Niin ne on yksilöitä joka asiassa nuo vauvat... myös tässä puuroasiassa :) Meillä on toimittu niin, että ensin tyty saa tilkan maitoa (ehkä jtn 100-120ml), että jaksaa odotella iltapuuron valmistumista - kärsivällisyys ei ole niitä meitin neitin hyveitä, kun on ruuasta kyse ;) Puuro on siis alusta asti tehty tavan hiutaleista, veteen. Ensin toki hienonsin etukäteen hiutalekokoa pienemmäksi tehosekoittimessa, mutta melko nopsaan siirryin normihiutaleeseen, kun neiti ei alkanut niistä kakoa tms. Valmiin puuron joukkoon ujutan vielä melko satsin maitoa, löysentämään ja jäähdyttämään puuroa, ja kylkiäisenä tulee marja-/hedelmäsosetta. Yleensä puuroa menee ½ - 1 desi. Meillä puuron syönti vaikuttaa yöuniin. Mitä enempi syö, sen parempi ja pitkäkestoisempi uni. Tässä pari iltaa meni vähän heikommalla puuroannostuksella, ja ekana yönä herättiin jo 01.30 ja toisena "vasta" noin klo 4.00 - maidolle, kun noista yösyötöistä oltiin juur päästy sujuvasti irti...
Pitkään kävin eipäs-juupas -mittelöä tuosta puurosta, ostanko niitä vauvoille tarkoitettuja jauheita vai käytänkö tavan hiutaleita, mutta sitten viimein päädyin tavan hiutaleisiin, koska ovat edullisempia (jauheet tuntuivat rahastukselta) ja koska toiselta palstalta luin, että jopa puheterapeutit suosittavat tavan hiutaleita, ilmeisesti rouheampi rakenne on hyväksi suun motoriikan kehitykselle.
Lihakokeilut on nyt sitten virallisesti aloitettu. "Paalupaikalle" pääsi lammas, kun tuossa Vauvan ja taaperon keittokirjassa sitä niin suositeltiin hyvänä raudan lähteenä. Keitin siis karitsan jauhelihaa ja soseutin kypsän lihan yhdessä liemitilkan kanssa (en käyttänyt koko lientä siis), ja pakastin jääpalarasiaan. Näyttää siis siltä, että "ajaudun" näiden lihojenkin suhteen tekemään soseet itse, kun eilisen kauppareissun tuloksena totesin, että marketin hyllyltä löytyi vissiin 2 sosetta, joissa ei ole perunaa mukana... Ja peruna on pääepäilty neidin pyllyn punoitukseen, jota on nyt nähty pari kertaa. Mutta täytyy ihmetellä, miksi ihmeessä kana-pastasoseeseenkin täytyy tunkea mukaan perunaa?? :O Harva aikuinenkaan syö samalla aterialla sekä pastaa että perunaa, en minä ainakaan syö...
Tiina^ , minäkin olen harrastanut tuota kannustamista ja kehumista uusien ruokien kohdalla. Ja yleensä uusien makujen kohdalla olenkin toiminut niin, että tarjoan niitä ensin erikseen, että todella saa niitä erilaisia makuelämyksiä, ja vasta sitten yhdistettynä johonkin entuudestaan tuttuun makuun. Ja yleensä myös kerron likalle, mitä lusikassa on tulossa, varsinkin niiden uusien makujen kohdalla, mutta joskus myös tuttujen juttujen kohdalla. Vaikka eipä tuo taida siitä niin vielä ymmärtää... Mutta on se ainakin viihdyttävämpää meille molemmille.