Vauvojen nukutus ja nukkuminen

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Aiarana
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Hyvin meni juu. Saman verran siis heräili kun meidän huoneessa nukkuessa. Eli ei ilmeisesti välitä niin siitä missä nukkuu. Vauvan sänky ei oo missään vaiheessa ollu ihan meidän sängyssä kiinni. Eikä vauva oo tottunu nukkuu meidän välissä. Ihan muutaman kerean ekojen viikkojen aikana.
 
Meillä nukutaan päivällä kahdet päikkärit tai riippuen miten ollaan liikenteessä. Ekat päikkärit jopa 3h, toiset sitten lyhyemmät max1h. Ja nämä siis kun ollaan sisällä. Meillä ei nukuta ulkona rattaissa enää niin hyvin. o_O Ulkona nukkuu yleensä tunnin. Esikko taas on nyt päättänyt että hän ei enää nuku ollenkaan, että eipähän tarvitse itsekään levätä :shifty: Mutta yöt meillä menee nykyään tosi hyvin. (Ainakin toistaiseksi) Herätään kerran tai pari laittamaan tutti suuhun, joskus jopa nukutaan koko yö heräämättä:happy: Nukahtaminen on vain vähän mennyt hulinaksi, mutta se on pientä, muuten menisi jo liian hyvin.
 
Hemuli minkä ikäinen sulla esikoinen olikaan? :) oispa meilläkin esikoinen ja kuopus :P <3
 
Esikoinen täyttää kesäkuussa kolme. Kyllähän hän vielä välillä tarvitsisi päiväunia, mutta ei vain malta mennä nukkumaan jos vauva on hereillä. Ja jos vauva nukkuu pitää äidiltä saada kaikki huomio :p Tällä hetkellä ongelma ratkaistu lepohetkellä, jolloin luetaan kirjaa ja levätään. Samalla tietysti halitaan :Heartred
 
Meidän 4v nukkuu päiväunet joskus tarhassa, kotona ei ollenkaan vaikka ois kuin väsyny. Vauveli palasi taas 3 päikkäreiden uniin. Ekat niistä alkaa jo 1-1.5h aamulla heräämisestä. Nukkui tänään 2.5h ja sai äitinin levätä :) seuraavat päikkärit pystyyki puuhailee omia juttuja vauvan nukkuessa.
 
meillä esikoinen ei ole nukkunut 1½ vuoteen päiväunia:dead: ja on siis 3½ vuotias..päiväkodissa nukkuu vielä.. ja tämän pienemmän kanssa pelkään,että käy samalla tavalla.. nytkin on muutaman päivän pärjännyt yksillä päiväunilla (2h aamupäivästä).. Ei kyllä riitä mun mielestä mihinkään, mutta ei tunnu että toisia tarvitsee. eikä nuku kun yrittää laittaa. tai sitten täytyy taas alkaa siihen 1h nukuttamista ja ½h unta rytmiin. mikä oli esikoisenkin kanssa.. Meillä tosiaan tämä pienempi saattaa nukkua "päikkärit" kahdeksalta illalla ja sitten herää tunnin kuluttua pirteenä ja nukkumaan sitten 23.00.. eli päivärytmit ovat pielessä, tiedostan asian ja alan nyt tekemään meille säännöllistä päivärytmiä. :dummy1:
 
Mulle kävi tänään just noin että nukutin tunnin ja nukkui puoli tuntia päikkäreitä.. mutta helpotti vähän kitinään.
 
Minä nyt siirsin tänään pinnasängyn pois vierestä. Sängyn jalkopäästä noin puolen metrin päähän jopa :D mutta hieman pelottaa että mitä tulee kun välillä on heräilty enemmänki.. Lähinnä ne omat unet kun pitää nousta sängystä ja ottaa pari askelta että pääsee tytön luo. :D
 
Heh.. Mä taas mietin miten sais mahdutettua pinnasängyn meiän sängyn viereen.. Tähän asti on ollu kauempana, samassa huoneessa kuitenki. Mutta kun noita heräilyjä nyt on usein ni ei jaksais aina nousta sängystä ylös asti.
 
Eijeijeiei...meidän poitsu on vielläkin hereillä ja kello kohta 1 :sad001 klo22 asti yhtä taistelua saada poika nukkumaan... No nyt se kikattaa tuolla omille leikeillensä :oops: en ymmärrä mikä sitä valvottaa kun ihan normi päivä oli...
Tuntuu muutenkin että on vähän huono uninen poitsu kun yö unet on ihan max10h. Normaalisti 8h. Päivällä nukkuu n. 4h yhteensä, joko kerralla tai sitten kolmes osassa.:cool:
 
Meillä nukuttiin ilman maitoa n.22.30 - 7.00 :o siinä puolen yön aikaan heräs kitisemään mutta rauhoittui ja pari kertaa nostin tutin. Wau! ..tyyntä myrskyn edellä? Toivottavasti ei! :D
 
Pari yötä tullu itellä nukuttua tosi huonosti ja odotin että tänään sais nukkua muksun kans aamupäikkärit. Toisinaan nukkuu 2-2.5h jopa aamulla. Sillon ku äitiä väsyttää niin ei voi nukkua päiväunia. Huoh. "Nukkui" 9.30-9.45 ja 9.50-10.20. Väsyttääää.. välissä siis kävin vähän rauhoittelemassa uudelleen unille. Kerranki ei oo itellä tekemistä tähän aikaan ja ollaan pojan kans iltapäivään asti kahdestaan. Eli siis ois ollu hyvä tilaisuus levätä vaan ei.
 
Pikku muru on nukkunut viime marraskuusta kuin unelma. Nukahtanut ilman mitään rumbaa, herännyt 1-2 krt. yössä syömään ja aamulla herännyt virkeänä. Unikoulut sun muut eivät olleet meillä edes mietinnässä. Nukumme myös kaksistaan isossa sängyssä, ja olen kokenut sen olevan meidän juttu.

No mutta sitten... Meilläpä oltiin viime viikko molemmat sairaina, ja nyt onkin sitten kaikki rytmit hukassa... Heräillään n 1- 2h välein ja ainoa millä jatkanut unia ollut maito.. Toissa yönä päätin ottaa täältä mallia ja otin näytöstä aina kuvan jotta olis vähän ees kartalla mitä tapahtuu. Klo.2.30 yhteensä 7 kuvaa ottaneena ajattelin ettei tässä ole järjen hiventäkään mukana, ja lopetin maito hörppyjen antamisen siihen paikkaan... Joo "unikoulun" aloitus keskellä yötä, jep jep.. No sinnikkäästi hyssyttelin jäpikän aina takas uneen.

Eilen sitten perehdyin ihan kunnolla noihin unikoulu juttuihin ja ajattelin että seuraava yö mennään lempeällä linjalla mutta ilman maitoa. Eli käytännössä ajattelin etten missään nimessä "huudata" pikkuista, vaan otan herkästi syliin jos silittelyt, tassuttelut, tutit ja muut eivät auta. Lisäksi luin jostain, että sen 7h pärjäisi hyvin ilman maitoa, mutta sitä pidempään ei välttämättä kannata pitää. Laskin siis että klo.21 sai iltamaidosta, eli klo.4 aamuyöstä annan maidon, jos sitä kaipaa ettei väli tulisi kuitenkaan liian pitkäksi. llalla nukutus meni suht kivuttomasti, mutta puolen yön jälkeen alkoi aivan jäätävän lohduton itku. Siinä siinä sitten alkuun silittelin mutta varmaan minuutin päästä nostin syliin rauhoittumaan, ja sitten se alkoi. Jotain mihin en ollut varautunut. Kaiken sen itkun ja nyyhkyttelyn seasta alkoi kuulua Aivan lohduton "äiti-äiti-äitiiii.. Ejjeijejijjeijeei.... Äiti-äiti-äitiiii..." ja siis tiedän kyllä että eihän se vielä sitä sanan merkitystä ymmärrä, mutta äitinä se oli jotain niin kamalaa, ettei mitään rajaa... Oli kyllä sydäntä särkevää kuunneltavaa. Siinä sitten lohdutellessa ja sylissä pidellessä mietin että miten tämän voi muka tehdä "huudattamatta", jos vauva hiljenee vain maidolla, ei edes sylissä. Lopulta pikku mies kuitenkin nukahti, mitta jatkoi säännöllisesti heräilyä, 15min-tunnin välein. Siinä yön tunteina en saanut yhtään järkevää syytä päähän että miksi teen tämän. Mietin miksi en vain antaisi pienelle sitä maitoa jos hän sen haluaa. Itsekin itkua siinä aloin tuhertaa ja päässä liikkui kaikkia ajatuksia; kokeeko vauvani että olen nyt pettänyt hänet? Kariutuuko luottamus nyt tähän? Ja vaikka mitä muuta... Jossain vaiheessa aloin todella olla murtumispisteessä, mutta samalla ajattelin, että jos nyt luovutan ja annan maidon, niin tämä peli on sen jälkeen lopullisesti menetetty. Laskin vain tunteja että kello tulisi sen verran että iltamaidosta olisi kulunut se 7h ja voin antaa maidon. Yön siihen astisin pisin unipätkä olikin sitten 2h, klo.3-5. Ja aamu viideltä vauvan alkaessa taas itkeä, oli tuo 7h maidoton aika tullut onneksi jo reippaasti täyteen, ja maito olikin siinä jo valmiina odottamassa. Sen jälkeen nukuttiinkin luojan kiitos molemmat täyttä häkää aamu 9.sään, ja voi sitä riemun tunnetta kun viereltä heräsi ihana hymyilevä pikku mies! Melkein tippa tuli linssiin, kun olin tosiaan yöllä ehtinyt sitäkin pelkäämään että onko vauvani aamulla loukkaantunut, hiljainen tai surullinen.

Olen ylpeä että sain pidettyä itseni sen verran kasassa, etten luovuttanut. Mutta todella todella rankkaa tuo on, ja vähän pelolla odottelenkin ensi yötä... Tavoitteena on nyt kuitenkin viedä tämä kunnialla läpi, ja optimistisena toiveena on että sen 3 yön jälkeen alkaisi helpottamaan, mikä monesta paikkaa luin. Aamulla vielä mietin että oliko tämä tarpeellista, ja miksi näin toimin, mutta yksinhuoltajana minun on kyllä pakko saada nukuttua edes vähän, jotta jaksan sitten päivät hoitaa ja touhuta vauvan kanssa. Katsotaan mitä seuraavat yöt tuovat tullessaan, lupaan päivitellä tilannetta ja pidetään peukkuja pystyssä että muutaman yön jälkeen saisin kirjoittaa tänne miten ollaan menty parempaan suuntaan! Jos on muita jotka jonkin sortin unikoulua tai jotain sovellettua versiota käymässä läpi tai suunnittelemassa niin olisi kiva lukea muiden kokemuksia! :)
 
Niin piti vielä lisätä, että onhan täällä osa jo unikouluja vauvan kanssa läpi käyneetkin ja niistä kertoneet, ja suuri kiitos siitä, sillä näiden kokemusten lukeminen rohkaisi myös minua tarttumaan härkää sarvista ;)
 
Mie en ehkä ihan suoraan olis lähteny pidentämään noin pitkälle sitä väliä jos tässä välissä heräilyt oli 1-2h mutta kun nyt on niin aloittanu ni jatkaa sit vaan :) .. Jos vauva itkee turvallisesti sylissä niin sehän ei haittaa, eihän ne muutkaan itkut aina heti lopu sylissä.. Meillä toimi hyvin se et opetti ensin pois tissiltä nukkumisesta ja tutilla vähä kerrassaan pidensi välejä ja sitte se jo nukahtiki itekseen kun siirtää sänkyynsä yöllä. Nykyään ei herää edes jos viereen oon ottanu nukkumaan. Ja kestoon mitä tulee niin unikouluissa kannattaa varautua oikeasti siihen kahteen viikkoonkin. Ne koulut missä muka tulee tuloksia 3:ssa yössä on yleensä niitä huudatuskouluja ja niiden tulokset ei ole pysyviä.. Ja ihan hirveeltä tuntuskinkolme yötä huudattaa vauvaa ku miettii että miltä tuntuu vauvasta joka hylätään huutamaan, eikä se tiedä syytä miksi kukaan ei lohduta..

Mein lempee unikoululainen nukku viime yönä 21-3:30 ennen ekaa syömistä.. Woot.. Ihan ite :) yleensä ollu aina kahdelta se eka syönti.. Ja siks mie kannatan näit pehmeitä unikouluja ku meillä ei tarvii tutteja yöllä nostella (ku ei tuttii yöllä tarviikkaan) ja tiedän et nukkuu sen ajan minkä nukkuu ja sit onki varmaan jo nälkä. Moni huudattaja tuntuu kumminki kärsivän siitä et vauva heräilee sen tutin tarpeeseen vähintään, muutaha ei uskalla tai viiti huutaa ku ei kukaan kumminkaan tule..
 
Kiitos Yomanda vastauksesta ja vinkeistä. Tosiaan tuohon ruokailuväliin vielä pakko avata taustaa hieman enemmän: Ennen viime viikkoa, meillä oli öisin piiiitkät välit ruokailussa ihan omasta takaa, eli ei ole heräillyt noin pienellä välillä kuin viime viikon. Ei myöskään juonut sitä maitoa, vaan ottaa huikan, max kaks, jonka jälkeen jatkoi unia. Eli ei siis juo edes mitään 30ml, vaan niin pienen määrän ettei eroa nää pullon mitta-asteikossa. Tämän vuoksi tulinkin lopputulemaan, että nyt on kyse jostain aivan muusta kuin nälästä. Nytkin kun heräsi sitten yöllä 5 aikaan syömään, niin vajaa 100ml jaksoi, ja sitten olikin jo masu täynnä (ei siis nukahtanut pullolle, vaan alkoi huitomaan pulloa pois). Illalla kuitenkin sen puuron päälle ennen nukkumaan menoa juo peräti 150-200ml.

Ja kiitos noista sanoista ettei sylissä itkeminen ole huudattamista. Tuli paljon parempi olo. Yöllä koin itseni juuri sellaiseksi "huudattajaksi", mikä tuntui aivan kauhealta.... Ja hyvä tietää, että parempi varautua pidempään aikaan kuin 3 päivää, mutta kyllä lueskelin myös että pehmeästi unikoulua toteuttaneet ovat moni huomanneet muutosta parempaan suuntaan jo yllättävänkin nopeasti! Aika monessa paikassa mainittiin tuo kirja mitä itsekin luet, ja suositeltu kovasti :)
 
Joo meilläki meni oikeestaan vaan se 3-5yötä mutta ku varautuu pidempään nii jaksaa paremmin. Ja tiedän niin tunteen ku yön pimeinä tunteina haluis nukkuu mutta toinen itkee ja sitä miettii et jos kumminki.. Mutta silloin kannattaa miettiä että kun nyt jaksan niin kohta saa taas nukkua eikä se halua palata siihen heräilyyn tunnin välein.. Ja teillä varmaan kun tosiaan on nukuttu yöt jo aiemmin ni voihan se mennä helpostikin parissa yössä. Ehkä tänä yönä ei enää niin itketäkään kun edellisenä yönä on jo rytmitystä tullu ja jos itkettää ni äitin syli lohduttaa kumminki. Inhottavia on sairastelu ja muut jutut kun ne niihin uniin vaikuttaa. Sie oot Nannaniina rautanen mimmi ku jaksat yksin hoitaa pientä ja nyt ku muutaman yön pärjäät vähemmillä unilla ni varmasti helpottaa. :) mie nostan niin hattua kaikille yh:lle, oon ystäviltämi monta kertaa kysyny et miten työ oikein saatoitte jaksaa ja pärjätä..
 
Voi kiitos tsempistä! Sehän se on kun yöllä väsyneenä se vauvan itku tuntuu paljon raskaammalta ja aika pidemmältä! Siinä sitten alkaa ne päivällä niin kirkkaatkin ajatukset sumentua päässä ihan huolella... Joo, en olis kyllä uskonut että flunssa voi sekoittaa pakkaa niinkin pahasti! Syöminen oli ihan ensimmäinen juttu mikä hiersi ja pahasti, ei meinaan maistunut mikään! Edes ne vakkari lempparit. Oli senkin rytmin kanssa hetki hakemista, nyt onneksi alkanut taas ruoka maistua, enää vielä nämä yöunet... Mutta siis todella varoituksen sana muillekin siitä, että ne sairaistelut, hampaiden tulot ymv. voi siis todellakin sotkea koko arjen ihan totaalisesti!!!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top