Yhtä sun toista vaivaa

Peräpukamat on kyllä ärsyttävän yleinen ongelma varsinkin loppuraskaudessa.. Ja auta armias miten niitä sitten riittääkään synnytyksen jälkeen, kun naama irvessä oot ensin puskenu vauvan pihalle..
 
Mulla oli tossa jonkun aikaa sitten toi toinen kankku niin kipee, etten meinannu päästä käveleen.. Se vaiva jäi sitten poiskin tossa välillä, mutta nyt alkoi taas uudestaan :(
Ja kipu on tosiaan taas tuolla vasemmassa kankussa, ja tarkemmin ottaen tuolla istuinluissa. Tuntuu oikeen semmonen viiltävä vihlaisu aina kun astuu sillä jalalla.
Tuntuu että se on vaan ajan kysymys, että millon toi jalka pettää alta.. :/
 
Lilminni, otan osaa! Itse olen viime aikoina jopa onnistunut kävelemään suuremmitta kivuitta - yksi harvoista ilonaiheistani. Metsäpolkua kävellessä tosin tuntui lauantaina siltä, että lonkat lähtevät eri suuntiin - sen verta selkeästi muljahtelivat luut lantiossa. Peräpukamiin en tietenkään saanut mitään hoitoa ja sielläpä ne kaiken aikaa vain kasvavat.
 
polkulainen: neuvolasta tms harvoin saa apua peräpukamiin näin loppuraskaudessa :/ ei sieltä saa kun neuvoja ja vinkkejä ruokavalioon.. Ja kun synnytys on ohi, niin se on "tosi hieno fiilis", kun tuntuu että persuuksissa on semmonen kauhee rypäleterttu.. :(
mulla oli eilen taas ihan karmee kipu tuolla kankussa. Säteili reisiluun läpi tohon polveen asti, kun yritti kävellä. Ja makuulla ollessa jomotti ihan jalkapohjassa asti.
 
Vatta painaa ja vauva painaa ja alapää on tosi hellä ja kipeä. Ei kuitenkaan avautumista tapahtunut tämänpäivän lääkärikäynnin kertomana.. Että silleen. Sattuu öisin kääntyä kun on alapää niin hellänä, kuvittelin että kohta mennään.
 
Täällä kans vauvan pää painaa niin häpyluuta lyttyyn, että tuntuu oikeen ilkeeltä jos alakertaan kohdistuu vähänkään painetta/ponnistelua. Justiin tyyliin kun vaihtaa yöllä asentoo..
 
Jos ei viime öisiä supistuksia lasketa, niin täälläkään ei ole muuta, ku noi ison mahan tuomat vaivat, kun se tosiaan alkaa painamaan :gen113Ja täällä rv 41+1
 
Voi Mirabella, mä niin uskoin että oot päässy jo tositoimiin, kun lueskelin sun viestejä tuolla muissa ketjuissa!!
 
Harmi, että olet Mirabella vielä yhdessä kasassa! Minäkin jo ajattelin, että olisi luullut sinunkin noiden olojen jälkeen jo päässeen tositoimiin. Minullakin nyt omituisesti ne supistukset lakkasivat usein, kun meni pitkälleen. Kyllä se kiukutti silloin. Mietin myös, että pitäisikö vaan seisoskella päivät pitkät, mutta sitten ajattelin, että turhaahan se on. Jos oikeasti synnytys käynnistyy, niin ei ne supparit VOI loppua siihen, että menet pitkäkseen. Toivotaan nyt sitä pikaista lähtöä teille! Muttei liian pikaista, että ehditte sairaalaan! :)
 
Ansku9: täällä sama homma, kivuttomia supistuksia ja huomenna laskettu.. Revin peliverkkarit jos vielä maanantaina joutuu neuvolaan..
 
Unettomia öitä, pieniä pätkiä unta ja ihan järkyttäviä painajaisia. Tänä aamun heräsin omaan itkuuni. Paikkoja särkee ja lisänä tuli kauhee vesiripuli. Väsyttää ja yöllä ajattelinkin, että tuleeko tässä vielä hulluksi noitten sairaitten unien kanssa.. :angry7
 
Mä haluisin tietää, että miten raskaus on elämän ihaninta aikaa? :think005 Näin kans viime yönä aika jäätävää unta. Vauva oli jo niin iso mahassa, että tunsin sen kynnetkin kunnolla tosta nahkan läpi. Onneks oli vaan unta! Tänään tosiaan leffaan ja syömään miehen kans kaupunkiin, huomenna olis tarkotus mennä yötorille toiseen kaupunkiin. Suunnittelen tässä niin paljon tekemistä, kun vaan voin, ettei toi järki pakenis vallan päästä. :wink
 
Voi mäkin näin unta, jossa vauva otti tuosta mun mahanpeitteiden läpi mun sormesta kiinni... se oli tosin hellyyttävä uni. Pieni kätönen sieltä tuntui niin selvästi awww... Mie haluun jo pienokaisen syliini!!! ♥

Huomenna olis sit se maaginen laskettu aika. Oishan se aikas jännä jos sattuis syntyy laskettuna aikana :)
Toivottavasti syntyis pian!! Itse olen jo antanut "luvan" vauvalle syntyä aikoja sitten, mut mies on vähän painanut jarrua, mut nyt sil alkaa loma tänä iltana, joten eiköhän vihdoin sieltäkin tule se "lupa" :)

Nyt vaan niitä kipeitä ja säännöllisiä supistuksia kaipailtais. Satunnaisia on ollut, mut... Saas nähdä, kuinka tuo viihtyy tuolla masussa, et meneekö paljonkin yli.
 
Mä menin laskettuun aikaan saakka aika hyvillä fiiliksillä, mutta kun se ylittyi rupesin selvästi käymään jo malttamattomaksi ja jokainen ylimääräinen päivä otti päähän. Mulla myös toimi tuo mistä suvii mainitsi, eli keksin joka päivälle jotain kivaa tekemistä, silloin ei kokoajan ajatukset ollut vaan raskaudessa....
 
Mainitsinkin jo, että ei oo limatulppaa näkyny mutta kirkasta verta pepusta, eli pukamat ne on sitten tännekin tullu asusteleen. Eipä oo koskaan moisia vaivoja ollu, mitäs vielä ehtis tuleen...
 
Mulla oli viikko sitten toi pukamaveri vaiva, mutta sain ne hoidettua taas pois kotikonstein..
Mulla kans on nyt vasta tässä raskaudessa ollut pari kertaa pukamia ja muuten ei olekaan tarvinnut raskausvaivaksi pukamia laskea..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top