Mun on nyt ihan pakko vielä kommentoida näitä suositusasioita, koska sattuu olemaan yksi lempiaiheistani ja olen siihen perehtynyt.
Ensinnäkään THL ei siis tee tai anna mitään ravitsemussuosituksia, vaan Valtion ravitsemusneuvottelukunta VRN. Se koostuu alan ammattilaisista (netistä löytyy lista jäsenistä VRN:n sivuilta) ja suositukset perustuvat tutkittuun tietoon ja päälinjat ovat joka puolella maailmaa samanlaiset (kas, kun tutkimus on kansainvälistä). Tiettyä maakohtaista vaihtelua on esim. maatalouspoliittisista syistä (esimerkkinä oliiviöljy vs rypsiöljy), mutta pääpiirteissään tietyt asiat ovat samoja. Ravitsemussuositukset eivät kuitenkaan ole ikään kuin yksi oikea tapa syödä, vaan ne antavat laajemman kehyksen tutkitusti terveyttä edistävälle syömiselle ja näin ollen niiden sisällä on liikkumavaraa muodostaa itselle sopiva ruokavalio. Suosituksissa ei voida suositella esim. täysrasvaista maitoa tai voita tai kookosöljyä tai..., koska ne eivät tieteellisesti pätevien tutkimusten (tämänhetkisten) tulosten mukaan edistä terveyttä niin paljon kuin esim. vähärasvaiset maitotuotteet ja voivat jopa olla haitallisia. Jos alkaa systemaattisesti tulemaan toisenlaisia tuloksia, suosituksia ajan myötä kyllä muutetaan. Aika monella ei ole tarkkaa käsitystä suositusten sisällöstä, mutta kannattaa tutustua, jos kiinnostaa - netistä löytyy googlaamalla. Niissä ei esim. käsketä syömään hirveästi leipää tmv. Ravitsemusasiat nostattavat usein tunteita, mutta ne eivät kuitenkaan ole varsinaisia mielipideasioita, vaan suosituksille ja näkemyksille on tieteellisesti tutkittu tausta. Voi olla, että joku on syönyt tosi epäterveellisesti, eikä ikinä sairastu tai liho, mutta sen pohjalta ei voi vetää mitään väestötason johtopäätöksiä, että ko. tyyli olisi terveyttä edistävä myös muille. Jos esim. gluteeni ei itselle kertakaikkiaan sovi, sitä ei pidä silloin syödä, tai jos ei halua syystä tai toisesta käyttää maitotuotteita, silloin pitää saada samat ravintoaineet jostain muusta. Ihan mahdollista, vaatii vain enemmän vaivaa ja tietoa.
Se 30 päivän ihmiskoe -leffa oli aikamoista huttua, eikä ravitsemussuositusten noudattamisella todellakaan voi lihoa tuollaisia määriä. Leffasta ei selvinnyt mitä tyyppi lopulta söi, ja toisaalta jos on aiemmin ollut tosi vähähiilarisella dieetillä ja lisää hiilihydraatteja, pelkästään nesteet nostavat painoa, mutta kyse ei ole sinänsä
lihomisesta. Summa summarum: ko. elokuvan motiivit ovat ihan henkilön henkilökohtaiset (saada lisää valmennusasiakkaita), eikä siitä voi päätellä ravitsemussuosituksista yhtään mitään.
Imetys vs. korvikkeet. Äidinmaito on vauvalle parasta ravintoa, se on fakta. Korvike on hyvä korvike, jos ei esim. voi imettää, mutta olisi silti faktojen vastaista väittää, että korvike on ravitsemuksellisesti yhtä hyvää kuin äidinmaito. Äidinmaidon etu on mm. se, että sen ravintokoostumus on vauvalle optimaalinen, se muuttuu tilanteen ja vauvan tarpeiden ja kasvun mukaan (esim. kuumalla säällä muuttuu vetisemmäksi, vauvan infektiotapauksessa muuttuu tavallaan lääkinnälliseksi), mutta korvike pysyy aina samanlaisena. Itse imettämisestä on tutkitusti monenlaisia hyötyjä niin vauvan kuin äidin terveydelle, ja siksi esim. Suomessa imetyksen lisääminen (mm. asianmukaisen tiedon ja tuen lisääminen) olisi tärkeää kansanterveydellisestikin. 6kk täysimetyssuosituskattavuus on tällä hetkellä Suomessa vain 1-2 %, mikä on järkyttävän vähän (lähde: uudet lapsiperheiden ruokasuositukset, löytyvät myös netistä).
Tämä EI kuitenkaan tarkoita, että ei-imettävä äiti olisi jotenkin huonompi äiti lapselleen, koska kaikki eivät pysty tai halua imettää syystä tai toisesta. Siksi korvikkeita on, että vauva saa kuitenkin hyvää ravintoa ja kasvaa, mikä on aina pääasia. Läheisyyttä ja syliä vauvalle voi tarjota myös ilman imettämistä. Mielestäni olisi tärkeää myös tarjota tukea äidille, joka ehkä haluaisi imettää, mutta ei pysty, koska monille asia voi olla myös henkisesti raskas (esim. kokee huonommuutta tai painetta ulkopuolelta tmv).
Voimassa olevien suositusten mukaan 6 kk iästä vauvalle pitäisi antaa kiinteitä vähitellen, mutta maito säilyy pääasiallisena ravintona ainakin 1 vuoteen saakka. WHOn suositukset kannustavat jopa kahteen vuoteen ja sen jälkeen, mutta hyvä, jos Suomessa päästäisiin edes tuohon 6+1-malliin.
Jos vauva ei saa rintamaitoa tai sitä on niukasti, lisäruoka eli kiinteät pitäisi aloittaa 4-6kk iässä, mutta jos vauva on rintaruokittu ja maitoa riittää ja vauva kasvaa, ennen 6kk ei ole sinänsä mitään tarvetta alkaa maistella kiinteitä.
Neuvolakäsikirjasta löytyy hyvä ja selkeä kaavio plus muut ohjeistukset, joita neuvolassa pitäisi noudattaa.
3kk lisäruoan maistelu ei siis kuulu varsinaisesti kuvioon, ja mielestäni sille pitäisi olla vahva (lääketieteellinen, kasvuun liittyvä) peruste, jos kiinteät aloittaa ennen tuota 4 kk ikää. Mistään sormenpäällisestä silloin tällöin tuskin on haittaa, mutta se vaikuttaa kuitenkin vauvan suolistoon ja bakteeriflooraan ts. sen jälkeen, kun muu ruoka otetaan kehiin muodossa tai toisessa, vauva ei ole enää täysimetetty.
Lopuksi: jokainen perhe tekee kuitenkin itse omat ratkaisut sen mukaan, mikä omalle lapselle on parasta. Toivoa sopii, että myös neuvola on ajan tasalla ja pystyy tarjoamaan oikeaa tietoa ja tukea erilaisissa tilanteissa silloin, kun sitä tarvitaan. :)
. Nimimerkillä olen tutkija ammatiltani 
.
