Vauvojen kuulumiset
- Ketjun aloittaja Skylar
- Aloituspäivämäärä
Unajama
Kommentoinnin ninja
Kesäkuunmammat 2014
Helmimammat 2018
Marraskuun äidit 2019
Tammikuiset 2021
Täällä tulee paljon hymyjä, mutta heti kun kameran saa käteen niin poika vakavoituu sillä sekunnilla :D
jenni89:n tytöllä on kyllä mieletön hiuspehko!
Sent from my GT-I9305 using Vau Foorumi mobile app
jenni89:n tytöllä on kyllä mieletön hiuspehko!
Sent from my GT-I9305 using Vau Foorumi mobile app
Tuli mielleen tuossa, ku aamulla annoin tytölle d-tipat ja oon ihmetelly miks se ei niitä niele, työntää sylen kans ulos.. No menin ja maistelin, ni hyi hitto miten pahan makusia!! En ennää ihmettele yhttää miks ei maistu. Meillä siis jekovitit käytössä.. onko joku muu maistanu ite niitä?
Sent from my SM-G900F using Vau Foorumi mobile app
Sent from my SM-G900F using Vau Foorumi mobile app
Pahus, meidän pojalla on ilmeisesti vesikives, tai näin lääkäri sanoi. Korjaantuu kai usein itsekseen ja jos ei, niin korjataan myöhemmin leikkauksella, eli ei kai mikään hälyyttävä juttu. Oon vaan niin kyllästynyt, että koko ajan löytyy jotakin, josta olla huolissaan - ei sovi mun kaltaiselle murehtijalle yhtään! Tuohon saatiin sitten ultralähete, ja samaten lääkäri lähetti syntymäpahkankin takia ultraan, ja tuntui pitävän sen kovettumista suht outona ja neuvolakorttiinkin oli kirjoittanut että "päässä vasemmalla olevan luisen muodostuman" takia jatkotutkimuksiin. Onneksi itse olen jo lukenut aiheesta, ja tiedän että tuo luutuminen on melko tavallista, mutta ei jaksaisi sitä, että koko ajan tulee jotain vähän poikkeavaa ja saa sitten miettiä, että onko sillä jotain vaikutusta pienen terveyteen ja onko kaikki hyvin vai ei.
Mutta joo, nuo ei siis kai ole vakavia vaivoja, ja muuten poika on terve ja kasvanut hyvin. Ja on tosi ihana ja hymyilee paljon. Olisin (tai olen) tosi onnellinen pienestä, mutta tuleva ultra jännittää enkä halua enää yhtään terveyshuolta lisää, kiitos!
Mutta joo, nuo ei siis kai ole vakavia vaivoja, ja muuten poika on terve ja kasvanut hyvin. Ja on tosi ihana ja hymyilee paljon. Olisin (tai olen) tosi onnellinen pienestä, mutta tuleva ultra jännittää enkä halua enää yhtään terveyshuolta lisää, kiitos!
Kylläpä nämä vauvat kehittyvät nopeasti!
Mies oli viikon poissa ja sanoi, että on kasvanut ja kehittynyt paljon.
Tyttö hienosti osaa jo kääntää päätään äänen suuntaan ja käännellä päätään seuratakseen liikkuvaa kohdetta.
Toissapäivänä huomasin, että osaa päästää pienen ilahtumisen äänähdyksen.
Aluksi se taisi tulla vahingossa, mutta nyt selvästi äänähtää, kun hänelle juttelee tai hänen edessään heiluttelee lelua
Hyvin yksinkertaiset esineet, joissa on max. kahta väriä ovat selkeästi olleen lemppareita :)
On tullut kyllä huomattua ettei sitä oikeasti muista missä vaiheessa vauva osaa mitäkin, kun olin siinä uskossa, että moni näistä asioista tapahtuu vasta 2kk iässä ja sen jälkeen. On nämä pienen ihmisen ensimmäiset kuukauden niin ihmeellisiä
Eilen tuli oltua erossa tytöstä n. 4 tuntia ja käyttäytyminen oli kuulema vähän sellaista, että saattoi olla pientä eroahdistusta..
Jotenkin sitä oli ajatellut, että asiat tulee olemaan samalla tavalla kuin esikoisen kanssa, mutta kyllä on tällä tytöllä selvästi niin erilainen luonne.
Ja se mikä tehosi esikoiseen niin ei kyllä tehoa tähän pikkuiseen
Eilen tyttö nukahti jo vähän jälkeen 22.00 eli taas vähän lähempänä tavoitetta. Viikko sitten nukahti vielä siinä 23.30 aikoihin. Nyt kun tuon esikoisen saisi aikasemmin nukkumaan niin tässähän saa kohta muutaman tunnin omaa aikaa iltaisin
Mies oli viikon poissa ja sanoi, että on kasvanut ja kehittynyt paljon.
Tyttö hienosti osaa jo kääntää päätään äänen suuntaan ja käännellä päätään seuratakseen liikkuvaa kohdetta.
Toissapäivänä huomasin, että osaa päästää pienen ilahtumisen äänähdyksen.
Aluksi se taisi tulla vahingossa, mutta nyt selvästi äänähtää, kun hänelle juttelee tai hänen edessään heiluttelee lelua
Hyvin yksinkertaiset esineet, joissa on max. kahta väriä ovat selkeästi olleen lemppareita :)On tullut kyllä huomattua ettei sitä oikeasti muista missä vaiheessa vauva osaa mitäkin, kun olin siinä uskossa, että moni näistä asioista tapahtuu vasta 2kk iässä ja sen jälkeen. On nämä pienen ihmisen ensimmäiset kuukauden niin ihmeellisiä
Eilen tuli oltua erossa tytöstä n. 4 tuntia ja käyttäytyminen oli kuulema vähän sellaista, että saattoi olla pientä eroahdistusta..
Jotenkin sitä oli ajatellut, että asiat tulee olemaan samalla tavalla kuin esikoisen kanssa, mutta kyllä on tällä tytöllä selvästi niin erilainen luonne.
Ja se mikä tehosi esikoiseen niin ei kyllä tehoa tähän pikkuiseen
Eilen tyttö nukahti jo vähän jälkeen 22.00 eli taas vähän lähempänä tavoitetta. Viikko sitten nukahti vielä siinä 23.30 aikoihin. Nyt kun tuon esikoisen saisi aikasemmin nukkumaan niin tässähän saa kohta muutaman tunnin omaa aikaa iltaisin
Huomio muut superitkuisten vauvojen äidit! (Vai oliko niitä muita ku minä) miten rohkenette poistua neljän seinän suojasta ihmisten ilmoille, kun vauva vaan itkee ja itkee? Vai onko muita kun mä, jotka odottaa aikaa parempaa ja toivoo, että vauva hieman iän myötä rauhottuis. Mua nimittäin ahdistaa se itku jo ihan itteäni, kun en saa toista tyyntymään millään kevätjuhlaliikkeelläkään, plus että tietty mietin mitä kanssaihmiset ajattelee kiljuvasta vauvasta. En oikeesti halua lähteä vauvan kanssa ees lähikauppaan. Eikä päästä ulkoilemaan oikein muutenkaan, kun ne vaunutkin on nykyään tytön mielestä aivan paska keksintö. Ja tää sisällä kyyhöttäminen oikeesti alkaa käydä mielenterveyden päälle
Laitan tän nyt tännekin, ku meni epähuomiossa tonne salaiselle puolelle...
Kyllä se varmasti aika tosissaan auttaa tuossa, mutta tsemppaisin silti lähtemään ulos! ei nyt mihinkään ravintolaan ehkä ensimmäisenä, mutta ihan vaan ulkoilemaan ja vaikka pikkukauppaan ensin jos marketti ahdistaa itkun koittaessa. niin että on nopeahko takaportti jos itkua ei saa laantumaan ja omat kainalot alkaa kostua 
..
Pikkuhiljaa kun aloittelee niin varmasti kertakerralta alkaa oma sietokyky kasvaa. kanssaihmiset nyt on mitä on, sieltä mielipiteitä saa kyllä laidasta laitaan vaikka ei lapsi huutaisikaan
. ootko pässyt sisään kantoliinailuun? meillä se ainakin ratkaissut niitä pitkiä huutoputkia, pääsee kaupassakin aktiivisesti toimimaan kun ei kädet oo kiinni hyssyttelyssä.
..Pikkuhiljaa kun aloittelee niin varmasti kertakerralta alkaa oma sietokyky kasvaa. kanssaihmiset nyt on mitä on, sieltä mielipiteitä saa kyllä laidasta laitaan vaikka ei lapsi huutaisikaan
. ootko pässyt sisään kantoliinailuun? meillä se ainakin ratkaissut niitä pitkiä huutoputkia, pääsee kaupassakin aktiivisesti toimimaan kun ei kädet oo kiinni hyssyttelyssä.Tervehdys! Olen ollut superhuono kirjoittamaan tänne kuulumisia. Tuntuu, että kahden pienen kanssa aika menee niin, että hyvä kun ehtii istahtaa. Meille siis syntyi poika 30.5. ja itkut alkoivat pian kotiin päästyä.
Luin Skylar juuri kirjoituksesi ja saat kaiken sympatiani! Nyt tässä vauvaa nukuttaessa on pakko vastata sulle, en ole lukenut koko viestiketjua, joten anteeksi jos nyt menee asian vierestä. Me saimme avun itkuihin osteopatiasta. Kokeilin ensin viisi kertaa vyöhyketerapiaa tuloksetta. Vauvaa käytettiin myös gastroenterologilla Pikkujätissä, jossa todettiin refluksi ja vauvalle määrättiin Nexiumia. Itkut jatkuivat, vaikka nieleskely ja pulauttelu saatiin lievemmäksi. Tulin siihen tulokseen, että tässä on jotain muutakin kuin vatsaongelmia. Päätin kokeilla osteopatiaa ja kahden hoitokerran jälkeen meillä on hymyilevä ja seurusteleva pikkumies, joka kyllä itkee, mutta huomattavasti vähemmän. Osteopaatti sanoi, että vauvalla oli paljon synnytyksestä (virhetarjonta ja pitkä yli tunnin kestänyt ponnistusvaihe) johtuvia pinnetiloja ympäri kehoa mm. häntäluussa, ristiselässä, kaularangassa ja kallossa. Myös verisuonisto oli jotenkin tukossa. Meillä vauva hengitti voimakkaasti pallealla joka taas ärsytti vatsaa ja suolistoa. Vauva rentoutui jo hoidon aikana niin, että tutti tippui suusta. Nyt on ollut aivan eri meininki täällä vauvaperheessä ja olen onnellinen, kun lähdin koittamaan epäuskoisena vauvan osteopatiaa :).
Luin Skylar juuri kirjoituksesi ja saat kaiken sympatiani! Nyt tässä vauvaa nukuttaessa on pakko vastata sulle, en ole lukenut koko viestiketjua, joten anteeksi jos nyt menee asian vierestä. Me saimme avun itkuihin osteopatiasta. Kokeilin ensin viisi kertaa vyöhyketerapiaa tuloksetta. Vauvaa käytettiin myös gastroenterologilla Pikkujätissä, jossa todettiin refluksi ja vauvalle määrättiin Nexiumia. Itkut jatkuivat, vaikka nieleskely ja pulauttelu saatiin lievemmäksi. Tulin siihen tulokseen, että tässä on jotain muutakin kuin vatsaongelmia. Päätin kokeilla osteopatiaa ja kahden hoitokerran jälkeen meillä on hymyilevä ja seurusteleva pikkumies, joka kyllä itkee, mutta huomattavasti vähemmän. Osteopaatti sanoi, että vauvalla oli paljon synnytyksestä (virhetarjonta ja pitkä yli tunnin kestänyt ponnistusvaihe) johtuvia pinnetiloja ympäri kehoa mm. häntäluussa, ristiselässä, kaularangassa ja kallossa. Myös verisuonisto oli jotenkin tukossa. Meillä vauva hengitti voimakkaasti pallealla joka taas ärsytti vatsaa ja suolistoa. Vauva rentoutui jo hoidon aikana niin, että tutti tippui suusta. Nyt on ollut aivan eri meininki täällä vauvaperheessä ja olen onnellinen, kun lähdin koittamaan epäuskoisena vauvan osteopatiaa :).
Lambi, joo kantoliinassa kotona, mutta näillä keleillä ei vaan pysty kun paahdutaan hengiltä molemmat 
Ootan jo syksyä, vaikka kesäihminen oonkin. Tula ulkokäytössä ja siinä tyty kyllä viihty nyt ekalla kokeilulla jonkin aikaa, mutta raivareihin loppu sekin 
Ja Tulaa en osaa vielä yksin pukea, et tarttis aina olla joku kaverina.
Mutkis, meillä siis melko sama tausta. Silent refluksia, puklailua ja muuta masuvaivaa, tutkittu sekä yksityisesti että kunnalla esh:nkin puolella, mutta sattumien summana meillä ei ole lääkitystä. Tuosta osteopatiasta olen kuullut nyt niin paljon hyvää ihan lähipiirissäkin, että ei kait se maksa vaivaa kokeilla. Mua vaan arveluttaa oman ammatin puolesta kaikki tuollanen manuaalinen manipulointi, mutta eihän se mitään kiropraktiikkaa tms niksauttelua ole, joten lienee ihan turvallista. Kävittekö tuolla Lapsen Tähden -klinikalla vai jossain muualla?
Ootan jo syksyä, vaikka kesäihminen oonkin. Tula ulkokäytössä ja siinä tyty kyllä viihty nyt ekalla kokeilulla jonkin aikaa, mutta raivareihin loppu sekin Ja Tulaa en osaa vielä yksin pukea, et tarttis aina olla joku kaverina. Mutkis, meillä siis melko sama tausta. Silent refluksia, puklailua ja muuta masuvaivaa, tutkittu sekä yksityisesti että kunnalla esh:nkin puolella, mutta sattumien summana meillä ei ole lääkitystä. Tuosta osteopatiasta olen kuullut nyt niin paljon hyvää ihan lähipiirissäkin, että ei kait se maksa vaivaa kokeilla. Mua vaan arveluttaa oman ammatin puolesta kaikki tuollanen manuaalinen manipulointi, mutta eihän se mitään kiropraktiikkaa tms niksauttelua ole, joten lienee ihan turvallista. Kävittekö tuolla Lapsen Tähden -klinikalla vai jossain muualla?
Juu, kävimme Lapsen Tähden -klinikalla. Hoidossa ei tehty mitään niksauttelua, päinvastoin näytti siltä kuin osteopaatti olisi vain pidellyt käsiään vauvan alla ja pään päällä. Ja meidän poju ei todella ole valveilla ollessaan viihtynyt selällään pitkiä aikoja ja hoidon aikana ihan nukahti. Käymme vielä varmuuden vuoksi kolmannen kerran, vaikka voi olla turha käynti. Jo ensimmäisen kerran jälkeen huomasimme eron, toinen kerta oli ratkaiseva. :)
Kyllä ne Pihla ne hymyt tulee näillä vakavillakin vauvoilla, mutta näköjään vaan myöhemmin. Mekin ooteltiin lähes 2 kk, mutta on se palkitsevaa sitten ku :) koitetaan jaksaa! :) ja toivotaan että mekin saadaan vähän löysää jossain vaiheessa vaikka sitten joskus myöhemmin!
sufi
Sanaisen arkkunsa ammentaja
En ole maistellut, mutta me annetaan d-tipat ja cuplaton (ja mahdolliset relat) lääkeruiskulla pieneen määrään (siis pari milliä) tissimaitoa tai korviketta sekoitettuna. Laitetaan siis oma sormi (huolella pesty) vauvan suuhun ja ruiskulla vierestä neste, kun imu on käynnistynyt :)
täällä.
Me lähdettiin toissailtana sairaalaan, kun pojalla oli kakassa verta. No mitään ei löytynyt, seuraillaan tilannetta ja verikokeet 3vko päästä. Vatsan ultraus meni vähän harakoille, kun pojalla oli niin paljon ilmaa mahassa, että esti näkyvyyden.
Sain lastenlääkäriltä vauvan ruokailuohjeet, jolla olisi tarkoitus saada ilmavaivoja kuriin. Eli syöttö sais kestää max 30 min ja ruokailun jälkeen vähintään 2 h tauko. Katotaan kuinka ton välin pitäminen onnistuu, tänään jo lipsuin kun poika selkeästi huusi nälkää jo tunnin päästä edellisen syötön päättymisestä. Ruokailun kesto on hienosti lyhentynyt 20 min mittaiseksi ja yksi tissi syödään.
Lääkäri ei käskenyt mun mitenkään rajoittaa ruokavaliotani, mutta taidan silti alkaa pitää jonkin näköistä ruoka- ja itkupäiväkirjaa, jotta vähän näkis onko joku juttu mikä vois aiheuttaa pojalle enemmän vaivaa. Ruisleivän ainakin laitan nyt vähäksi aikaa hyllylle.
Sain lastenlääkäriltä vauvan ruokailuohjeet, jolla olisi tarkoitus saada ilmavaivoja kuriin. Eli syöttö sais kestää max 30 min ja ruokailun jälkeen vähintään 2 h tauko. Katotaan kuinka ton välin pitäminen onnistuu, tänään jo lipsuin kun poika selkeästi huusi nälkää jo tunnin päästä edellisen syötön päättymisestä. Ruokailun kesto on hienosti lyhentynyt 20 min mittaiseksi ja yksi tissi syödään.
Lääkäri ei käskenyt mun mitenkään rajoittaa ruokavaliotani, mutta taidan silti alkaa pitää jonkin näköistä ruoka- ja itkupäiväkirjaa, jotta vähän näkis onko joku juttu mikä vois aiheuttaa pojalle enemmän vaivaa. Ruisleivän ainakin laitan nyt vähäksi aikaa hyllylle.
Hui, toivottavasti tuo veri oli ihan viaton juttu sitten!
En ollutkaan kuullut tuollaisista syöttöohjeista aiemmin. Meidän pojalla on kanssa ollut viime päivinä enemmän ilmavaivoja, ja tuo on ollut tissillä melkein koko hereilläoloajan. Oikeastaan tissillä ainoastaan on tyytyväinen, muuten tuntuu koko ajan olevan jokin vialla. Ja se pulauttelee joka syötön jälkeen niin, ettei vatsalla voi oikein pitää ja tykkää olla paljon pystyssä. Ehkä pitäis kanssa kokeilla syöttövälien pidentämistä ja aikarajoitusta! Tosin mua vähän jännittää, voisiko se tuolla tahdilla saada tarpeeksi maitoa.
En ollutkaan kuullut tuollaisista syöttöohjeista aiemmin. Meidän pojalla on kanssa ollut viime päivinä enemmän ilmavaivoja, ja tuo on ollut tissillä melkein koko hereilläoloajan. Oikeastaan tissillä ainoastaan on tyytyväinen, muuten tuntuu koko ajan olevan jokin vialla.
Ja se pulauttelee joka syötön jälkeen niin, ettei vatsalla voi oikein pitää ja tykkää olla paljon pystyssä. Ehkä pitäis kanssa kokeilla syöttövälien pidentämistä ja aikarajoitusta! Tosin mua vähän jännittää, voisiko se tuolla tahdilla saada tarpeeksi maitoa.
Muokattu viimeksi: