Vauvan ruokinta

Kellään vielä rintahulinoita? Meidän pojua on alkanut kiinnostaa ympäristö siihen malliin, että on välillä vaikea syötettävä. Poika vetää itsensä kaarelle, että näkee ympärilleen, mutta ilmaisee silti olevansa nälkäinen. Työnnä siinä nyt sit tissi sille suuhun. Oon nyt syöttänyt niin huonoissa asennoissa viime päivinä, että selässä joku lihas kramppasi viime yönä... Eilen illalla oli taas monen tunnin imetysmaraton, joka loppuvaiheessa meni siihen, että poju imi noin minuutin kerrallaan, päästi irti, hamuili uudestaan, jne. Ei meinannut millään loppuvaiheessa saada enää kiinni, joten mun oli aktiivisesti autettava joka kerta. Ja tätä siis monta kymmentä kertaa. Nälkä ei voinut olla enää kun olin syöttänyt molemmat rinnat jo monta kertaa ihan kunnolla ennen tuota kiinni-irti-kiinni-irti -episodia. Lopulta sit luovutin kun alkoi jo väsymyksestä itkettämään ja sanoin miehelle, et hakee korvikkeen. Kerkesin sit nukahtamaan siinä ja mies sanoi aamulla, ettei saanut korviketta annettua kun poika ei ollut irrottanut rinnasta enää mun nukahdettua :P

On nyt muutamaan otteeseen yritetty antaa korviketta, lähinnä kun oon ollut niin poikki, et pakko ollut päästä unille. Muksu on kuitenkin kieltäytynyt pullosta jo noin kolme kertaa. Mulla on aika ristiriitaiset fiilikset tuosta korvikkeesta kun toisaalta haluaisin täysimettää (kun se imetys nyt tän kolmannen kohdalla lopultakin onnistuu), mutta toisaalta oon aivan järkyttävän väsynyt jatkuvan imettämisen (huonojen yöunien), rintakipujen ja tuon rinnalla hulinoimisen takia. Ts. edelleen täysimetyksellä mennään, vaikka pulloa on yritetty antaa...

En tiedä onko pojalla erityisen kova imu vai mulla matala kipukynnys kun iltaisin tissejä särkee myös rinnan sisälle (tiehyisiin?), imu tuntuu välillä kainaloissa asti. Nännejä särkee myös, mutta ne ei ole rikki. Eilen laitoin bepanthenia niihin, mut en tiedä auttoiko yhtään. Eikä se joka tapauksessa tuonne sisälle asti auta.
 
Täällä myös tyttö välillä haluaa ruokailla monta kertaa peräkkäin ja tuntuis kans et ei oo nälkä vaan haluaa vaan hengailla tissillä. Tällöin saa myös yleensä 'raivokohtauksia' eli vänkäilee sylissä enkä oikein tiiä mitä se haluaa. Toisaalta hirveellä innolla imee ja toisaalta punkee itseään pystyyn. Tää alkaa yleensä illalla ja jatkuu puolen yön tietämille. Kokeilin tuttiakin antaa mutta ei pikkunen huoli sitä. Oon ajatellu et noi puplailut voi vaikuttaa, kun oon lukenut että refluksi vauvat yrittää vääntää itseään pystyyn ja selkää kaarelle ettei ruoka nouse ylös. Ja toisaalta haluavat syödä usein koska maito neutralisoi happoja. Mutta en siis tiedä onko meillä tuota refluksia vai ei..

Joskus saan rauhottumaan sillä et mennään vaihtaan vaippa. Siinä jotenkin rauhoittuu :joyful:.

Ja välillä imu on tosiaan niin kova että sattuu. Jostain syystä etenkin oikeanpuoleisella tissillä. Voi tietty olla että imuote on jotenki väärä.. Nännit on vähän arat mutta pystyn silti imettään.
 
  • Tykkään
Reaktiot: Dee
En ollutkaan tullut ajatelleeksi tuota refluksin mahdollisuutta... Mut ei kyllä puklaile kovasti, ilmaa on kyllä masussa kun piereskelee välillä aika lahjakkaasti. Röyhtäytetään tarvittaessa (jos on tosi levoton), öisin en kyllä jaksa nousta röyhtäyttämään, jos poju nukahtaa tissille. Aika paljon toi kyllä vaatii päästä syliin, etenkin pystyasentoon, mut oon tulkinnut sen uteliaisuudeksi ympäristöä kohtaan. Etenkin meidän mustat seinähyllyt on tosi kiinnostavia ton mielestä :D
 
Mua huolettaa meidän väärä imuote. :( Nänni jää selkeästi huulipunapuikon muotoon ja nänni ei muutenkaan mene tarpeeksi syvälle suuhun, mut ei se sinänsä meille oo tuottanut ongelmaa, niin pitäskö tohon puuttua ihan ammattilaisten kanssa? Siis maitoo saa tarpeeksi eikä mulla ole tissit yhtään kipeänä.

Oon yrittäny itse korjailla vauvan imuotetta, mutta ei niin ei. Poitsulla niin kova kiire saada tissi suuhun, että saa liian vähän tissiä suuhun.
 
Meillä lapsilla ollut imuote ja imetysasento mikä milloinkin. En kyllä rehellisesti sanottuna edes tiedä, mikä olis se "oikea" imuote. Pääasia ollut, että on saanut maitoa tarpeeksi ja kasvanut paremmin kuin hyvin!

Yks kerta neuvolassa ollessani useamman lapsen ja vauvan kanssa joku harjoittelija halusi korjata vauvan imuotetta, kun siinä touhun keskellä imetin. Meidän oma neuvolatäti oli vieressä ja sanoi , että imee miten imee, kun kasvaa näin hienosti, eikä äitillä tai vauvalla ole ongelmia. :)

Rosmarinaa, minä en siis välttämättä alkaisi tuohon teidän tilanteessa puuttumaan. Eipähän kaikki aikuisetkaan syö, kirjoita jne... samanlailla. :)
 
Huhh olipas helpottavaa kuulla tuo MaLinn! :) tosiaan itsekkin pidän tärkeimpänä sitä, että vauva saa tarpeeksi maitoa, mut synnärillä painotettiin, että pitäisi olla oikea imuote, niin jäi vähän kalvamaan mieltä. Ja näin jo untakin vääristä imuotteista ja ongelmista sen myötä. :D
 
Dee ja Salmiakkilakritsi, täällä on ihan sama meininki meidän tytöllä, iltasin etenkin. Paljonko teidän pienillä on nyt ikää? Meidän tyttö tulee nyt 6 viikkoa perjantaina ja mietin, josko hulinoissa voisi olla kyse tästä: http://rinnalla.vuodatus.net/lue/2015/06/imetys-numeroina

Mä olen kanssa meinannut nyt monta kertaa antaa korviketta, mutta ainakin toistaseks oon pitänyt pintani. Mutta illalla vauvan nukahtaminen yöunille kestää ja kestää ja ite olis jo ihan nukahtamassa, eli tiukkaa tekee, mutta toi linkin takana oleva kirjoitus vähän helpotti oloa.

Rintakumeista, kirjoitinkin aiemmin, että ollaan päästy siitä eroon, mutta käytin kanssa aluks öisin, koska kyljellään vauvan ote rinnasta tosiaan irtoaa helposti. Nyt kun r-kumi on jäänyt, niin hiljaksiin nännit on nousseet esiin ja kappas kun rinnanpää ei olekaan enää matala. :)

Muoks. Virheet pois
 
Se oikea imuote liittyy vissiin osin siihenkin, että imetyksen ei pitäis sattua ts. joillain väärä imuote aiheuttaa sitä kipua. Mut en tiedä miksi otetta pitäis korjata, jos vauva saa ruokaa ja on tyytyväinen, eikä äitiä satu. Siis että kai asiat on sitten ihan ok (?).
 
Poju on nyt vähän vajaa 4vko. Eilinen ilta oli ihmeen rauhallinen. Söi molemmat rinnat kahdesti ja nukahti, mitä ihmettä :D nukkui 4,5h (pisin pätkä tähän mennnessä) ja on nyt syönyt sit jo puoli tuntia putkeen... Saa syödäkin, mun toinen rinta oli ihan järkyttävän kipeeks turvonnut kun heräsin tälle syötölle.
 
Stiffie: meillä tyttö täyttää tänään tasan 2 viikkoa. Viimeyönä oli taas sama homma, mut nyt kun vielä tarkkailin eri asennoissa niin mun mielestä liittyy selkeesti tohon närästykseen. Alkoi tissillä venkoilemaan aina just ennen puplausta. Yritti selkeästi punkea itseään pystyyn ja kun sain nostettua pystyasentoon niin rauhottu selkeesti. Tosin siltikin saatto tulla puplu.. Mutta aina puplattuaan haluaa tissille takas. Ja kun yritin laittaa nukkumaan makuulteen niin ei mee kauaa kun ilme näyttää tosi tuskaselta ja alkaa taas vääntelehtiä ja tulee puplu. Välillä tuli pikkuselta itku ja mua huolettaa että sitä sattuu kun mahahapot nousee. Tätä jatku 22-24.30. Sit lopulta nukahti mun viereen.

Tänään meillä on punnitusaika neuvolassa niin aattelin kysyä asiasta.
 
On näistä tyypeistä kyllä välillä vaikea sanoa, että mistä kiikastaa :rolleyes:. Deen pienellä vois osua noihin kolmen viikon hulinoihin noi "oireet". Mutta hyvä, että nyt tuli pidempi unipätkä, vaikka tissit sellasista tykkääkään. :hilarious: Meillä on koko ajan öisin nukuttu 3-4,4h pätkissä, joskus harvoin menee 5h ja kerran nukkui 6h putkeen, mutta se ei ole toistaiseksi toistunut. Mulla kans aluks meinas rinnat räjähdellä noiden pitkien unipätkien aikana, mutta nyt tilanne on siltä osin rauhottunut, eikä lakanat enää lillu maidossa vaikka nukkuisikin 4h, olo kyllä toki on sillon tukala. :confused:

Salmiakkilakritsi: toivottavasti neuvolassa osaavat jotakin sanoa asiaan, mutta hyvä jos pystyasento jo helpotti. Mä oon ymmärtänyt, että aika monella noin pienellä voi olla tota puklailu-närästystä, etenkin jos maitoa tulee reilusti. Onneks se vissiin useimmiten helpottaa vauvan kasvaessa. :) Me ollaan pidetty vauvan sängyn pääty vähän kohotettuna ja musta tuntuu, että se on auttanut tyttöä viihtymään paremmin makuullaan (meilläkin on siis jonkin verran ollu tota puklailua vaakatasossa).
 
Kysyin tosiaan neuvolassa tänään tosta puplailusta mutta th ei ollut huolissaan kun paino on noussut niin hyvin. Vähän harmittaa ettei oikein ottanut asiaa todesta kun mun mielestä hyvä painonnousu ei tarkota sitä et ei olis ongelmaa.. Täytyy nyt toivoo et menis ohi tai ainakin vähenis toi pulauttelu iän myötä. Tänäänkin tuli niin voimalla ylös että tuli nenästäkin pihalle :bored:.

Meilläkin on oma sänky kohotettuna oman refluksin takia ja kehdossakin nostettiin päätyä. Inhottavaa kun tietää miltä itestä tuntuu kun närästää pahasti enkä silloin todellakaan pystyis oleen makuultaan.
 
Oon niin väsyny imettämiseen :( en jotenki yhtään jaksais sitä... ja mun rinnat on vielä jotenki super huonon malliset kyljellään imettämiseen, jota tehdään eniten. En vaan suoraan sanottuna tykkää yhtään imettämisestä, varsinkin kun se sattuu niin paljon :( oon miettiny kokonaan pulloruokintaan siirtymistä..

Edit. Tän imetyksen takia tulee itkettyä päivisin monia kertoja, se stressaa tosi paljon..
 
Oon niin väsyny imettämiseen :( en jotenki yhtään jaksais sitä... ja mun rinnat on vielä jotenki super huonon malliset kyljellään imettämiseen, jota tehdään eniten. En vaan suoraan sanottuna tykkää yhtään imettämisestä, varsinkin kun se sattuu niin paljon :( oon miettiny kokonaan pulloruokintaan siirtymistä..

Edit. Tän imetyksen takia tulee itkettyä päivisin monia kertoja, se stressaa tosi paljon..

Ymmärrän tunteesi. Meillähän jätettiin imetys pois, pumppaan kyllä noin puolet vauvan maidosta.

Tukea imetykseen löytyy esim. imetyksen tuki ry. Puhu neuvolassa omasta jaksamisestasi. Varsinkin kun tilanteesi ei ole paras mahdollinen muutenkaan. :(
En halua antaa neuvoa imetyksen puolesta enkä vastaan. Kehotan vain kuuntelemaan itseäsi ja hakemaan neuvoja ja apua.

Luin muuten jostain, että imetyksen kunnolliseen käynnistymiseen voi mennä jopa 8vko. Eli hermoja kysytään sekä äidiltä että vauvalta.
 
Mulla ei oikeen pumppaamalla maitoa kunnolla heru.. Korvike on ollut synnäriltä asti meillä lisänä. Keskiviikkona mennään neuvolaan painokontrolliin, taidan sinnitellä sinne asti ja otan sitten asian puheeksi. Sitä juuri itsekin ajattelin, kun yksin joutuu vauvan kanssa jaksamaan, ja stressaamaan imetyksestä samaan aikaan (joka ei oo onnistunu koko aikana kunnolla) niin alkaa jaksaminen olla kovilla taas. Tiedänkin että monilla menee aikaa että imetys alkaa luonnistumaan, mutta musta tuntuu vaan etten jaksa yrittää tarpeeksi.
 
Mä olen ollut yllättynyt siitä miten paljon työtä imettäminen vaatii. Monta kertaa teki mieli luovuttaa ensimmäisen 4-5 viikon aikana. Tässä on kyllä tarvinnut kaiken mahdollisen tuen niin mieheltä kuin neuvolasta, sekä nää palstat missä voi imetyksestä keskustella.
 
Mulla eniten työtä teettää suht. pienet rinnat, jotka vielä kyljellään makuulla "osottaa alaspäin". Yrittää siitä nyt saada vauvan suuhun sitä :(
 
Munkin mielestä kyljellään imettäminen on vaikeinta. Vauvan ote irtoaa siinä helposti, kun vähänkin yrittää omaa asentoa korjata. Mullakaan ei ole suuren suuret rinnat alun alkaen, nyt imetysliivit on D-kuppi useimmissa malleissa.

Mutta siis alotan kyljellään imettämisen aina olkavarteen nojautuen ja sitten hivuttaudun kokonaan kyljelleen, kun vauva on imenyt jonkin aikaa ja ote on jo pitävä. (vaihtelevalla menestyksellä). Ja vauva on kyljellään vatsa mun vatsaa kohden. Mutta haastavaa on tosiaan. o_O
 
Mulla ennen raskautta ollut vaan siis A/B-kuppi, nytkin vaan B, niin tää kyljellään imetys on kyllä niin supervaikeaa.. vaikkakin tällä kertaa ei tunnu niin pahalta ku yleensä. :D ja nää illan imetysmaratonit on mulle yhtä tuskaa.. välillä oon joutunu vauvan ihan irrottaan rinnalta ku itellä alkanu itkettään nii kauheesti et on ollu pakko hetkeksi päästä istuun vaan. Meillä siis alkaa imetysmaraton klo 18-21 ja kestää klo 01-03 asti, jonka aikana vauva ensin imee ihan ok, sit alkaa se et vähän väliä irrottautuu rinnasta ja heti hamuaa raivolla takas rintaa. Tän takia en pysty itse torkkumaan tässä iltasyötöillä sängyssä, ku pitää aina ohjata rintaa vauvalle takas, ku just ton koon takia sillä on niin vaikea siitä saada otetta.. sit ku oon ihan tuskissani imettäny monen monta tuntia ja vihdoin saan unen ja vauvakin nukkuu, ni oon super onnellinen aina seuraavaan iltapäivään, ku alkaa ahdistaa seuraava iltasyöttömaraton. Ja tän väsymyksen kans pitäs kaikki kotityötki vielä tehdä..huhhui
 
Takaisin
Top