Vauvan ruokinta

Mulla jatkuu oikeanpuoleisen rinnan kivut aina vaan. Herumiskipu on ihan tuskaa (nännin ympärillä), nänniin ilmestyy viikottain piimäkokkare, joka aiheuttaa hirveen kivun nänniin ja imetyksen jälkeen koko rinnassa on järkyttävät hermokivut, jotka kestää monta tuntia. Eilen meni taas itkuksi, kun siihen hermokipuun ei auta mikään. Otin buranankin, ja ehkä tunti sen jälkeen kovin kärki kivusta oli ohi, mutta suurin osa kivusta jäljellä. Onneks se ei tule joka imetyksen jälkeen, mutta etenkin illalla ja yöllä kun se iskee kun oon muutenkin väsynyt, niin tuntuu ihan vihon viimeiseltä vaivalta. Imetys on niinä hetkinä aivan p*skaa suoraan sanoen. Tämä rinta on tietenkin myös vauvan suosikki, syö helposti tunnin puoltoista siitä putkeen, ja esim tänään kaksi tuollaista pitempää pätkää pienellä röyhtäystauolla. Toinen rinta edelleen kivuton ja helppo, mitä nyt suihkuaa. Oishan se yks vaihtoehto lopettaa tuon kipuilevan rinnan imetys kokonaan, mut rintojen kokoero olis sit varmaan ihan älytön. Kaikista mun vaatteista se erottuis selkeesti, enkä sit lähtis ikinä kotoa mihinkään... Kun ees tietäis, et kipu tulee jossain vaiheessa loppumaan, mut ei. Täähän voi mennä pahemmaksikin. Nyt meinaa jo välillä taju mennä imetyksen alkaessa.
 
Tuleeko toi kipu siitä, kun rinta alkaa täyttyä vai ihan muutenkin? Tuli mieleen, kun mulla selkeästi on sellasta pistelyä ja hermotyyppistä kipuilua, kun rinnat alkavat täyttyä uusiksi. Toi kuulostaa kyllä tosi kurjalta. :/ Mä oon nyt tyhjennellyt käsin rintoja vähän ja välillä, jos tuntuu, että vauva pitää pitkää breikkiä (ja yön jälkeen, että aamulla saa otteen), lisäksi oon syönyt lesitiiniä ja nyt ei oo hetkeen piimäkokkaretta näkynyt. Kaks on ollut, sama rinta (runsasmaitoisempi ja se, joka on paljon isompi kuin toinen), että toivon, että kovin usein ei noita tulis.
 
Mulla se kipeä on pienempi rinta, kokoeroa on jo nyt selkeesti kun vauva ei syö isompaa rintaa ikinä tyhjäksi (eikä maidon tuotanto silti ole siinä vähentynyt suhteessa syöntiin). En ole varmaonko hermokipu rinnan täyttymistä vai raynaydin oire. Kipu on ihan järjetön. Lesitiiniä mullekin suositeltiin neuvolasta, aattelin etsiä sitä kaupasta kun päästään mökiltä ihmisten ilmoille. hellittäis ees yks kivun aiheuttajista.
 
Toi on kyllä tosi karmean kuuloista, eikä imetyksen kyllä pitäis noin sattua, että ei toi ehkä ihan normaalia ole, tai olis hyvä löytää syy. Mulla sattuu kyllä aluksi hetken aikaa (siis yli 10 sekuntia), jos rinta on tosi täynnä, mutta onneksi hellittää yleensä suht pian. Tarkistan yleensä imuotteenkin siinä vaiheessa, jos ei tunnu hellittävän, kun täydemmässä rinnassa vauva helpommin ottaa väärän otteen, kun ei saa kunnolla rinnanpäätä suuhun. En osaa sanoa onko lesitiinistä ollut se pääapu, mutta ei siitä varmaan haittaakaan ole. Ja kylmät kaalinlehdet joskus hellittävät jomotusta Buranan kera (mulla on 600mg). Mulla kipeämpi on tosiaan toi täydempi, kun mitä enemmän siitä vauva syö, sitä nopeammin taas täyttyy. Hassua kyllä toi toinen ei täyty yhtään niin paljoa ja on muutenkin ihan eri tuntuinen, vaikka syöttäisin siitä monta kertaa peräkkäin. On heti paljon pehmeämpi, kun taas tuo täydempi on paitsi isompi, paljon kiinteämpi. Toivottavasti sulle löytyy joku apu tuohon, Imetyksen Tuki ry:n FB-ryhmässä voi laittaa tukipyynnön tukiäideille, josko niillä olis jotain arviota syystä tai neuvoja, mitä vois kokeilla, että kipu hellittäisi, siellä voi myös laittaa yksityisviestiä, jos ei halua julkisesti kysellä.
 
  • Tykkään
Reaktiot: Dee
Imuote tarkistettiin viime viikolla neuvolassa ja oli ihan hyvä. Muutenkin keskusteltiin noista mun imetysvaikeuksista (rintatulehdus jne), hermokipua en muistanut silloin mainita. Imetyksen tuki -ryhmä on kyllä hyvä, oon siinä ollut jo monta kuukautta. Oon googletellut näitä mun oireita ja oikeestaan kaikki paitsi se lesitiini on kokeiltu :/ ehkä tähän auttaa aika, toivossa on hyvä elää :P
 
Eilisiltana vauvaa syöttäessäni huomasin yhtäkkiä, että rinnassa on isolta alueelta ihan hirveän iso kova möykky. Eka ajatus oli toki rintasyöpä, mutta sitten yritin sanoa itselleni, että ehkä olisin huomannut, jos noin iso möykky olisi kauan ollut...eikä kasvain nyt noin nopeasti kasva.

No, tajusin sitten, että en eilen enkä ehkä edellispäivänä ihan hirveästi syöttänyt kuin ns kehtoasennossa (en esim. kainalosta) ja toi on just se enemmän maitoa pursuava rinta, jossa on jo piimänokare ollut tuplasti, että onkohan nyt käynyt niin, että yksi rinnan lohko on jotenkin tukossa. Yritin siinä syöttäessäni sitä käsin painella, mutta ei mitään vaikutusta. Kävin syöttämisen jälkeen lypsämässä pariin otteeseen sitä lavuaariin, mutta ei musta tuntunut pehmittyvän millään. Mietin jo, että pitääkö mun yöllä alkaa opetella miten rintapumppu toimii, että saanko sillä tyhjennettyä, koska rintatulehdus voi iskeä todella nopeasti ja toi oli ihan kivikova ja möykkyinen isolta alueelta, siis ihan tuolta kainalon suunnalta nänniä kohti sellainen kiilamainen iso köntsä, ei mikään pieni piste.

Sitten yösyötöillä aloin lopulta kikkailla sellaisia asentoja, että saisin vauvan leukaa enemmän rinnan sivuun (ei todellakaan ergonomista, mutta hätä ei lue lakia) ja ah, mikä fiilis aamulla kun varovasti kokeilin rintaa, että vieläkö on paljon jäljellä sitä paakkua ja koko rinta tuntui taas pehmeältä. Mun pitää ilmeisesti nyt ton tuottoisamman rinnan kanssa olla tosi tarkkana, koska toi toinen on ihan ongelmaton, täytenäkin aika pehmeä ja puolet pienempi kuin toi toinen. Mutta tää isompi nyt tuntuu aiheuttavan ongelmia. o_O En kaipais mitään rintatulehdusta tai -tukkeumia, joten pitää olla huolellinen, että syöttää eri suunnasta, että eri lohkot tyhjenisivät tasaisemmin.
 
Noihin Raynaudin oireisiin voi auttaa magnesiumin ja B-vitamiinin syöminen. Rinnat kannattaa pitää myös lämpiminä esim. Ruskovillan liivinsuojilla. Kannattaa kokeilla kaikki, jos toisi yhtään helpotusta!
 
Mulla on magnesium ja reilu annos b-vitamiinia käytössä nyt. Lesitiiniä ei ole vielä löytynyt. Rinta on ollut pari päivää kivuttomampi, lähinnä herumiskipuja vain ja se on helpoin kestettävä mulle. Rinta on myös pehmeä lopultakin, jee :) yksi patti löytyi rinnan alapuolelta vielä, pienempi ja ihan kova. Se ei arista eikä ole hävinnyt parissa päivässä, joten nyt tietysti pelkään sitä rintasyöpää. Onneks on lääkäri reilun viikon päästä ni voin viimestään siellä kysyä siitä.
 
Meillä mies osti lesitiinin, mutta sitä on ainakin Hgissä terveyskaupoissa ja myös perusmarketeissa muistaakseni urheilulisäravinteiden kanssa samassa hyllyssä.

Hyvä, jos rinta on ollut kivuttomampi, ja koska magnesium vähentää lihaskramppeja ts. voi olla helpottanut, jos kivut aiheutuvat maidon "pumppautumisesta".

Tuosta kovasta patista: http://demo.seco.tkk.fi/tervesuomi/item/nn:170 tuossa on hyvä kuva, jossa näkyy rinnan rakenne ts. sun kova patti voi olla ihan tollanen alveoli, joka on vaan tukossa, erityisesti jos et oo huomannut aiemmin/ollut pitkään. Rintasyövän kehittymiseen niin, että voi sormella tuntea, käsittääkseni vaaditaan aika pitkä aika ts. ei ihan päivissä tai viikoissa kasva. Mutta hyvä, että on lääkäriaika tulossa, niin voit kysyä asiasta. Ymmärrän hyvin, että huolettaa, itsellä lähipiirissä geneettistä alttiutta (ei onneksi meidän suvussa), että olen ottanut tavaksi tunnustella rinnat ihan säännöllisesti, että huomaisi mahdolliset muutokset.
 
  • Tykkään
Reaktiot: Dee
Onko muut aatelleet vielä yhtään kiinteiden aloittamisen ajankohtaa? Meinaatteko mennä täysimetyksellä sinne 6kk asti?

Meillä saadaan rintaraivareita niiiiin paljon et tää tuntuu joka päivä iltaan mennessä tosi raskaalta. Ja yöt on vaikeimpia, kun raivaroidaan kokoajan. Silti pidän tätä tosi tärkeenä ja ihanana asiana, raivaroinnista huolimatta.

Oon kuitenkin aatellut, että aloitan maistattamisen jo 4kk iässä ja jos siitä pikkuhiljaa sais kuvioihin ainakin jonkun iltavellin tms. niin vois helpottaa edes yöt. Ensin olin ehdottomasti sitä mieltä, että imetän 6kk ikään asti, koska se on suositus, mut sittemmin oon saanu kyllä hyvää palautetta siitä, että hyvin voi aloittaa jo 4kk iässä mm. omalta äidiltä. :)

Oon vähän ajoissa tän asian kanssa, kun vielä 1,5vk siihen 2kk rajapyykkiinkin, mut haaveilen jo vähän helpotusta tähän imetysrumbaan. :D
 
Kyllä me aloitetaan silloin 4kk iässä kiinteät. Esikoisen kanssa neuvolasta ihan suositeltiin sitä (tosin esikoinen oli iso).
 
Mä en ole päättänyt mitään varmaa. Ajatuksena on kuitenkin, että vähintään sen 4kk ollaan täysimetyksellä ja jos lapsi ei erityisesti osoita kiinnostusta kiinteiden maisteluun, niin sitten ollaan rintamaidolla kaikessa rauhassa sinne 6kk asti. Ja jos hyvältä tuntuu, niin sittenkin jatketaan toki imetystä kiinteiden ohella. Mutta jos imetys ei siitä jatku, niin ei haittaa. :)
 
Nojoo toi on tosi, et jos ei oo mitään mielenkiintoo ja kaikki vaan syljetään pois, niin parempi sit varmaan vaan jatkaa kuukausi tai pari pelkällä imettämisellä. 6kk tuntuu vaan niin pitkältä ajalta. :confused: Nyt on menny vajaa 2kk ja välillä loppuu usko toivo ja rakkaus koko hommaan, kun vauva itkee ja äiti itkee sen myötä, kun ei vaan kelpaa vaikka on nälkä. :shifty: Toisaalta mietityttää myös maidon riittäminen, kun itse en edelleenkään saa lypsämällä juuri mitään irti. Vauva kuitenkin ainakin tähän asti kasvanut hyvin. Monta pissavaippaa vaihdetaan päivässä ja pulautteleekin usein kun syö syö ja syö toisinaan huvikseen. Eli kai se sitten riittää. o_O Mutta saa nähdä riittääkö loppuun asti.
 
Mäkin ajattelin vielä kuukausi sitten, että meidän imetys tulee varmaan loppumaan aika nopeesti. Mutta nyt kun imetysvälit on pidempiä ja oma varmuus kasvanut, niin imetys alkaa oikeesti olemaan suurimman aikaa tosi jees.

Tällä hetkellä oon älyttömän tyytyväinen, kun sapuska kulkee aina mukana ja pysyy puhtaana ja sopivan lämpöisenä. (Ja tissit ei voi tippua kahvilassa pitkin lattioita kesken syötön, kuten mulle kävi sillon joskus alussa kun pulloa vielä tarjosin välillä :hilarious:).
 
Meillä on aloitettu kiinteät reilun 3kk iässä. (Kolmoselle ei kylläkään soseet maistuneet, joten aloitettiin vajaa 6kk. iässä.) Aloitettiin niin aikaisin ihan vaan siksi, että vauva on halunnut ja jaksanut syödä sekä kiinteät, että maidon. Minun oma jaksaminen on parantunut ja syöttökerrat vähentynyt, koska kiinteillä vauva pysyy kylläisenä pidempään, aivan kuten korvikkeiden kanssa. Alun tissulla puolen tunnin välein vaihtui tissulla parin kolmen tunnin välein. :)

Kiinteiden aloitus ei ole meillä myöskään vaikuttanut negatiivisesti tissin syöntiin, päin vastoin. Varsinaisia tissitakiasia ovat olleet soseista huolimatta koko vuoden, jonka olen imettänyt.

Jos aluksi mietityttää saako vauva tarpeeksi maitoa kiinteiden ohella, on hyvä kikka antaa tissua mahan täydeltä ensin ja vasta "jälkkäriksi" kiinteät. Ja sitten vaikka maitoa vielä jälkkäriksi. Kyllä vauva ilmoittaa jos masu on jo täynnä!

Meillä on ollut niin hyviä syömäreitä, että itse annan alusta lähtien eka soseet ja tissiä janoon+jälkkäriksi.

Jokainen tekee toki tyylillään. Kerroin vaan meidän tarinan ainaisen "vauvaa pitää täysimettää 6kk." paatostuksen sijaan. Jokainen äiti tietää varmasti tämänkin asian parhaiten omalle lapselleen. :)
 
Meillä esikoinen jatkoi tissittelyä vuoden ikään kanssa ja kiinteät tosiaan aloitettiin 4kk iässä neuvolasta saadun suosituksen mukaan. Vauvaa itseään kiinnosti jo silloin kiinteät (yritti esim syödä muiden lautasilta, jos vaan pääsi lähelle). Meille suositeltiin, että ensin annetaan tissiä ja sitten ihan vähän sosetta. Meillä se toimi. Sitten kun soseita alkoi menemään enemmän, annoin maitoa lähinnä janoon ja yöllä.
 
Mä aloitin esikoisella kiinteät noin 3,5 kk kohdalla ihan vain siksi, kun en jaksanut enää istua sohvalla imettämässä. :)
 
Sen verran pakko kommentoida yleisellä tasolla, että imetyssuositukset eivät sinänsä ole ihan fiilispohjainen juttu, vaan niissä on kyllä ihan tieteellinen maailmanlaajuinen näyttö takana väestötasolla esim. tiettyjä kansansairauksia ajatellen ts. ei niitä ole turhaan annettu tai ihan puskista reväisty hankaloittamaan perheiden arkea. Suomen osittaisimetyssuositus 12 kk saakka on itse asiassa vieläpä alakanttiin WHO:n suosituksiin nähden, tosin ei tuokaan kovin hyvin toteudu (eikä myöskään 6 kk täysimetyssuositus).

On kuitenkin erilaisia tilanteita, kuten täällä aiemminkin on todettu, joissa suosituksia ei syystä tai toisesta voida tai haluta noudattaa ja se on sitten perheiden oma asia päättää, miten toimitaan oman lapsen suhteen ja mikä on kullekin perheelle se paras ratkaisu. :happy:

Meillä lähtökohtaisesti tavoitteena on noudattaa Suomen suosituksia, eli täysimetys 6 kk ja osittaisimetys vähintään 12 kk saakka. Imetys risoo kyllä tiettyinä päivinä erittäinkin paljon, lähinnä sen takia, että on niin intensiivistä ja nyt on taas vähän tiheämmän imun kausi selkeästi menossa. Olen joinain päivinä turhautunut ainaiseen "lehmänä" oloon erittäinkin paljon, mutta esim. tänään ollaan menty taas eri meiningillä, kun vauvalla sellainen päivä, että on nukkunut suurimman osan päivästä (ihan ihmeellistä!) ts. herää syömään 2-3h välein (toisaalta pari yötä on mennyt niin, että tuntuu, että on syönyt koko ajan ja eilenkin tankkasi todella paljon). Eli nyt on ollut aikaa puuhailla omia juttuja, tuntuu ihan luksukselta. Tosin minnekään en uskalla lähteä, koska ei tiedä koska tuo herää syömään... Olen kuitenkin ajatellut asian niin, että jos tämä tästä jotenkin järkevästi menee eteenpäin, luovun omasta mukavuudenhalustani puoleksi vuodeksi, jos ja kun sillä voin omalta osaltani taata vauvalle mahdollisimman hyvän alun. Toistaiseksi maitoa on riittänyt, vähän liikaakin toisesta, ja rintaraivarit helpottaneet, mutta sitä on toki vaikea sanoa muuttuuko meininki tässä vielä jossain vaiheessa. Toisaalta olen tyytyväinen siitä, että imetys on käytännöllistä ja helppoa ts. vauvan ruoka kulkee aina mukana.

Rosmarinaa, tuli mieleen noista rintaraivareista ja teidän vaikeasta tilanteestanne, että oletko kysellyt Imetyksen tuki ry:n tukiäideiltä apua? Tuo kuulostaa kyllä todella raskaalta, enkä ihmettele, että imetys ei nappaa. :/ Pidemmän päälle käy kyllä teille kummallekin tosi kurjaksi tuo, tai siis varmaan on jo käynyt. Noihin rintaraivareihin on kyllä varmaan joku ihan syy, jos niitä tulee koko ajan ja olisi hienoa, jos löytyis joku viisastenkivi, jota voisi kokeilla tai mikä voisi löytyä ratkaisuksi, jos siis haluaisit vielä kuitenkin yrittää imetystä.

Meillä niitä on myös ollut, mutta lähinnä iltaisin väsymyksen aikana ja täällä on auttanut, että tyhjennän rintaa käsin (jos syynä selkeästi se, että maitoa tulee liikaa) ja vaihdan rintaa ja asentoa koko ajan ns lennosta, että ottaa vähän aina ennen kuin skitsoaminen alkaa. Joskus voi olla esim. joku haju (vaikka äidin deodorantti, ihovoide tmv) tai maidon outo maku (esim. syönyt jotain erilaista/mausteista) tmv tmv, joka aiheuttaa raivareita. Välillä auttaa meillä, jos mies ottaa vauvan hetkeksi ja sitten otan itse takaisin, tai jos vauva sattuu torkahtamaan välissä.

Vaikka käsin ei saa lypsettyä rintaa, ei se tarkoita, etteikö maitoa tulisi tarpeeksi. Monihan ei pysty edes pumpulla saamaan mitään irti, vaikka rinnasta maitoa selkeästi tulee. Jos teillä vauva kasvaa ja vaipat kastuvat ym, niin on kyllä melko selkeä osoitus siitä, että maitoa tulee riittävästi, että siitä ei tarvitse stressata. :)
 
Imettää kyllä haluan ja aijon ainakin sinne 12kk asti (jos maitoa tulee), mutta jos vaan sais siihen rinnalle tosiaan äkkiä jotain kiinteitä ni uskon et siitä tulis helpotusta. Lähinnä just niiden öiden takia.

Kyllähän se ketuttaa muutenki päivät vaan istua sohvan nurkassa ja leikkiä lehmää niinku sanoit Odette, mut sen nyt itsekkin vielä jaksais ja kestäis sinne 6kk ikäseks. :) mä vaan oon saanu kestää tota raivarointia ihan alusta asti, ni vähän meinaa varsinkin öisin loppua usko koko hommaan. Tai lähinnä aamuyöstä. Ilta kahdeksasta aamu kolmeen menee hyvin. Monta syöttöö ja vain harvoin raivarointia, mut sit ku herra herää kunnolla niin johan alkaa. :S

Jos tää ei ala helpottaa tonne 10vk ikään mennessä, niin pitää varmaan ottaa tosiaan yhteyttä tonne imetyksen tuki ry:n porukkaan. Pulloonkaan en oikein haluaisi vaihtaa, kun pikkunen hakee selkeesti myös turvaa ja läheisyyttä rinnalta.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top