Vauvojen liikkeet

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Miss T
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Meillähän tuolla mahassa vedellään aikamoista karaten ja mambon yhdistelmää melkein koko ajan, mutta toistaiseksi hillittömimät bileet ollaan saatu aikaiseksi, kun oltiin tulevan isosiskon kanssa katsomassa Helsingin kaupungin teatterin Tarzan-musikaalia. Varsinkin vauhdikkaammat kappaleet pisti Turboliinan tanssitossun vipattamaan niin, että maha vain heilui. :grin Ehkä meille onkin tulossa karatekan sijasta musikaalitähti. :wink
 
Täällä huono äiti yleensä aamulla kun herään ja mietin sängyssä ylösnousemista tuntuu hennot kupluttelut hyvät huomenet mutta mä en saa katkista mitenkään provosoitua liikkumaan, olen yrittänyt puhua, maanitella, uhkailla, kiristää,lahjoa,laulaa, hieroa, venytellä ja varovaisesti hölskytellä. Ei Rinsessa ei käskien liiku ainoa johon vähän eväänsä väräyttää on sukulaati.
Tilaan kohta hevibändin kotiin privakeikalle :)


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Pitäis itsekin ruveta kuuntelemaan enemmän musiikkia, jos ne sinne masuun jo noin hyvin kuulee. Hauskoja musan harrastajia osalle ainakin tän perusteella tulossa :)
 
Mulla taaksepäin kallistunut kohtu ja istukka etuseinässä joten kaikkia iskuja en.varmastikaan tunne tai ainakin hyvin vaimennettuna. Ultrassa kätilö kysy tänään että tuntuuko välillä kohdunsuulla painetta. Vastasin että juu välillä aika kovastikin niin kätilö vaan nauro että ei ihme, koska vauva istuu pyllyllään just kohdunsuun päällä ja teki siinä jotakin peppuhyppyjä ;-) tärkeintä kai että liikkeet tuntuu jossakin ;-)
 
Tänään viikkoja 20+6 ja jotenki tuntuu heränneen prinsessa sen ru:n jälkeen. Heräilin kaikessa rauhassa sängyllä ja odottelin kädet mahan päällä että pikkukaverikin heräisi. Kunnon monotusta tuntuu jo käteenkin :) Istukka etuseinässä kuin myös, mutta täällä tuntuu jo aika hyvin päälle päinkin. Paitsi tietysti kun mies yrittää viikonloppuisin kotona ollessaan suostutella :D

Aikani sängyllä leikin ötökän kanssa (tuuppasin potkun jälkeen mahaan, pikkunen potkasee uudestaan, tökkäsen takasin) ja ihmettelin tyhmä hymy naamalla miten voi oikeasti olla jo tässä vaiheessa aivan lääpällään tuohon pikkuolentoon. Ei sitä oikein vielä tajua, että siellä on elävä olento, joka on minun omani. Välillä tulee sitte semmosia oivalluksen hetkiä että ei herrajumala, meille tulee vauva!♡ :D
 
Meillä alkoi isosiskot illalla kysellä joko niitä liikkeitä voisi koitella :) Sanoin että toki jos vain jaksatte valvoa myöhään, tämä vauva valvoo yöt! Tyttöjen ilmeet oli hyvät kun tajusivat, että se on bye-bye rauhalle ja hiljaisuudelle tässä pirtissö Helmikuun jälkeen:grin

No sitten ne haluaa bodypaintata minun mahan...:eek: Joo, minä ja maha suostutaan niin saa siskot bondata tulokkaan kanssa vaikka vatsanahkan läpi! Synnytän sitten sateenkaaren kirjavan babyn...:rolleyes:
 
Alpakka: samat fiilikset täällä :D todellista ja epätodellista samaan aikaan.
Meillä oli eilen illalla sellaiset bileet käynnissä et piti jo vähän ottaa puhutteluun. Puolisen tuntia Minion vispas menemään ja harjoitteli jotain parkouria mahassa mut onneks anto äidin sit kuitenkin nukkua kauneusunia ainakin neljään asti. Sitten piti herätä kai harjoittelemaan helmikuuta varten.
 
Mun olo on kauheen epätodellinen, vaikka naurattaakin ton törmäilyt tuolla. En ollenkaan osaa ajatella, että sieltä kolmen kuukauden kuluttua syntyy jotain. Ihan kuin mä olisin vain yleisöä jossain testissä. Tai ehkä mä olenkin: mun prinsessani on vaan valinnut mut portiksi ja palvelijaksi maailmaan?
 
Tää on kyllä niin itsepäinen neiti että! Sillon ku mä haluaisin et se liikkuu eli syön kaikkee sokerista antaa hän vaimean vastauksen,mutta sillon kun neiti itse haluaa liikkua niin koko maha heiluu :D
 
En tiedä onko mussa jokin vika, mutta kun nuo liikkeet on nyt alkanu tuntua selvemmin ja useammin, niin mua on alkanut jotenkin ehkä vähän ahdistaa kaikki tää..? :sad001 Raskaus ja lapsen saaminen tuntuu nyt niin paljon todellisemmalta, ja se on pelottavaa! Vastuu ym ym. Ja että mun sisällä kasvaa oikeasti ihminen!!! Äääääks! Tämä lapsi on tosi odotettu ja oon siitä onnellinen, mutta silti meinaa ahdistaa :sad001 Tämä on niin hämmentävää kaikki. Ja silti on niin mahtavaa kuitenkin kun tuntee vauvan liikkuvan mahassa :Heartred Onko teillä kellään muulla tällaisia tuntemuksia???
 
Naksu, mulla on :) ja kolmatta odotan, siksi se tuntuukin vähän hölmöltä. Mutta onhan raskaus ja synnytys ja ajatus ihmisestä joka sun sisällä kasvaa, niin ihan mieletön. Niin mieletön ettei sitä voi täysin ymmärtää. Minä ainakaan. :)
 
Oi ihana kuulla Miss T etten ole ainoa! :)Tämä on niiiiiiiiin valtavan hämmentävää! Ensin sitä odottaa kuin kuuta nousevaa, että niitä liikkeitä tuntisi, ja sitten alkaakin ahdistamaan kun vauva alkaa pörräämään kunnolla... Vähän jopa huono omatunto tämmöisistä tuntemuksista, vaikka mieskin sanoi että enhän mä niille mitään voi. Mutta kaipa tämä menee ohi ja pitää vaan käydä läpi tällaisetkin tunteet :) Oliko sulla Miss T aiemmissakin raskauksissa samanlaisia tuntemuksia? Ne varmaan helpottaa ajan kanssa?
 
Naksu ja Miss T, ette ole edes kaksin. Yks syy varmaan, miksi tunnen itseni ulkopuoliseksi tässä raskaudessa on just se, että mä en jotenkin hahmota tätä kokonaisuutta. Tää ei hei oikeesti lopu yhtään mihinkään 13.2., vaan sit se vasta alkaa!

Joskus kuukausi sitten töissä kahvia hakiessa tuli ekan kerran varkain mieleen ajatus, että miten tän voi perua? En mä oikeasti halua perua, en missään tapauksessa, mutta pelottaa. Mihin mä oon oikein ryhtynyt; kaikki mitä mä tiedän ja olen tuntenut 40 vuoden ajan muuttuu johonkin tuntemattomaan, mitä en oikeesti osaa kuvitella.
 
Just tuollaisia ajatuksia minäkin kelaan Riipitii! 33 vuotta oon eläny tätä omaa elämääni niin kuin tahdon, (suunnilleen), ja nyt se muuttuu johonkin uuteen. On se niin ihmeellistä ja outoa!
 
Sama juttu täällä mä olen kanssa miettinyt että miten tän voi vielä perua ja sitten on tullut pelko siitä että alkaako mulla useinkin olla tälläisia ajatuksia ja että tunnenko itseni huonoksi äidiksi jos en heti sen maailmaan punnertamisen jälkeen ole täynnä hattaranväristä äidinrakkautta vaan eka ajatus ois nukkua ;)
Olen järkeillyt että nämä ajatukset ovat juuri sitä vanhemmuuteen kasvamista ja tapahtuu kaikilla yksilöllisesti :)


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top