Mä kyllä tykkäsin siitä unettomuuden nettiterapiasta jonka kävin. Se oli ihan hyödyllinen ja voin suositella sitä. Teen vuorotyötä, joten muuttujia on myös.
Olihan se tiedossa, kun yövaloa sammuttaessa oli vähän sellainen olo että noinkohan onnistuu, että sohvalle taidetaan päätyä kuitenkin. Pyh pah puh, juuri kun huomenna oli tarkoitus tehdä tehokas työpäivä lomajaksojen välissä olevaa deadlinea varten. Liian jännä ja täysi elämä (saako tästä edes valittaa?) jossa on myös monia positiivisen stressin lähteitä. Mutta luetaanpa nyt sitten unisuuden saapumista odotellessa, huominen menee sitten niin kuin menee.
P** vieköön tätä atopiaa, tuntuu että voisin hieroa nokkosrokolla olevat kädet ruvelle. En tullut laittaneeksi tänään hydrokortisonia riittävän nopeasti juuresten kuorimisen jälkeen.