Yleinen keskustelu

[Oikku95]

Toisaalta se olisi ihanaa, jos saisi kaksoset MUTTA varmasti todella raskasta kahden vauvan kanssa, joten en rupea sen enempää moisesta haaveilemaan. Suvussa kyllä on kaksosia useampiakin…hieman ristiriitaiset fiilikset. Toinen puoli sanoo kyllä kiitos ja toinen puoli sanoo ei kiitos

 

[Kipuna]

Onko kukaan muu kuin minä, onnistunut kehittämää itselleen kaksospelon? Nyt kun en tiedä ovulaatiopäivää, niin aloin pelkäämään, että mitä jos oonkin vasta viikolla 4(3+x) ja testi näytti aikaseen plussaa koska kaksi istukkaa. Yksi vauva meille vielä mahtuisi, mutta kaksi lisää kolmen päälle olisi kyllä loppuelämän katastrofi. Omien voimavarojen ehdoton raja menee neljässä lapsessa.

Kaikki respect kyllä teille palstalaisille joilla on 5 lasta tai enemmän!! Ootte ihan supermmejä!

Pelkään, että tulisi kaksoset, se on kuitenkin riskiraskaus, vaikka tuplaonni monelle onkin. Toisille taas tuplasuru. Huolestuttaisi kohonnut riski TTTS, kohtukuolemaan, ennen aikaiseen synnytykseen jne. En kestäisi sitä huolta, miten ne kieppuvat siellä kohdussa napanuorat solmuun, jos ovat samassa pussissa! Yhdessäkin vauvassa kerrallaan riittää huolta ja huolehdittavaa. Mutta jos joku lupaisi, että minun kaksoisraskaus päättyisi onnellisesti, niin tervetuloa tänne vaan kaksi vauvaa kerralla Oma äitini on kaksonen. Mummo synnytti molemmat lapset aikaisilla viikoilla perätilassa. Nykyäänhän ei vissiin saa synnyttää alateitse, jos A-vauva on perätilassa...

 

[Maria13]

Meillä suvussa ei ole kaksosia. Olisi varmaan ihanaa saada sellaiset. Autoonkin mahtuisi

 

[Nellinen]

Mulla on ollut joku ihan hassu ajatus jo nuoresta asti, että kun saan lapsen niin ekat olisi kaksoset Meillä ei suvussa ole kaksosia, eikä miehelläkään, joten sellaista "rasitetta" ei ole olemassa. Mutta eihän sitä koskaan voi tietää!
Äitinihän jo heitti, kun plussasin selvän plussan jo 3pvää ennen menkkoja, että entäpä jos sielä onkin kaksi En kuitenkaan suo aiheelle tässä kohtaa ajatusta, kun nyt vain olisi edes se yksi vahva tyyppi loppuun asti

 

[Jadine]

Meillä mies on sanonut jo lapsena, että hän saa sitten vielä kaksoset. Mutta ainakin ekassa ultrassa oli vain yksi vauva, ellei nyt toinen ole ollut piilossa. Vauva-aika kaksosten kanssa olisi varmasti rankkaa, mutta toisaalta saisi yhdellä raskaudella ja äitiyslomalla kaksi lasta.

 

[Vadelmapirtelö]

Joskus aiemmin ajattelin että kaksoset olisivat ihanat. Sitten kaveripiiriin tuli yhdet ja vanhempien stressausta vierestä katsoessa (ensin raskauden aikana ja sitten vauvojen kanssa) tuumin että yksi kerrallaan on varsin riittävästi meille Ja kun tulisi edes se yksi!

 

[Nitskuu]

Onko kukaan muu kuin minä, onnistunut kehittämää itselleen kaksospelon? Nyt kun en tiedä ovulaatiopäivää, niin aloin pelkäämään, että mitä jos oonkin vasta viikolla 4(3+x) ja testi näytti aikaseen plussaa koska kaksi istukkaa. Yksi vauva meille vielä mahtuisi, mutta kaksi lisää kolmen päälle olisi kyllä loppuelämän katastrofi. Omien voimavarojen ehdoton raja menee neljässä lapsessa.

Kaikki respect kyllä teille palstalaisille joilla on 5 lasta tai enemmän!! Ootte ihan supermmejä!

Mulla näytti todella aikasin vahvaa plussaa, lähes leffaviivoja dpo 10. Ja mulla kellontarkka kierto ollut aina. Ja tunsin myös oviskivut oikeaan ajankohtaan. MUTTA, varhaisultrassa kätilö totesi tyypin viikon vanhemmaksi mitä menkoista laskettuna. Ja kysyin vielä voiko olla mahdollista, että olisin ollut jo viime menkkojen aikaan rraskaana. Vastas että ei ole mahdollidta, vaan ovulaatio on tapahtumut varhaisessa vaiheessa ja todennäköisesti tunnistamani oviskivut olikin kiinnittymiskipua. Itse myös aattelin ensin, että voisko olla kaksoset kun antoi niin vahvaa plussaa. Löytyi kuitenkin selitys sit sillekkin.

 

[Bel]

Oletteko kertoneet vielä töissä?

Kerroin tänään mun esihenkilölle. Lähinnä sen takia, että oon välillä tosi huonovointinen, eikä työpaikalle meneminen oikein houkuta. Voin siis hyvin tehdä kaikki työt etänä, mutta käytännössä meillä ollaan toimistolla 2-3 päivää viikossa, ja just nyt yksikin päivä tuntuu ylitsepääsemättömältä. Halusin jutella tän asian läpi ja ennen kaikkea, ettei tarvii itse stressata että mitä pomo musta ajattelee, jos en käy toimistolla. Hän on ollut mun esihenkilö melkein 10 vuotta ja ollaan todella hyvissä väleissä. Tuli itku silmässä halaamaan ja onnittelemaan, käski tehdä työt kotoa ja käydä toimistolla vain oman voinnin ja jaksamisen mukaan. On tämä maailma myös todella jännä paikka, kertoi myös just viikko sitten jotenkin ajatelleensa että onkohan meillä vauvahaaveita. Sovittiin toki myös, että vielä ei kerrota muille kun en itse sitä halua, kun ollaan muutoin vielä aika varovaisin mielin.

Meni siis todella hyvin tämä keskustelu, ja voin lakata miettimästä sitä että tämän kamalan huonon olon kanssa on koitettava kaivaa siistiä vaatetta kaapista päälle (hyvin joustavien trikoiden sijaan ) ja mentävä iloisena hymyilemään toimistolle. Todella huojentunut fiilis.

 

[Haavejuttu]

Oletteko kertoneet vielä töissä?

Kerroin tänään mun esihenkilölle. Lähinnä sen takia, että oon välillä tosi huonovointinen, eikä työpaikalle meneminen oikein houkuta. Voin siis hyvin tehdä kaikki työt etänä, mutta käytännössä meillä ollaan toimistolla 2-3 päivää viikossa, ja just nyt yksikin päivä tuntuu ylitsepääsemättömältä. Halusin jutella tän asian läpi ja ennen kaikkea, ettei tarvii itse stressata että mitä pomo musta ajattelee, jos en käy toimistolla. Hän on ollut mun esihenkilö melkein 10 vuotta ja ollaan todella hyvissä väleissä. Tuli itku silmässä halaamaan ja onnittelemaan, käski tehdä työt kotoa ja käydä toimistolla vain oman voinnin ja jaksamisen mukaan. On tämä maailma myös todella jännä paikka, kertoi myös just viikko sitten jotenkin ajatelleensa että onkohan meillä vauvahaaveita. Sovittiin toki myös, että vielä ei kerrota muille kun en itse sitä halua, kun ollaan muutoin vielä aika varovaisin mielin.

Meni siis todella hyvin tämä keskustelu, ja voin lakata miettimästä sitä että tämän kamalan huonon olon kanssa on koitettava kaivaa siistiä vaatetta kaapista päälle (hyvin joustavien trikoiden sijaan ) ja mentävä iloisena hymyilemään toimistolle. Todella huojentunut fiilis.

Kerroin esimiehelle, koska neuvolat, ultrat yms tulee aina olemaan työajalla. Käyn vain 1x/kk toimistolla, muuten etänä. Otti uutiset hyvin vastaan, oli onnellinen puolestani. Hän sanoi myös, että oli jo etiäinen että lähiaikoina raskausuutisia hänelle kerron. Erikoista!

 

[Bel]

Nämä etiäiset ja kaikki muutkin arvaamiset ovat kyllä erikoisia! Toissapäivänä toinenkin ihminen jolle jouduin jo näin alkuvaiheessa kertomaan sanoi, että heti kun näki mut tuli mieleen että odotankohan vauvaa. Vaikka sanoi myös, että mitäänhän ei vielä näy, että hän oli oikein katsonut tämän ajatuksen tullessa mieleen että olisikohan.

Mahtavaa, jos kaikki näkee vain vilkaisemalla, kun itse ei vielä haluaisi koko maailmalle kuulutttaa.

 

[Haavejuttu]

Nämä etiäiset ja kaikki muutkin arvaamiset ovat kyllä erikoisia! Toissapäivänä toinenkin ihminen jolle jouduin jo näin alkuvaiheessa kertomaan sanoi, että heti kun näki mut tuli mieleen että odotankohan vauvaa. Vaikka sanoi myös, että mitäänhän ei vielä näy, että hän oli oikein katsonut tämän ajatuksen tullessa mieleen että olisikohan.

Mahtavaa, jos kaikki näkee vain vilkaisemalla, kun itse ei vielä haluaisi koko maailmalle kuulutttaa.

Äitini oli myös laskenut paljonko tulisi ikäeroa lapsille jos nyt olisin raskaana. Kerroin hänelle raskaudesta, mutta oli kyllä outoa tuokin! Samoin esikoista odottaessa äidillä oli etiäinen, ja tuolloin työskentelin vanhusten parissa, niin yksi vanhus tuli luokseni, höpötti jotain ja lopuksi "siunausta sinulle ja pojallesi". Vastasin, että ei minulla poikaa ole, niin mummeli vaan virnisti ja taputti vatsaani ja lähti pois.
Plussasin sen työvuoron jälkeen ja sain pojan. Todella, todella outoa mutta myös mielenkiintoista!

 

[Nellinen]

Mun oli pakko kans heti plussasta kertoa lähiesimiehelle, koska työtehtäväni pitävät sisällään tehtäviä joita ei raskaana ollessa saa tehdä.
Tämän myötä koko työporukka yksi kerrallaan arvasi tilanteen, kun en yhtäkkiä tehnytkään omia töitäni

 

[Bel]

On kyllä outoa! Joillain ihmisillä on ilmeisesti tällainem vaisto, että tietävät heti jos joku on raskaana. Voisin myös lyödä vetoa, että yksi työkaverini myös arvasi heti kun näki mut pitkästä aikaa, sen verran vatsaani katseli. Hän on sen verran kohtelias ettei sanonut mitään, mutta jos kaikki menee hyvin ja pääsen asiasta joskus hänelle kertomaan niin mielenkiinnolla odotan, osuiko veikkaus oikeaan.

 

[Jadine]

Minä en ole vielä kertonut töissä. Saan onneksi tehdä töitä etänä niin paljon kuin haluan, ja meillä on joustavat työajat, joten lääkärissä käynti ei ole mikään ongelma. Ei sillä, eipä minun työaikojani oikein kukaan vahdikaan, kun olen itse esihenkilö, ja oma esihenkilöni kuuluu firman johtoon ja hänellä on parempaakin tekemistä kuin vahtia, mitä minä teen. Tiedän jo valmiiksi, että esihenkilöni tulee olemaan todella iloinen puolestani. Niin hän reagoi myös viimeksi.

 

[Kipuna]

En ole kertonut miehen lisäksi kuin äidilleni. Hän sanoi, että miettiessään ensi kesän lomia, hän pohti onkohan silloin jo lisää lapsenlapsia ja sen myötä hoitoavun tarvetta

 

[skiyoulater]

En ole kertonut töissä ja ajattelin, etten kerrokaan ennen kuin on pakko. Pakko as in alkaa näkyä raskaus, toki ennen sitä lakisääteistä ilmoitusvelvollisuutta ennen äitiyslomaa. Jännittää todella paljon reaktiot, koska esihenkilö suunnittelee vaikka mitä juttuja jo nyt ensi keväälle. En tietenkään voi tai oikeastaan halua vielä jarrutella ja tyrmätä hänen suunnitelmiaan työtehtävien suhteen. En koe, että minulla on velvollisuutta vielä kertoa, koska raskaus voisi mennä hyvin myös kesken (sormet ristissä ), ja en todellakaan halua tilannetta, jossa itken pomolle keskenmenoani. Olen aina ollut todella yksityinen henkilö, ja tässä vedän tosi tiukat rajat. Perhe ja ystävät täytyy käydä läpi ensin.

Tilannetta monimutkaistaa se, että työsuhteeni on päättymässä vuoden loppuun ja nyt suunnitellaan ensi vuoden sopparia... Yritän itsekkäästi klaarata sen eka, mutta todnäk sorrun kertomaan ennen työsopimuksen allekirjoittamista tilanteestani. Se olisi reilua kuitenkin. Jos raskauden takia uusi työsuhde jää saamatta (edes sille muutamalle kuukaudelle ennen äippälomaa), niin sitten en kyllä enää vilkaisekaan tuohon työpaikkaan. Vaikka olen 3,5 vuotta siellä jo viihtynyt. Mutta jos tän takia jättävät rannalle, niin...

Hmmm, huomaako että tämä on suurin stressin aiheeni raskaudessa atm.

 

[Haavejuttu]

En ole kertonut töissä ja ajattelin, etten kerrokaan ennen kuin on pakko. Pakko as in alkaa näkyä raskaus, toki ennen sitä lakisääteistä ilmoitusvelvollisuutta ennen äitiyslomaa. Jännittää todella paljon reaktiot, koska esihenkilö suunnittelee vaikka mitä juttuja jo nyt ensi keväälle. En tietenkään voi tai oikeastaan halua vielä jarrutella ja tyrmätä hänen suunnitelmiaan työtehtävien suhteen. En koe, että minulla on velvollisuutta vielä kertoa, koska raskaus voisi mennä hyvin myös kesken (sormet ristissä ), ja en todellakaan halua tilannetta, jossa itken pomolle keskenmenoani. Olen aina ollut todella yksityinen henkilö, ja tässä vedän tosi tiukat rajat. Perhe ja ystävät täytyy käydä läpi ensin.

Tilannetta monimutkaistaa se, että työsuhteeni on päättymässä vuoden loppuun ja nyt suunnitellaan ensi vuoden sopparia... Yritän itsekkäästi klaarata sen eka, mutta todnäk sorrun kertomaan ennen työsopimuksen allekirjoittamista tilanteestani. Se olisi reilua kuitenkin. Jos raskauden takia uusi työsuhde jää saamatta (edes sille muutamalle kuukaudelle ennen äippälomaa), niin sitten en kyllä enää vilkaisekaan tuohon työpaikkaan. Vaikka olen 3,5 vuotta siellä jo viihtynyt. Mutta jos tän takia jättävät rannalle, niin...

Hmmm, huomaako että tämä on suurin stressin aiheeni raskaudessa atm.

Toisaalta olisi hyvä kertoa raskaudesta ennen sopimuksen kirjoittamista. Koska raskauden takia ei saa syrjiä, tulisi olla painavat syyt perustella miksei sopimusta jatketa jos siitä on puhetta ollut. Tai jos tilallesi palkataankin joku muu, niin tällöinhän kyse olisi syrjinnästä kun ei sinun sopimusta jatkettu.

 

[skiyoulater]

Toisaalta olisi hyvä kertoa raskaudesta ennen sopimuksen kirjoittamista. Koska raskauden takia ei saa syrjiä, tulisi olla painavat syyt perustella miksei sopimusta jatketa jos siitä on puhetta ollut. Tai jos tilallesi palkataankin joku muu, niin tällöinhän kyse olisi syrjinnästä kun ei sinun sopimusta jatkettu.

Totta, mutta onko sitten voimia alkaa valittaa asiasta tai viedä sitä eteenpäin omalta osalta, niin en tiedä. Sen tiedän, että esihenkilö on aika pitkävihainen henkilö ja en haluaisi joutua hänen mustalle listalleen. En kyllä usko, että tuohon menee, mutta ahdistaa, pelottaa, jännittää jne. kaikkea mahdollista kertominen.

 

[Bel]

Totta, mutta onko sitten voimia alkaa valittaa asiasta tai viedä sitä eteenpäin omalta osalta, niin en tiedä. Sen tiedän, että esihenkilö on aika pitkävihainen henkilö ja en haluaisi joutua hänen mustalle listalleen. En kyllä usko, että tuohon menee, mutta ahdistaa, pelottaa, jännittää jne. kaikkea mahdollista kertominen.

Onpas kurjaa että on tuollainen pitkävihainen esihenkilö. Ymmärrän hyvin, ettet haluaisi joutua mustalle listalle. Monesta kirjoituksesta olen lukenut, että nyt on oikea aika olla itsekäs monessa asiassa, ja minusta se on aika hyvä neuvo. Mitään velvollisuutta sinulla ei ole kertoa raskaudesta ennen työsopimuksen allekirjoittamista, mutta ymmärrän että se pohdituttaa. Saattaisin kertoa itsekin ensin. Sen sijaan sun velvollisuus on nyt pitää huolta sun ja vatsassa kasvavan elämän hyvinvoinnista. Siihen vaikuttaa aika olennaisesti tietysti myös työ ja se, että tietää millä rahoittaa elämän. Tsemppiä! Teet juuri niin kuin susta oikealta tuntuu.

 

[skiyoulater]

Onpas kurjaa että on tuollainen pitkävihainen esihenkilö. Ymmärrän hyvin, ettet haluaisi joutua mustalle listalle. Monesta kirjoituksesta olen lukenut, että nyt on oikea aika olla itsekäs monessa asiassa, ja minusta se on aika hyvä neuvo. Mitään velvollisuutta sinulla ei ole kertoa raskaudesta ennen työsopimuksen allekirjoittamista, mutta ymmärrän että se pohdituttaa. Saattaisin kertoa itsekin ensin. Sen sijaan sun velvollisuus on nyt pitää huolta sun ja vatsassa kasvavan elämän hyvinvoinnista. Siihen vaikuttaa aika olennaisesti tietysti myös työ ja se, että tietää millä rahoittaa elämän. Tsemppiä! Teet juuri niin kuin susta oikealta tuntuu.

Kiitos! Uskon, että kaikki järjestyy ja yritän liikaa olla stressaamatta. Ja tiedän oikeuteni, hyvä kun saan siihen täältä vielä vahvistusta, kiitos siitä! Luultavasti lokakuun lopulla-marraskuussa kerron. Ultra on ehdottomasti käytävä ensin.