Yhtä sun toista vaivaa

Esikoisesta en tuntenut yhtään mitään ennen synnytystä (joka siis käynnistettiin) ja nyt on ihan uusia vaivoja siis. Minkälaisia ne liitoskivut on? Entä harjoitussupistukset? Mä oon miettinyt, että onko mulla nyt niitä supistuksia, jotka ei siis ole vielä kipeitä mutta epämukavia..
Ja toiseksi, kun esikoinen käynnistettiin niin mistä sitä sitte tietää, että ne supistukset on semmoisia että pitäisi sairaalaan lähteä? Kaikki sanoo, että kyllä sen sitte tietää. Mutta tästä syystä ystäväni oli synnyttää kotiin kun ei vaan tajunnut että olisi pitänyt sairaalaan lähteä koska kotonakin pystyi vielä olemaan.. Niin ja siis tosiaan esikoisesta katoin supistukset monitorista, joten mulla ei ihan oikeesti ole mitään hajua minkälaisia ne on ja hieman pelottaakin että jos esikoisen kohdalla tuntemukset oli vähäiset ni entäs jos en tajuakkaan lähteä ajoissa sairaalaan. Toivon, että mulla synnytys käynnistyis lapsiveden menolla ni ainakin tietäisin lähteä sairaalaan :D
 
polkulainen: mä suosittelisin kyllä ite iron vital f -valmistetta. Se on nestemäistä rautalisää, eikä rasita vatsaa. Ei tosin hirveen hyvän makusta, mutta ihan toimivaa tököttiä.
ite käytän kyseistä rautalisää, ja mulla nousi ainakin kohisten rauta-arvot :)
 
Mulla on yllättäin auttanut piimä närästykseen! Melkeinpä paremmin auttaa tuo kuin ystäväni Rennie :D
Tänään tuntuu kuin olisi supistus ollut päällä koko päivän. Ei tuo satu mutta tuntuu uuvuttavalta.
 
Icecream: Ihmeelliset mahavaivat alko pari vuotta sitten. Ruokaa nousi takaisin/oksensin lähes päivittäin. Sit sain pari mahakipukohtausta, joissa ylämahaa kiristi vanne, oksentelin ja maha turpos palloksi. Närästyslääkkeitä söin kuurin ja lopetin, kun ne teki entistä tukalamman olon. Lopulta päädyin lääkärin kanssa siihen, että vaiva johtuu e-pillereistä jotka lopetin (vaihdoin merkkiä samoihin aikoihin kuin oireet alko). Vaiva häipyi ja luulen, että tuo ruuan nousu/oksentelu saattoi jopa johtua pillereistä. Viime elokuussa sain erilaisen kipukohtauksen, ensin jäyti päivän lavanseutua oikealta ja otin lihasrelaksantin yöksi. Tunnin päästä heräsin kovaan kipuun, joka olikin siirtyny myös kyljen puolelle. Oksentelin ja nukkumaan pystyin pätkissä, hengittämään ei pystynyt kuin pinnallisesti. Kävin ensiavussa aamulla, sain Litalginia (lopetti kivun) ja kehotuksen mennä heti maanantaina tutkimuksiin. No, jäipä menemättä kun vaivojakaan ei enää ollut.

Alkuraskauden oksentelin (viikoille 19?), mutta silloin ei juuri ollut huono olo koskaan, oksensin vain. Toukokuussa ihmettelin kun satunnaiset oksentelut alko uudestaan ja nyt oli oikeesti paha olokin seurana. Mies totesi, että mulle tulee joka päivä huono olo ja lopulta yhdistin olot syömiseen. Sappeen yhdistin homman, kun mietin juhannusta. Söin lätyn (tuoreet leivonnaiset on sappi-listalla), tunnin päästä tuli huono olo, häivyin päiväunille, nukuin pari tuntia ja olo hiukan helpotti. Kipu on aina ylämahalla, joinain päivinä selkeästi oikean kylkikaaren alla jäytävänä (syytin ensin mukulan potkuja) ja joinain päivinä huono olo on jatkunut siihen asti että oksennan rajusti. Olen myös erityisen äkäinen ja väsynyt niinä hetkinä kun mahaa alkaa jäytää.

Onnistunut sappiruokien välttäminen näyttäisi pitävän huonon olon loitolla. Mulla pahimpia on tuore kurkku, tuoreet leivonnaiset, ruisleipä (?), grillatut ruuat, perunalastut... Omena mainitaan aina listoilla, mutta sitä en syö muutenkaan. Useamman tunnin pahoinvoinnin ja lopulta päärynän makuisen oksennuksen sain päärynäviilistä ja löytyipä tuo päärynäkin sappiruokalistalta. Sukutausta löytyy, äidin äidiltä ja äidin siskolta on sappirakko poistettu isojen kivien vuoksi. Ja närästystä mulla ei muuten ihme kyllä ole nyt ollenkaan!
 
Polkulainen ja LilMinni: mulla on käytössä Compiron Fe,on ihan juotavan makusta,otetaan vaa 2,5 milliä päivässä ja on pien 50ml pullo niin ei kerkee menee pilallekkaan ennenkuin on käytetty loppuu.Koitin ite kans tota iron vitalia mut maku oli kyllä päätä huimaava,samoin kun floradixella :sick009 ja rautatbletit taas ei sovi mulle ollenkaa.
 
Tiutsi: Minulla ainakin kivuttomat harjoitussupistukset ovat sellaisia mahan kovettumisia. Maha menee ihan kovaksi, sitä tuntuu kiristävän, mutta se tunne menee sitten aina hetken päästä ohi. Omalla kohdalla eivät ole tainneet olla kovin pitkäkestoisia. Tai sitten en vain edes huomaa niitä enää. Mutta eivät ole olleet kivuliaita, epämukavia kyllä joskus. Ne oikeat supistukset kyllä yleensä oikeasti tunnistaa. Vaikea kuvailla, millaisia ne ovat, koska nekään eivät kaikilla tunnu samanlaisilta. Toisilla enemmän selän puolella, toisilla vatsan, joillakin on reidet tulessa tms. Yleisenä ohjeenahan on, että supistuksia kestetään kotona niin kauan kuin pystytään. Varsinkin ensisynnyttäjät. Mutta eihän sitä voi etukäteen tietää, kuuluuko sitten esim. niihin syöksysynnyttäjiin, joilla synnytys on jo ensimmäisellä kerralla supernopea. Tai niihin, jotka kestävät supistuksia vielä ihan hyvin kotona, ja sitten edistystä avautumisen suhteen onkin tapahtunut jo huimasti. Joillakin supistukset voivat olla myös todella kivuliaita, mutta avautuminen ei silti juuri edisty. Itse olen sitä mieltä, että toki on hyvä jaksaa kotona mahdollisimman pitkään, mutta jos kovasti mietityttää, niin saahan sitä käydä tilanteen tarkastuttamassa sairaalassa. Jos esim. kivuliaita supistuksia on tullut säännöllisesti pitkään ja varsin lyhyillä väleillä. Ja jos kivut ovat jo kovat, niin kyllä niihin saa hakea apua sieltä synnäriltä, vaikka tilanne ei vielä hirveästi olisi edennytkään. Ja sitä avautumisen edistymistähän ei voi itse tietää. Mutta sitä oikeaa hetkeä lähteä sinne synnärille tuskailee varmasti ihan jokainen sen hetken koittaessa, oli sitten ensikertalainen tai ei. :)
 
Täällä on alkanu sormet turpoamaan kävelemisen jälkeen, jos käyn lenkillä koirien kanssa tai kaupassa niin sormet on sellaset turbot. Menee äkkiä ohi kuitenkin kun kotiutuu. Jonkinlaista närästystä myös ilmassa ja jalkapohjat kipeät aamuisin, muuten on kyllä ollutkin helppo raskaus. Jonkinaikaa on ollu kans noita harjotussupistuksia, masu menee vaan pinkeeks. Nyt on näitä ollu ehkä enemmän ku aikasemmin ja öisin on ollu sellasta menkkajomotusta nyt lisänä myös.
 
Joo täällä kanssa pientä turvotusta havaittavissa. Vihkisormus ei mee enää sormeen ja kengistäkin enää yhdet sandaalit mahtuu survomisen jälkeen jalkaan. Se olikin jännää kun olin reissuun ottanut yhdet toiset kengät, joita olin viimeksi pitänyt juhannuksena ja niitä saikin sit viritellä jalkaan. Mahtuivat juuri ja juuri mutta illalla olivat varpaat kipeät, kun oli kengät puristaneet koko päivän. Välillä meinaa päästä itku kun tuntuu, että kaikki on niin hankalaa ja pitää olla vaan taakkana muille.
 
voihan tuskaa sentää...
viime viikolla oli ke-pe välillä menkkamaista juilintaa,pe jopa niin kovaa,että tuntu oksettavalta..
sitten la-su aikana supisteli aika paljon,ei kylläkään kipeästi,mutta sillai että piti pysähtyä hengittelemään...
ja nyt tänään aamusta ku nousin sängystä,ni päänsärky oli/on iha kamala!
onneks tänään on neuvola ja toivon,ettei paineet oo noussu tmv...
 
Jos ei tietäis, niin vois luulla että vauvat syntyy tosta kyljestä läpi tulevana... Ihme juilintaa ollu ny kaks päivää oikealla puolen vatsaa. Ei vauvan potkua, vaan jotain viiltoa.
 
Vatsa on kyllä ihana <3, mutta kun toinen istuu perätilassa ja työntää päätänsä tuosta ylämahasta läpi niin ei tunnu kivalta. Kumartelu on kans hankalaa. Nukkuminen on todellakin ollut katkonaista jo jonkun aikaa, kun lonkat puutuu ja kädet yön aikana sekä vessassa on käytävä muutaman otteeseen. Onneks toisinaan on mahdollista torkkua päivällä :) Suviii olit käsien puutumista huomannu, itsella on kans samanlaisia oireita. Esim. perunoita pestessä tai kuoriessa alkaa juilimaan ranteisiin ja puutuvat. Tsemppiä Odottajille :)
 
Aapuuvva. Mulla on ny ollu viikonlopusta lähtien kovat kivut lonkissa aina aamuisin.. Nukkuminen katkonaista ja nousen aamulla aikaisin kun en saa missään asennossa unta lonkkien takia.. Päiväksi taas kipu laantuu jolloin saan otettua pienet päivänokoset.. Mut onko tää ihan normaalia kipuilua? Kun ei oo oikeen raskauden aikana mitään oireita ollu...?
 
Sama vaiva täällä... Aamuyöstä alkaa valtava lonkkasärky ja nukkuminen on hankalaa. Myös liikkeelle lähtö aamuisin on kankeaa! Päiväksi vaiva helpottaa...
 
Eilen sit alko kurkkukipu yhtäkkiä :/ tosi inhottavaa. Kai sitä kerran pitää olla raskauden aikana kipee.
 
Mulla oli sillon raskauden alussa vissiin reilu kuukauden kurkku kipee,tosin välillä se lähti pois ja sit tuli takaisin.ei siihen mitää syytä löytyny,koski vaan.Nyt ei taida edes olla mitää vaivoja,paitsi tietenkii nää närästykset ym muut jo tutuksi tulleet ja kehoon jääneet vaivat. :happy7
 
Nappo ja Hatsii: On noita tuollaisia kipuja ollut muillakin odottajilla loppuaikoina, joten ei liene syytä huoleen. Olen kuullut, että monilla juuri nukkuminen noiden takia hankalaa. Kai se nukkumisasento sitten on jotenkin huono, käy lonkkiin jotenkin. Siis hyvää nukkumisasentoa ei välttämättä edes löydy, kun jokaisessa asennossa jotain vikaa. Se osaa joskus tämä loppuaika olla melkoista kärvistelyä. Koittakaa kestää! Oletteko kokeilleet esim. tyynyä jalkojen väliin? Se joillakin helpottaa.
 
Kiitos Kellitys.
Mulla on kaikki halityynyt käytössä mitä meidän talosta löytyy.. On jalkojen välissä ja on mahan alla... Mutta kai se si rupee oleen jo sen kokonen et se osaa painaa yön aikana lonkat kipeiks.. Ehkä sen nyt kärsii ku tietää ettei ole kauaa aikaa siihen että saa pienen nyytin tähän maailmaan :binkybaby :happy090
 
Mulla on tullut välillä ihan kummallisia pistoksia tuonne kohdun suun alueelle. Kävin tänään päivälla läpi tavaroita ja järjestelin paikkoja kun siinä nostellessa laatikoita tuli semmosia inhottavia pistäviä kipuja, jotka veti kyllä jalat alta. Ihan ku joku pistäis jollakin terävällä alapäähän. Tuntui tosissaan että kohta sieltä valahtaa ulos jotain. Meni nopeasti ohi, mutta näin kävi muutaman kerran peräikkäin. Jostain luin liitoskivuista, mutta jotenkin oon ajatellut että se on tuota alaselän/lantion juilimista (joka ei nyt juuri itseä haittaa).
 
^ Itse olen kanssa tuntenut vastaavia pistoja. Useimmiten tulee silloin, kun nousee istumasta/makaamasta seisomaan. Hetkellinen kipeä vaiva, mutta olen ajatellut ettei se mitään sen kummempaa ole.
 
Takaisin
Top