Vauvojen kehitys

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja MiluT86
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Me kontattiin hieman vajaa puoli metriä ja sit piti vaihtaa ryömimiseen.
Ja eilen illalla isin mielestä oli oikeanlainen ajatus tulla portaita alas ja arvaatte varmaan miten siinä kävi. Sehän tultiin niin että pää kolisi. Onnkes vaan yks askelma.
 
Ai kauhistus, jo meinasin tykätä konttailuille

Aika hyvä helmimeri :D kyl ne nopeesti oppii, että kuka kieltää ja mitä.. Hitto mies anto eilen jätskiä maistaa (sanoin ei, mutta en jaksanu alkaa riidellä..) ni tänään ku näki miehen kädessä jätskin taas, voi tsiisus. Kieli lipo ja hirveet känkkäränkät ku vedin pois.. Huoh.
 
Päivitetäänpäs vähän tytön (viikon päästä 9kk) kehityksiä.

Meillä on ryömitty ja istuttu jo pitkään, mutta konttaukseen ei näytä olevan halua ollenkaan. Sen sijaan viime viikon alussa tyttö seisoi ensimmäistä kertaa tukea vasten. Jos hänet laittaa lattialle istumaan ja ojentaa kädet, tyttö nappaa niistä kiinni ja punnertaa itsensä pystyasentoon! Ja tänään hän otti ensimmäiset haparoivat askeleet käsistä kiinni pitäen :) ainakin puoli metriä mentiin eteenpäin.

Pinsettiotetta treenaillaan myös ahkerasti ja se alkaakin jo luonnistua.
 
Tänään mietiin tota pinsetti otetta että mitenkä sitä testaas osaako poju sitä. Laitoin sit hiuspinnin pöydälle ja hienosti poitsu sen nosti etusormen ja peukalon välissä :)

Ja pystyssä pysytään muutama sekuntti ilman tukea.
 
Nyt tyttö istuu jo niin tukevasti, että voi jättääkin lattialle istumaan, eikä muksahda. Konttausasennossa käydään, mutta ei kontata. Ryömien menee eteenpäin (ja kovaa), tai jos on istumassa, niin hilailee käsillä itseään eteenpäin. :cool: Polvilleen nousee myös kaikkea vasten, ja käsistä jos ottaa kiinni, niin seisomaankin nousee.
 
Onpa täällä monella jo taitavia vauvoja! Meillä vasta ryömitään sujuvasti. Poika ottaa jo paljon konttausasentoa ja melkein nousee istumaan, mutta ei kuitenkaan ihan vielä konttaa tai istu. Tyttö istuu tukevasti ja ryhdikkäästi, mutta ei osaa itse nousta istuma-asentoon. Tytön kanssa käytiin fyssarilla viime viikolla, saa kuulemma rauhassa istuttaa ja antaa etsiä sitä kautta konttausasentoa, mutta ei tarvitse mitään varsinaisesti treenata, antaa tytön edistää asioita omaan tahtiinsa.
 
Kun tyttö on jotain vailla ni tulee "anna anna nna nna" :D tänä aamuna joi maitoa 6.30 klo 4-5 sijaan ja aattelin että puuro suödään sit kans myöhemmin ni tyttö rupes kitiseen ja "anna nna nna" . Puuron lämmitin vähän turhan kuumaksi ja joutu odotteleen ni monttu auki odotteli että tänne näin nyt sitä puuroa !! :D
 
En tiedä mitä poika aikoo, suunnitteleekohan lähtevänsä suoraan kävelemään... Istuu oikein jämäkästi, mutta ei osaa itse nousta istuma-asentoon, ja nojautuu kyllä konttausasentoa kohti. Ei silti vieläkään liiku eteenpäin millään tavalla, ei edes ryömi. Vaan jätkäpä on oppinut ponkaisemaan istualtaan hyvin kevyellä tuella seisomaan ja ottaa tuetusti askelia. Eilen käveli pitkät pätkät kun isi piti vaan käsistä kiinni ja seisoi jopa hetken tukea vasten ilman kiinnipitoa. Kumma tapaus. Fyssarille mennään kyllä kuun lopulla, jos ei lähde ryömimään tai konttaamaan.
 
Ei kai sen väliä, jos ei ryömi? Tai no kannattaahan se tietysti tarkistaa, ettei mitään vaan oo.

Kerron nyt ylpeänä täällä yleiselläkin puolella, että viikonloppuna otettiin kahdeksan askelta ihan itsekseen :')
 
Täällä viipotetaan menemään taaperokärrin kanssa. Välillä tuolta unohtuu, ettei osaa kävellä ilman tukea, ja irrottaa otteen kun lähtis jommalla kummalle sivulle päin kävelemään... Pattereita pitkin on kanssa oikein kätevä mennä seiniä pitkin paikasta toiseen :D
Alashan tuo ei vielä oikein osaa tulla mitenkään tyylikkäästi.. Vaikka koko ajan sekin paranee. Enää ei kolise pää niin paljoa.

Ai niin.. Ihan parastaan tietenkin kiivetä sitterin päälle (sellainen babybjörn) seisomaan, reunoista kiinni pitäen sitten pomppia hyvät vauhdit. Äitiä hiukan pelottaa.
 
Aamulla poitsu todisti, että hän kyllä osaa ryömiä, jos vaan viitsii. Muutaman sentin hilautui eteenpäin, kun piti jotain kiinnostavaa paperilappusta tavoitella. Olen ihan vakuuttunut, että jätkää ei vaan huvita! Samanlainen laiskamato kuin äitinsä :D Vaan tänä aamunapa noustiin ihan itse seisomaan pinniksen laitaa vasten... Ettei vaan jäbä suunnittele lähtevänsä suoraan kävelemään.
 
Hannanna, meillä melko samanlaista liikkuminen, mutta ei ota vielä askelia, eikä ole vielä tukea vasten noussut pystyyn. Mun käsistä ottaa kiinni ja ponnistaa sitten ylös.Itse ei pääse istumaan, mutta istuu kyllä. Jotenkin istuessaan kiemurtelee ja kumartelee niin että lopulta vaihtaa paikkaa huoneessa. Jos malttaa olla mahallaan niin liukkaalla alustalla peruuttaa. Ikää vähän päälle 9 kk, eikä meille ole edes mainittu fyssarista. Normaalia kehitystä kuulemma. Itestä tuntuu silti että ipana on jotenkin "jälkeen jäänyt" kun lukee näitä juttuja ja kaikki kyselee että "joko se kovasti konttaa".. No ei. Vieläkään. :meh: Oon olettanut että kaikki muksut kävelee viimeistään kun 1v tulee täyteen, tuskin tämä tällä tahdilla. Sitten jotkut lohduttaa että "helpompaahan se teille on kun ei liiku". Tästäkin tulee sellainen olo että on jotenkin epäonnistunut vanhempana.
 
Ei kaikki tosiaan konttaa eikä ryömikään. Jotkuthan on myös ns. peppukiitäjiä, eli menevät istuellaan eteenpäin.
 
Niinhän siinä vauvadokkarissakin sanottiin, että niin monella eri tavalla vauvat alkaa liikkua, että melkein kaikki on normaalia. Ja käsittääkseni harvinaisempaa kuitenkin on se, että alle vuoden vanhana kovasti käveltäisi.
Tämä foorumi varmasti "vääristää" tavallaan sitä mikä vois olla keskimääräistä, kun otanta on niin suppea :)
 
Juurikin kuten Jebsu sano kyllä yleisempää on että tässä vaiheessa korkeintaan kontataan jos sitäkään.. Kaikki lapset ei todellakaan kävele vuoden iässä. Osa puhuu silloin toiset vasta kolmivuotiaana..
 
Joo, tiedän jo että kaikki lapset ei niin nuorina kävele, tosin luulin niin pitkään, koska siskon kaikki neljä lasta ovat silloin jo taapertaneet menemään. :) Ärsyttää kun muut ihmiset luo kamalia paineita ja odotuksia pientä ihmistä kohtaan jo nyt. Tai sitten suhtaudun hyvän tahtoiseen kyselyyn ja vertailuun liian vakavasti.
 
Muistan kun tää meidän poika ei ollu vielä siinä kuuden kuukauden kynnyksellä kääntynyt selältä mahalleen, ja minua se vähän jo stressasi. Kaverini siihen sitten lohdutteli, että ei sillä nopeudella oo mitään merkitystä mihinkään lopulta. Hänellä kaksi lasta, joista toinen oli kamalan nopea liikkumaan lähdössä ja toinen taas sitten tosi hitaasti lähti. Tämä toinen ("hitaampi") on motorisesti ja liikunnallisesti paljon lahjakkaampi (kaverini on urheilun/valmennuksen puoliammattilainen, niin osaa vähän arvioidakin) kuin se nopeammin liikkumaan lähtenyt. Ja se voisi olla toisinkin päin, se on yksilöllistä eikä tuo liikkumaan lähtö liity siihen oikeastaan mitenkään :D

Ymmärrän kyllä paineet, itsekin tosiaan niitä tunsin tuon kääntymisen suhteen.
Ja sitten yhtäkkiä voi lapsi ottaa valtavia harppauksia kehityksessä... Ja sen jälkeen huolehditaankin, että pysyykö se jotenkin kasassa ja vajailla suurempia kolhuja. :D
 
Takaisin
Top