Vauvan ruokinta

Joo, itsekin yritän aina miettiä, että kirjoittaisin suht neutraalisti, koska esim. imettämiseen liittyy niin paljon muitakin juttuja kuin vain se, saako vauva jotain ruokaa. On kuitenkin vaikeaa, koska jos osuu itsellä arkaan paikkaan, voi lukea jonkun asian toisin kuin miten se on tarkoitettu. Huomasin itsekin taannoin, kun tapaamani uusi äiti kommentoi yhtä meidän vauvaan liittyvää asiaa, että olin aika karvat pystyssä, vaikka hän kommentoi ihan tavallisesti ilman mitään arvostelua tai "latausta". Mutta olin heti puolustuskannalla, ihan selkäytimestä tuli tuo ärsyyntyminen. :)

Ja syömisen suhtein usein todetaan, että tärkeintä, että 80 % on kunnossa, silloin 20 % ei ole niin suurta väliä. Mahtuu siis myös herkuttelua mukaan ihmiselämään.
 
Hyvä teksti odette! Tota mäki oon vähän niinku koittanut sanoa,mut en osaa muotoilla asiaa niin hyvin ehkä kun pitäis :)
 
Oon kyllä huomannut, että lähes aina pyytämättä neuvominen tai oman mielipiteen antaminen nostattaa karvat pystyyn, koska siinä on väistämättä kritiikin makua tai sellaista "paremmin tietämistä". Esimerkiksi jos me kerrotaan, että vauva kylpee kerran viikossa ja tarvittaessa käy suihkussa. Tähän sitten saa vastauksen, että kannattaa kylvettää joka päivä, kun tulee rutiini siitä ja se rauhoittaa lasta. Se, mitä me ei ehditty kertoa on se, että vauvalla on atopiataipumusta ja liika kylvetys tekee ihosta korpun. Ja kun kertoo tämän, satelee ohjeita vauvaöljyistä ja rasvoista ja äidin ruokavaliosta... Onneksi mun perheessä ei kysymättä neuvota, saa vähän hermolepoa. :D Perheet ja lapset on yksilöitä, toki tietysti suositukset pätee useimmille. Mutta siis pointti ehkä hukkui jonnekin, ehkä se, että tukea voi antaa muullakin tavalla kuin saarnaamalla, vaikkapa omia kokemuksia jakamalla. Ja neuvot ovat tervetulleita silloin, kun niitä kysytään, kuten mun mies eräälle lähisukulaiselle ilmoitti tuon kylpyepisodin yhteydessä (ja sanoi myös, ettei me olla ihan ääliöitä).

Nyt tää kyllä karkasi todella kauas ruokinnasta, niinpä palaan takaisin ja kysyn, kuinka tiheästi teillä syödään ja kauanko kerralla? Ja sitten voi ja saa mielellään neuvoa siitä, miten iltasyönti onnistuis hyvin, kun meillä itketään/raivotaan silloin lähes aina, vaikka muulloin ei oo mitään ongelmaa.
 
  • Tykkään
Reaktiot: Dee
Meillä ollaan tosi usein tissillä. Vähintään 2h välein..iltaisin kanssa raivot.. Joudun tutilla huijaamaan, et saan tissille.. Raivot oon tulkinnut yliväsymykseksi. Joskus joutuu rauhoittamaan niin, et nukahtaa ja vasta hetken päästä kokeilemaan syömistä uudelleen.
 
Mä oon ottanu sen linjan etten koskaan kommentoi kenenkään (edes parhaiden ystävien) tekemisiä vauvojensa kanssa, paitsi jos kysytään. Se on toiminut tähän asti hyvin. :D
 
Päivällä meillä syödään 2,5h tai 3h välein. Syöttö kestää vaihdellen 10 min - 20 min, mut en sit tiedä paljonko syö kun syö tissistä. Illalla syödään 2 h välein ja yöllä vaihdellen noin 5 h - 3 h välein (yleensä siis kerran). Iltasyönnillä jos raivotaan niin yleensä auttaa se että vaihdan tissiä tai se että kävelen samalla kun syötän (mikä on hiukan rasittaavaa :joyful:).
 
Meillä syödään päivällä n. 1-2 (3) tunninvälein, vaihtelee paljon. Aamulla syö harvemmin ja iltaa kohden tihenee. Päiväsyötöt kestää 5-15min yleensä (n. Joka toisella kerralla syö molemmista rinnoista ja joka toisella yhdestä). Illalla tyttö olisi tissillä väh. 30min välein. Ja öisin syödään 0-1 kertaa.

Mutta jos ollaan kaupungilla ja syöttöväli on tuossa kolmessa tunnissa, niin silloin syöminen sitten taas kestää ehkä vähän kauemmin.
 
Mä en vaan jaksa. En tiiä liittyykö tää nyt syömiseen (vauvan tai mun. Tai molempien) vai mihin, mut kolmena päivänä meillä huudettu kaks tuntia putkeen selkä kaarella ihan hirveetä huutoo. Tissi ei kelpaa ja voisin melkein varmaks sanoo et johonki sattuu. Tänään meni jo siihen et laitoin miehen apteekkiin ja annettiin sit panadolia. Siitä 20min niin nukahti. En tiedä vaikuttiko lääke vai oliko niin väsynyt huutamiseen. Muuten sit ei huutanut kummempia lopun illan aikana.

Jos tätä on vielä huomenna ni kyl ihan varmasti sattuu johonkin, en keksi muutakaan. Mietin vaan et voiko tää nyt olla jotain allergiaa/refluksia? Mun maailma on jo valmiiks romahtanu jos tää on jompaa kumpaa.. Ei pitäs ottaa asioita niin raskaasti, mut tää on henk.kohtasesti tosi iso asia mulle. :'( mitään en oo omassa ruokavaliossa muuttanut.. Itkuinenhan meidän Leevi on ollut koko 3kk, mutta nyt menee jo ihan käsittämättömäks. Siinä missä muilla alkaa helpottaa (siis yleisesti) täs kohtaa, niin meillä menee vaikeemmaks. Illat itken, et huomenna taas sama rumba alusta..
 
Rosmariina: oliko teillä käytössä jotain vatsalääkkeitä/maitohappobakteereja?
En tiedä, eikä kaikilla pakolla auta, mut moni kehunu ka meillä itelläki on sellanen kun bifibaby, josta ollaan apua saatu.. Tosin yleensä tässä vaiheessa pitäis vatsavaivojen jo alkaa helpottamaan.. Toivottavasti teilläkin!
 
Meillä käytössä rela coliktrops ja rela+d tipat...ainakin poika piereksii paljon eli ilma tulee pois...nyt tosin rokotuksien jälkeen on huutaa masua enempi...johtuuko sitten rokotuksista vai minun kortisoonikuurista..
 
Meillä kävi keskimmäisen vauva-aikana niin, että oli jostain syystä ärtynyt päivän pari (en muista kuinka kauan kesti). Lopulta meni ihan huutamiseks ja sit lopulta vasta huomasin, et kahden varpaan ympärille oli kiertynyt hius. Se oli niin kireällä, etten saanut sitä itse irti ja piti lähteä lastenklinikalle, jossa lääkäri irrotti hiuksen paikallispuudutuksessa. Tuollainen hiuksen kiertyminen on kai aika yleistä, mutta siitä ei puhuta juuri missään ikinä. Tuli vaan mieleen tuosta selittämättömästä itkusta...
 
No eipä tulis tosiaan tollanen hiushomma mieleen ihan heti. :confused:
Tosin nyt ku mulla lähtee hirveesti hiuksia, niin joudun koko ajan vetämään niitä vauvan kaulamakkaroista ja sormista.
 
Mä luin kans jostain tosta hiusjutusta ja mulle jäi ihan päälle toi, jos lapsi huutaa enkä tiiä mistä on kyse nii aina varpaiden tarkistus :D tosin kertaakaan ei oo hiuksia vielä siellä ollu...
 
  • Tykkään
Reaktiot: Dee
Meillä alotettiin pari viikkoa sitten soseiden maistelu. Ikää on nyt viikkoa vaille 4 kk.

Meillä on nyt viimeiset 2 kk ollut jokaikinen ilta sellaiset 10 min raivarit ennen kun on rauhoituttu iltatankkaukselle. Kiinteiden aloituksen jälkeen ne on hävinnyt kokonaan. Vauva on ollut niiiiiiin hyvällä tuulella koko ajan. Piereskelee paljon, mutta hyvä niin, että ilma tulee pois eikä jää vatsaan vääntämään niiin kuin tähän asti. Yöllä on herätty kerran, vasta neljän jälkeen, likempänä viittä, vaikka nukkumaan on edelleen menty jo 19.30-20.00

Nyt kun vauva on saanut soseita, on alkanut syömään tehokkaammin maitoa kun malttaa olla rauhassa rinnnalla ja näin myös pissavaippoja on alkanut tulemaan sellaiset 6-7 vuorokaudessa. Haluaa myös useammin rinnalle kuin tähän asti.

Soseet maistuu tosi hyvin, vetäis helposti enemmänkin mutta rauhassa alotellaan, nyt maistellaan 3 kertaa päivässä se n.2-3tl. . Suu aukee saman tien kun lusikka ilmestyy näkyviin. Meille tää oli vaan tässä kohtaa niin oikee ratkaisu, sano sit muut mitä tahansa <3

Ja mä oon ihan hurahtanut soseiden tekoon, pakkanen on täynnä ihania soseita maisteltavaksi :P
 
Meillä huusi kipuitkua, kun ikeniä kutitti/särki. Vielä ei siis oo hampaita tullu, mutta ien on turvonnut ja punainen, kuolaa tulee ja kaikkea järsitään. Yritin kokeilla tuntuuko hammas, mut siitä se raivo syntyi. Kieltäyty myös syömästä, vaikka selkeästi oli nälkäinen. Annettiin sit parina iltana Panadolia ja nyt taas on selkeästi helpottanu. Ekoista oireista voi kuulemma mennä kuukausiakin, ennen kuin se hammas tulee.

Meillä on myös ollut vatsaoiretta melkeen vauvan koko elinajan, mutta siitä se huuto on ihan eri luokkaa ja se on maidottomalla, suklaattomalla ja kananmunattomalla saatu kuntoon (ja nyt yritetään siedättää). Samoin rokotuksista tuli pikkuitkua ehkä 1-2 pvää. Mut toi vatsan huutaminen oli jotain niin kamalaa, siihen ei auttanut yhtään mikään. Ollaan kyllä niin iloisia, kun imetysdieetti (lääkärin ohjeistama) auttoi.

Niin ja tiheä imukin on helpottanu ja poitsu nukkuu taas pitkiäkin unia, viime yönä 9 h yhdellä herätyksellä ja pisimmät päikkäritkin sen 2-3 tuntia. Hereillä ollessaan syö 1-1,5 tunnin välein, illalla tiheämminkin, mutta tiheän imun kautena ei nukkunut päivällä ku max. puoli tuntia & heräili yöllä, niin onhan tää nyt helpompaa. Seuraavia hulinointeja odotellessa siis. :D
 
Niin ja paljon tsemppiä rosmarinaalle, itkut on kyllä vaikeita! Jos yhtään on mahista esim. viikonloppuna, niin koettakaa vaikka vuorotellen ulkoilla vauvan kans niin, että toinen saa keskittyä hetken lepäämään/nollaamaan pään. Meillä itkuhuutoa oli yli kuukausi ja tuntui rankalta, sympatiat ja vilpitön ihailu koliikkivauvan vanhempia kohtaan tuli kyllä.
 
Tänää mentiin sit ihan sairaalaan päivystykseen, kun huus vaan huutamistaan selkä kaarella. :( ei auta mikään. Lääkäri vaan totes et "ihan normaalia". Unohin tuol aiemmin mainita et nyt alkanut pulautteleekkin ihan hirveesti, vois sanoo et pikemminki oksentaa. Lentää kaaressa ja tulee niin paljon kerralla et munkin vaatteet ihan läpimärät. No, lääkäristä tääkin on normaalia.. Mitähän tästä pitäs ajatella.. :( ei tunnu normaalilta.
 
Älä rosmarinaa anna periksi! Äidinvaistosi tietää, ettei kaikki ole nyt hyvin. :Heartbigred

Minä veisin pojan lääkäriin joka päivä niin monta kertaa, että apu löytyy.

Ja näinhän minä olen omienikin lasteni kanssa tehnyt!! Mistään vakavasta ei onneksi ole koskaan ollut kyse. Hoidon olemme silti lopulta aina saaneet.

Muistaa vaan pyytää kaikki mahdolliset verikokeet ja serppiä joka kerta. Lääkärikin kandee olla aina eri. Kyllä sieltä lopulta sellainen lääkäri tulee, joka ottaa sinut äitinä vakavasti ja ottaa tehtäväkseen selvittää asian!

Voimia isille ja äidille...ja ennen kaikkea pienelle rakkaalle! <3 Hänellä ei ole mitään hätään, kun on noin huolehtivat ja rakastavat vanhemmat.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top