Täällä myös yksin odottaja! Ei ollut ihan tarkoitus että tässä näin kävisi, mutta ei voi mitään. Lapsen isä yhdessä vaiheessa ilmoitti ettei halua olla missään tekemisissä, mutta muutti viikon sisällä mieltään. Eipä tuo silti tässä mitenkään mukana oo ollut. Ei se mitään kysele, ei me nähdä toisiamme eikä sitä kiinnosta auttaa. Minä haluaisin vaan unohtaa koko ihmisen! Ei siitä vaan ole edes isäksi. Mä hänet jätin vajaa 2kk sitten ja ai että kun tuli hyvä olo <3 Ei me edes ehditty seurustella kuin pari kuukautta, jos sitäkään :D Tukiverkko mulla on kunnossa kyllä.
Mulla tässä tilanteessa on vaan yks juttu. Haluaisin kovasti palata exäni kanssa yhteen. Molemmat tajuttiin pian eromme jälkeen, että se oli virhe, mutta molemmilla oli uudet kumppanit. Nyt ollaan molemmat siis erottu ja sinkkuja taas. Saattaa olla että jossain vaiheessa palaamme takaisin yhteen, mutta tottakai se on epävarmaa siksi, koska mulle on tulossa jonkun muun miehen lapsi... Exäni sanoi tarvitsevansa aikaa. Eli aika näyttää tuleeko meistä vielä jotain vai ei. Suuresti toivon että tulisi! Oon mä pari yötä saanut nukkua taas hänen vieressään ja itkeä hänen olkapäätään vasten kuinka kurjalta kaikki tuntuu tällä hetkellä. En osaa nauttia raskaudesta, koska pelkään sen takia menettäväni sen, jota tällä hetkellä eniten rakastan.. Näen meistä vaan unta joka yö..haaveilen yhteenpaluusta ja samalla tunnen suurta pelkoa ja turhautumista. Olemme siis viisi vuotta seurustelleet ja hän vaan on sitä mitä haluan, kaikesta huolimatta ♡
Tämmönen meininki täällä, toivottavasti kaikki menisi niin kuin toivon, mutta katsotaan...