Yleinen keskustelu

@Losi Kyllä muakin se synnytys stressaa eniten. Ja ehkä yleensäkin se, miten olemattoman vähän raskaudessa ja synnytyksessä on omissa käsissä. Menin onneksi esikoisen synnytykseen hyvin avoimin ja realistisin mielin, mutta kyllä se kipu silti pääsi yllättämään kokonaisvaltaisuudellaan.

Nyt toisen kohdalla jännittää myös esikoisen mukana oleminen. Raskausaikana ei voi lepäillä samaan malliin kuin esikoisen aikana. Myös esikoisen reaktio vauvan tulemiseen jännittää.
Muakin tuo synnytys varmasti sitten jossain kohtaa alkaa jännittämään. Esikoinen syntyi sektiolla kasvuongelmien takia, ja jotenkin luulen, että niin käy nytkin. Toivottavasti oon väärässä, mutta sitten varmaan alkaa synnytys jännittämään.
 
Moi!

Täällä aivan uusi tyyppi hyppää mukaan! Luin tämän keskustelun kaikki aiemmat viestit, toivon kaikille onnea raskauteen!

Onko teillä muilla edellisen/edellisten raskauden takia jotain huolia tässä raskaudessa? Mä en osaa pelätä keskenmenoa, kun en onneksi ole sitä kokenut, mutta esikoisen kasvu hidastui ja lopulta pysähtyi loppuraskaudesta. Esikoisen kanssa kaikki meni lopulta hyvin, mutta sama voinee nyt uudessa raskaudessa toistua, pahempanakin, joten loppuraskautta varmaan huolehdin sitten aikanaan hurjasti.
Tervetuloa, ja samalla myös kaikille muille uusille helmikuisille! :smiling face with heart-eyes:

Komppaan @Reeta , jännittää kyllä arki kahden lapsen kanssa, meillä vielä suht pienellä ikäerolla. Tässä esikoisen vauvavuonna on kuitenkin saanut ihan kivastikin omaa aikaa. Sinänsä ihan kiva, jos raskaus menisi nopeasti eteenpäin taaperoa hoitaessa, esikoisen kohdalla se oli kyllä kirjaimellisesti yhtä odottelua toisinaan. :D
 
Tervetuloa, ja samalla myös kaikille muille uusille helmikuisille! :smiling face with heart-eyes:

Komppaan @Reeta , jännittää kyllä arki kahden lapsen kanssa, meillä vielä suht pienellä ikäerolla. Tässä esikoisen vauvavuonna on kuitenkin saanut ihan kivastikin omaa aikaa. Sinänsä ihan kiva, jos raskaus menisi nopeasti eteenpäin taaperoa hoitaessa, esikoisen kohdalla se oli kyllä kirjaimellisesti yhtä odottelua toisinaan. :D
Siis kyllä, mulla ainaki toisella kerralla raskausaika meni paljon nopeampaa ku ekalla. Mun piti välillä tarkistaa erinäisistä apeista että millä viikoilla ees oon, ku ei sitä kerenny samalla lailla miettimään koko aikaa 😂

Meilläki tulee olemaan lapset pienillä ikäeroilla. Jos tää kolmas syntyy laskettuna/sitä ennen, niin sillon esikoinen on 3v 11kk ja kakkonen 1v10 kk 😁
 
Mä näin unissa aivan päättömiä painajaisia matkasta kohti synnäriä, milloin taksikuskille tuli paniikki kun tajusi että olen menossa synnyttämään >alkoi ajamaan tuhatta ja sataa jäätävässä tihkusatessa tai toiselle taksikuskille iski lakisääteinen lounastauko ja hän ajoi tien sivuun alkaen syömään eväitään ja mä olin lapsilukossa takapenkillä, kännykkä takakontissa... Unessa juutuin myös synnärin hissiin sähkökatkonvuoksi tai minua ei otettu osastolle kun olin unohtanut tehdä ennalta "tulemisselvityksen"! Arvatkaa vaan oliko lapsen isällä hermo pinnassa kun unia kerroin. 😱
 
@Aaltokukka kuulostaa vauhdikkaalta 😅

Mä kuulun siihen porukkaan että nähnyt jo enne raskautta vauhdikkaita unia, ja useimmiten muistan aamusin yksityiskohtasesti uniani, tai kierron vaiheesta riippumatta. Mutta oon ymmärtäny, että osalla tää voi olla yksi raskausoire 😲
 
@Aaltokukka kuulostaa vauhdikkaalta 😅

Mä kuulun siihen porukkaan että nähnyt jo enne raskautta vauhdikkaita unia, ja useimmiten muistan aamusin yksityiskohtasesti uniani, tai kierron vaiheesta riippumatta. Mutta oon ymmärtäny, että osalla tää voi olla yksi raskausoire 😲
Kyllä minäkin unia olen aina nähnyt ja myös muistanut ne, vaan noi oli jotain extratodellisia samaan aikaan vailla mitään todellisuus pohjaa. Terkkarin kanssa naurettiin niille monet naurut. Mähän menin niissä synnärille myös kuumailmapallolla... Itse järkeilin unien johtuneen minun piintyneestä tavasta yrittää pitää kaikki langat omissa käsissä yhdistettynä tietoon ettei se synnytyksessä välttämättä onnistu.
 
Mä kuulun siihen porukkaan että nähnyt jo enne raskautta vauhdikkaita unia, ja useimmiten muistan aamusin yksityiskohtasesti uniani, tai kierron vaiheesta riippumatta. Mutta oon ymmärtäny, että osalla tää voi olla yksi raskausoire 😲

Joo usein kuulee että monilla tää ois raskausoire. 😅 Kuulun sun kanssa samaan ryhmään että nään vauhdikkaita ja tosi juonikkaita unia jotka muistan aamulla. Nään myös selkounia ja pystyn välillä ohjaamaan untani. 🤭
 
Joo usein kuulee että monilla tää ois raskausoire. 😅 Kuulun sun kanssa samaan ryhmään että nään vauhdikkaita ja tosi juonikkaita unia jotka muistan aamulla. Nään myös selkounia ja pystyn välillä ohjaamaan untani. 🤭
Mulla on sama vaiva! Unet on aina ollu tosi vilkkaita ja useasti ymmärtääkin kesken unen uneksivansa 😁 Nyt on vauva-aiheet tulleet useempiin uniin, mutta joka yö ei sentään tarvitse vielä vauvasta huolehtia 😂
 
Mä kans toisinaan näen selkounia, joissa hoksaa, että täähän on unta. Usein noissa totean siinä unessa "että täähän oli hauska/upee/erikoinen asia, pitää muistaa aamulla kun herään", mutta unien ohjaus ei oo vielä onnistunu vaikka välillä yritän. Yleensä niistä tulee silloin joku komedia, ja asiat meneekin just eri tavalla mitä yritän 😁
 
Joo usein kuulee että monilla tää ois raskausoire. 😅 Kuulun sun kanssa samaan ryhmään että nään vauhdikkaita ja tosi juonikkaita unia jotka muistan aamulla. Nään myös selkounia ja pystyn välillä ohjaamaan untani. 🤭
Mä luin eka et näet seksiunia ja pystyt välillä ohjaamaan niitä. Melko kätevää. 🤣
 
Mulla esikoisen synnytys oli nopea. Itselle jäi hyvä fiilis. Mut silti kovasti jännittää.

Mua kanssa jännittää et miten tuun pärjäämään yksin kahden pienen kanssa. Onneksi asioilla on tapana järjestyä (ja takana onneksi hyvä tukiverkko).
 
Mulla esikoisen synnytys oli nopea. Itselle jäi hyvä fiilis. Mut silti kovasti jännittää.

Mua kanssa jännittää et miten tuun pärjäämään yksin kahden pienen kanssa. Onneksi asioilla on tapana järjestyä (ja takana onneksi hyvä tukiverkko).
Hyvin sanoit tuon, että asioilla on tapana järjestyä. Itselleni tärkeää on ollut oppia sietämään keskeneräisyyksiä! Siitä on paljon apua jo yhden pienen kanssa touhutessa saatikka kahden äidin apua tarvitsevan.
 
Mulla on kolme hyvin erilaista synnytystä. Esikoisen synnytin alakautta perätilassa. Kakkonen syntyi avosuisessa tarjonnassa imukupilla avustettuna. Istukkaa jäi vuotelemaan joten pääsin vasta kaavinnan kautta lapsivuodeosastolle. Kolmannen synnytys taas meni oppikirjojen mukaisesti ja kotiuduttiin potilashotellin kautta seuraavana aamuna.

En uskalla ajatella miten seuraavalla kerralla. 🙈 Olisi kiva kokea kyllä vesisynntys koska siitä monesti olen haaveillut mutta syystä x sitten jäänyt. 💙
 
En uskalla ajatella miten seuraavalla kerralla. 🙈 Olisi kiva kokea kyllä vesisynntys koska siitä monesti olen haaveillut mutta syystä x sitten jäänyt. 💙
Tää vesisynnytys on jostain syystä aina mua myös kiehtonut! Tykkään vedestä elementtinä niin ajatus tuntuu jotenkin rauhottavalta. Täytyy tässä kuukausien aikana koittaa kerätä tietoa, sen verran tiedän että vesisynnytykseen olisi ainakin mahdollisuus tulevassa synnytyssairaalassa 🤔
 
Tää vesisynnytys on jostain syystä aina mua myös kiehtonut! Tykkään vedestä elementtinä niin ajatus tuntuu jotenkin rauhottavalta. Täytyy tässä kuukausien aikana koittaa kerätä tietoa, sen verran tiedän että vesisynnytykseen olisi ainakin mahdollisuus tulevassa synnytyssairaalassa 🤔
Mua ei kiinnostanut viime kerralla lainkaan, mutta yllättäen esikoisen synnytyksen alkaessa halusin sinne ammeeseen. Kerkisin saamaan vaatteet pois kunnes huomattiin ettei tässä siellä keretä olemaan.

Mutta siis mua kiinnostaa se amme kivunlievityksenä, koska se tuntuu nimenomaan rauhoittavalta.
 
Mua taas ei yhtään ole innostanut vesisynnytys, enkä usko että nyt toisellakaan kertaa 🤔 tens oli mun juttu ja tietysti sulkevat ammeensa kanssa toisensa pois. Joskaan eihän sitä ikinä tiedä miltä seuraavalla kerralla tuntuu.
 
Mulla taas synnytys kesti ja kesti ja jouduttiinkin sitten lopulta käynnistämään, jäi kuitenkin hyvä fiilis koska olen aika mukautuvainen ihminen ja mua hoitaneet kätilöt ja lääkäri oli ihania! Rankinta oli oikeastaan unenpuute, joka johtui pitkälti just pitkästä latenssivaiheesta.

Vedessä oli kiva olla hetken mut supistukset tuntui mulla todella voimakkaana siellä, toki jälkikäteen pohdin olisko siellä saanut kunnolla synnytykseen vauhtia jos olis vaikka jaksanut olla siellä pidempään. Siinä univajeesta kyllä epiduraali houkutteli enemmän :D
 
No mulla on ollut juurikin epi jokaisessa synnytyksessä sillain että "taivas avautunut". Oon siis ehtinyt nukkua epin jälkeen ja sit jo heti ponnistamaan ja tadaa! Toiminut joka kerta 😆
 
Synnytys ei sinänsä jännitä, en osannut jännittää esikoisenkaan kohdalla. Ainoa mitä toivoisin tällä kierroksella on se, että mun huoli lapsen suuresta koosta otettaisiin tosissaan. Vielä synnärilläkin sieltä piti tulla 3,5kg vauva, joka oli syntymäpainoltaan kuitenkin lähempänä 4,2kg. 😅 Joku vanhempi neuvolatäti sanoi että "miksi väität että siellä on iso vauva, höpö höpö, maksimissaan 3,5kg" ja sillä se asia kuitattiin.

Tosin en tiedä mitä esikoisen kanssa olisi voitu tehdä toisinkaan, hän syntyi viikon yliajalla käynnistettynä. Ehkä jokin pieni toive, että tätä kakkosta ei päästettäisi aivan yhtä isoksi. Toisaalta samapa tuo, tuttavan vauva oli 4,5kg että onhan sitä siihenkin vielä matkaa. 😅

Ainoa asia, mikä jännittää oikeasti, on se yli tunnin ajomatka lähimmille synnäreille. Matkat hipoo yhden ja puolen tunnin aikoja, ja ajatuskin nopeasta synnytyksestä noilla ajomatkoilla nostaa pienen palan kurkkuun joka kerta. 😩
 
Takaisin
Top