Heiips!
Yäääh, mein poju ei nuku päivisin jos ollaan kotosalla! Luksusta, jos se sen 1½h YHTEENSÄ päivän aikna nukkuu.. Vaunuis nukkuu jos tarpeeks väsyny ja ne on liikkeessä, mut yleensä silmät avautuu heti kun vaunut pysähtyy.. Yöunille käydään 22-02 välissä ja 1-2 syötöllä sit 11 asti aamulla, mut voiko 3 viikkoinen tosiaan selvitä pelkillä yöunilla koko päivän? Tissille syliin nukahtaa ja nukkuiskin siinä ties kuinka kauan jos jaksaisin istua aloillani, mut auta armias kun sen sitten siirtää sitteriin tai sänkyynsä niin max 15min ja tsing -silmät auki ja huutoo.. Syliin kun pääsee nii ei mitään.. Kumminkin näen että toinen on ihan väsy ja sit se meneekin kitinäks..
Sitten kun pojulla on menossa lisäksi tiheän imun kausi, eli tissillä noin puolen tunnin välein, olen kirjaimellisesti kiinni vauvassa koko ajan! Enpä kuvitellut tätä näin rankaks. Rankkaa tästä tekee juurikin oman ajan olemattomuus ja hengähdystaukojen puuttuminen! Tai sitten kun illalla pojun nukahdettua ois omaa aikaa itsensä ja miehensä kanssa, nii arvatkaa jaksaako sitä tehä enää mitää hyödyllistä kodin ylläpitämiseksi.. Huoh.. [&o]
Oisko koliikki jo ilmennyt jos ois tullakseen? Miten se edes ylipäänsä ilmenee? Ja mistä mä tiiän, et onko pojulla masu pipi? Tai no huudosta ehkäjoo..
Tupakoinnista.. Mulla meni vähän toisinpäin tuon lopettamisen kanssa.. Ennen raskautta poltin vajaan askillisenkin päivässä ja olin päättäny et heti kun joskus positiivinen raskaustesi tulee, nii lopetan. pyhpah se niin mennyt. Ei se lopettaminen ollut siltikään niin helppoa, varsinkaan kun työpari poltti askillisen sen 8h työpäivän aikana.. Alkuraskauden pahoinvointi pakotti vähentämään reilustikin ja yleensä se olikin sitten max. 5 tupakkaan per päivä.. Mitä pidemmälle raskaus eteni, sitä enemmän aloin potemaan huonoa omaa tuntoa polttamisesta (silti oli aina joku syy sytyttää tupakka) enkä sit loppuaikana edes julkisilla paikoilla kehdannut polttaa!
Maanantaina 28.6 klo 20.15 oonki sit polttanu viimeks.. Sen jälkeen lähdettiin näjet synnyttämään! Oishan sitä sairaalassa voinu mennä tupakalle, mut en ois kehdannu eikä mulla ollu edes mukana tupakkia! Sillon oli kyl lähellä, etten menny pihalla pummimaan joltai mieheltä, kun kuulin et jouduttais jäämään yhdeks ylimääräiseks vrk:si pojan keltaisuuden takia.. Mut en sit menny. Sit kun sairaalasta päästiin, olin ollu jo 4 vrk ilman ja aattelin kokeilla olla ilman himassakin. Hyvinhän se on onnistunut! En kiellä etteikö tekis mieli, mut pettyisin itseeni jos nyt melkein 1kk jälkeen alkaisin taas.. Mieskin on sanonut olevansa ylpeä musta [:)] silti itse pössyttelee..
Alkoholiin meneviä ei olla kumpainenkaan, mies juonut viimeksi 2v sitten omilla synttäreillään, joten siitä ei saada riitaa aikaseks et kumman vuoro viihteelle.. [:)]
Täällä myös tunteet omaa miestä kohtaan vaan vahvistuneet raskauden aikana ja varsinkin nyt vaavan syntymän jälkeen! Välil tulee onnenkyyneleitä pelkistä ajatuksista tai katseista miestä kohtaan.. Toinen on ihanasti mukana päivisin vauvan hoidossa, kakkavaipan vaihto on sen erikoisalaa [:D] Öisin se ei sitten edes silmää räpäytä kun poju herää syömään..
Ristiäisetkin on nyt järkätty, 22.8 poika saa nimensä! Se vaan ei ole mikään niistä, mistä oon tääl sanonut [:D] 100% varmuudella ei ole päätöstä nykyisestäkään vaihtoehdosta, mut varteenotettava se ainakin on![:D]
Tän kaiken kirjoittamiseen meni 1,5h kun toinen ei oo tytväinen mitenkään.. huus tissille, huus tissillä, puklas tissistä tulleet, vaipankin vaihdoin just..
Kiitos ja anteeksi :)