onko ripsien/kulmien värjäys ok vai onko se kielletty raskaus aikana?

Ei ole hiusten, ripsien tai kulmien värjäys mikään kiellettyä tai edes haitalliseksi todettua. Miksi niitä ei suositella tehtäväksi on se, että niiden vaikutuksesta ei ole tutkimustietoa ja käytön syy on vain kosmeettinen.

Monethan jatkaa kaikkia noita rutiineja läpi raskauden ja osa pidättäytyy niistä. Mä oon myös värjännyt hiukset ja kulmat kertaalleen, ja aion värjätä myöhemminkin, mutta kyseessä ei tosiaan ole edes mikään kuukausittainen rutiini.

Toki niiden värjäyskemikaalien kanssa täytyy olla tarkkana koska raskaana saattaa herkemmin kehittää allergian niitä kohtaan.

 

[Marbella]

Yhh. Tuntuuko muista, että oma elämä on jotenkin täysin holdissa tällä hetkellä? Mua jo tosi paljon kyllästyttää kun kaikki päivät on vaan lähinnä selviämistä eikä mitään normaaleja asioita pysty tekemään etovan olon, mahakipujen ja hirveän väsymyksen vuoksi Tää on vaan tällaista odottelua, että oireet alkaisi helpottaa ja pystyisi taas tekemään ja keskittymään vähän muihinkin asioihin elämässä, nyt kaikki ajatuksetkin pyörii vaan tän raskauden ja oman olon ympärillä Plus tietenkin ekan neuvolakäynnin odottelu, ekan ultran odottelu, kaikkien testien odottelu..

 

[Rosa81]

Kävin alkuraskauden ultrassa. Ajattelin, että se selkeyttää omia, miltei paniikissa vellovia ajatuksia. Olihan siellä elävä alkio. Sydämen sykekin löytyi, ja liikkui. Itken harvoin, mutta nyt kyllä itkettää. En tiedä, miksi. En edelleenkään olen järin iloinen, enemmänkin järkyttynyt. Mutta iloinen asiahan tämä on.

Mietin, pyydänkö lapsen isän mukaan, mutta päätin kerrankin ajatella vain itseäni. Tämä on minun hetkeni. En tiedä, miten hän olisi suhtautunut, emme ole olleet yhteydessä. Voisin toki laittaa viestiä, mutta en toisaalta ymmärrä, miksi minun pitäisi tehdä aloite. Hänellä on ongelma raskauden, ja käytöksensä suhteen, ei minulla.

Ehkä annan asian olla. Keskityn nyt vain itseeni ja vauvaan. Tottakai toivon, että hän olisi mukana lapsen elämässä, mutta suhde ei voi jatkua, sen verran isoja ongelmia hänellä on.

Koko raskaus tuntuu epätodelliselta. Olen niin oireeton. Kunhan vauva nyt olisi terve, ettei lääkkeet ole aiheuttaneet vahinkoa, tai mun ikä. Se selviää aikanaan, turha sellaista murehtia, kun ei asialle mitään voi.

Yllätyin, kuinka suuri kriisi tämä raskaus on ollut. En todellakaan ole mikään murehtija tai stressaaja, mutta nyt on ollut ajatukset solmussa.

Uusi kriisi seuraakin sitten, jos vauva onkin poika olen niin varma tytöstä, että on jo nimikin valmiina
Oikeastihan se on vain sitä, että vauvaa on helpompi ajatella omana persoonanaan, kun voi edes vähän kuvitella, millainen pieni ehkä on tulossa. Mulla on ennestään sekä tyttöjä että poikia, ja oikeasti asialla ei ole väliä. Poikien nimiä on aina vaikeampi keksiä, pitää alkaa miettimään.

 

[Severiina]

Hirveen pitkä aika vielä nlaan. Viikko. Ei jaksais odottaa millään. Varhais-uässä en oo ikinä yksityisellä käynyt. Terkka on tarkastanut tarvittaessa sijainnin, jos ollut epäilystä ulkoisesta ja 2. Kohdalla meillä oli gynelle erikoistuva TK lääkäri joka tykkäsi ultrailla kaikki, oli tarvetta tai ei se oli kivaa.

 

[Midalex]

Haluisin nyt kysästä jos täälä on muita keillä on vaikeuksia tablettien nielemisessä niin miten noi vitamiinit? Eikö niitä oikeesti oo pienemmässä koossa? On nimittäin tosi inhottavaa kun joko tulee heti ylös tai sitten ottamisessa menee puoli päivää itkukurkussa

 

[Severiina]

Haluisin nyt kysästä jos täälä on muita keillä on vaikeuksia tablettien nielemisessä niin miten noi vitamiinit? Eikö niitä oikeesti oo pienemmässä koossa? On nimittäin tosi inhottavaa kun joko tulee heti ylös tai sitten ottamisessa menee puoli päivää itkukurkussa

Onnistuuko esim. jukurtin tai muun paksumman nestemäisen kanssa otettuna?

 

[Rosa81]

Haluisin nyt kysästä jos täälä on muita keillä on vaikeuksia tablettien nielemisessä niin miten noi vitamiinit? Eikö niitä oikeesti oo pienemmässä koossa? On nimittäin tosi inhottavaa kun joko tulee heti ylös tai sitten ottamisessa menee puoli päivää itkukurkussa

Vitamiinit varmaan voi jauhaa? Eli laitat kahden lusikan väliin, lusikat sillain luvut päällekkäin, ja hierot niitä peukalolla vastakkain. Vitamiinit on tietenkin siinä alemmassa lusikassa ja jauhautuu siihen.
Toimii hyvin myös lasten lääkkeisiin.

Joitain lääkkeitähän ei saa murskata, mutta kyllä useita voi, tuskin siitä vahinkoa tulee. Vitamiinien voisi olettaa kuuluvan niihin. Yleisesti jakouralliset voi puolittaa tai murskatakin.