Vauvan perätila

Täällä sama rumba ollut eli kääntää kylkeä ja toinen puoli ihan tyhjänä..välillä todella toivoin että nyt kääntyy mutta uä:ssä aina peppu siellää samassa kuopassa jotenkin vaihtaa vaan puolta..

Tänään sektio infossa puhui siitä lonkka jutusta, että tarkitetaan kahdesti sairaalassa ja aika yleistä pt lapsilla, tapauskohtaisesti hidetaan eikä siitä sen enempää,kuulema aika helppo kuitenkin hoitaa, Sammakko asennossa nukutetaan tms..mikäli mitään ymmärrisin siinä tieto iskussa :)
3 yötä..aika matelee..yrittää keksii kaikkee tekemistä mutta hiton supistelut alkaa olla sen verran kovia että rajoittaa tekemisiä :)
 
Tänään käytiin ultrassa, kun pieni ihminen on ollut perätilassa viikosta 23 lähtien. Ja mitä ihmettä oli sitten ilmeisesti viime yönä pyörähtänyt oikeaan asentoon (36+3)! Pää nätisti alhaalla, koko keskikäyrällä, joten nyt vaan odotellaan synnytystä. Olin jo niin valmistautunut sektioon, että nythän tämä vasta jännäksi alkaa käydäkin :)
 
Huippua!! Vitsi mäkin jännään josko tämä meidänkin vielä tekisi ihmeeen ennen maanantaita :D
 
Meillä tosiaan oli keskiviikkona synnytystapa-arvio ja osana sitä mahdollinen perätilan tarkastus, no eipä ollut perätilassa ja nyt olen vahvasti sitä mieltä ettei ole ollutkaan piiiitkään aikaan. Epävarmaa se on ollut kokoajan neuvolan tarkastuksienkin mielestä :)
 
Mua on alkanu vähän jännittämään tuo torstain kääntöyritys, tai pelottamaan lähinnä..yhtään miellyttävää kokemusta en oo noista ulkoisista kääntöyrityksistä kuullut, ja sit hirvittää et jos se ei onnistukaan, et jos se on kovinkin kivulias kokemus ja et jos alkaa sit tulee kaikkee vuotoja ja kipuja ym. sen jälkeen..puistattaa jotenkin.. :shaking Mies jäi onneks lomalle niin ajattelin ottaa hänet sit mukaan henkiseksi tueksi, mut en tiiä..pelottaa..vauva on niin tiukasti ollu tuossa samassa paikassa koko ajan, et jotenkin en jaksa uskoo, että häntä niin vaan tuosta käännettäisiin.

Tai sit tää ahdistus jotenkin johtuu siitä, et oon tuon tiukan perätilan takia jotenkin jo asennoitunut hieman ennakkoon että sektio on tiedossa..et tuollahan se nyt varmaan sitten varmistuu ja selviää mennäänkö sektioon..Vai yrittääkö ne useemmin ku kerran saada vauvaa kääntymään? Mulla ei ole mitään alatiesynnytystä vastaan, jos vaan vauva on oikein päin, mut oon ehkä tehny nyt ittelleni sit vaan hallaa sillä et oletan vauvan pysyvän perätilassa ja syntyvän sektiolla..ja et millanen paniikki mulle sit iskee, jos vauva saadaankin käännettyä, ja tajuntaan pamahtaa sit se alatiesynnytys mihin en oo periaatteessa ajatuksen tasolla valmentautunu mitenkään.

Ihme spekulointia taas..mut en tiiä..jotenki hirvittää taas vaan kaikki synnytykseen liittyvä, oli se sit sektio tai normi alatiesynnytys.. :smiley-ashamed008
 
Synnytystapa-arvio, eipä ole koko asiasta ollut mitään puhetta, täytyykin kysyä neuvolassa, kun vaan muistaa, että otetaanko se jossain vaiheessa puheeksi. Vauvakin syntyy kohta :)
 
Ei sitä synnytystapa-arviota tarvita/tehdä ellei ole erityistä syytä, tai no ilmeisesti joissain sairaanhoitopiireissä on esikoisäidwille tapana tehdä ilman muuta syytä. Olis ne neuvolassa jo puhuneet jos sielläpäin olis tapana.
 
Meillä ne yritti kääntää ja lopetti heti kun ei lähtenyt mukaan.
Ja Jorvissa arvioitiin vajaa viikko sit tää mun poika max 3300g olikin 4050..mitä taas 4d olikin ennustanut.
Onneksi valitsin sektion
Jos olisi tullut vasta 2 vk päästä niin miten iso se olisikaan ollut.
 
Maanantaina (rv36+6) oli kääntö yritys täälläkin ja siihen se sitten jäinkin, ei kääntynyt vaavi ja lääkäri sanoi ettei tod.näköisesti itse käänny enää. Itseä jännitti myös sinne meno mutta ei se niin kauheaa ollut :) kyllähän se tuntui ku mies lääkäri varmoin ottein alko kääntö puuhiin mutta ei se sattunut ja koko ajan tarkkailtiin ultraamalla tilannetta. Pojan painoarvio oli 2400g, lääkäri "suositteli" (tai tuli sellainen tunne itselle) pt-synnytystä koska pieni lapsi tulossa, laittoi vielä lähetteen torstaille magneettikuvauksiin jossa lantio mitataan. Pe/ma pitäisi lääkärin soittaa tuloksia ja sitten mietitään synnytystapaa, joko alateitse pt-synnytys tai sitten sektio... itseä kyllä pelottaa perätilasynnytys vaikka kuinka tarkkaan olisi mittailtu että lapsi mahtuisi tulemaan.... :bounce Tuntuu että aika käy vähiin, toivon ettei vauva tee yllätys tuloa lähipäivinä! Kätilö sano että jos päädytään sektioon niin se tehdään rv 39+ (malttaiskohan pikkanen sinne asti odotella)
 
Me käytiin tänään lääkärissä, 36 + 5, ja yhteisen keskustelun ja tutkimusten tuloksena ei lähdetty yrittämään käännöstä, ja sovittiin sektioaika laskettua aikaa edeltävälle viikolle. Kaks kokonaista viikkoa enää + irtopäivät päälle, hui!! :happy090:happy093

Jos vauva siis pysyy masussa sinne asti - lääkäri kehotti nyt ottamaan hyvin rauhallisesti kun mulla on ollut noita kipeitä supistuksia ainakin pari kertaa päivässä jo parin viikon ajan, ja kohdunkaula oli pehmentynyt ja noin 2cm jäljellä..

Toivottavasti pikkainen nyt kestäisi sitten sisuksissa sinne sovittuun aikaan saakka, niin saataisiin ihan suunniteltu ja valmisteltu leikkaus päivystysleikkauksen sijaan. Leikkaamalla vauva kuitenkin lääkärinkin suosituksesta (onneksi) saatetaan tähän maailmaan jokatapauksessa.
 
Minulla ei lähdetty kääntämistä yrittämään enää viikolla 38, kun perätila tuli vastaan yllättäen synnytystapa-arviossa. Kysyttiin, haluanko synnyttää alakautta vai suunnitellun sektion. Valitsin aluksi alakautta synnyttämisen, ja sain lähetteen magneettikuvaukseen. Lantion mitat oli OK ja aloimme odotella merkkejä synnytyksen alkamisesta. Yritin myös kaikkia konsteja: joogaliikkeitä, moksausta, homeopatiaa, kylmäpussia, taskulampulla valostelua, mutta ilmeisimmin vauvalla ei vaan ollut enää tilaa kääntyä. Supistuksia oli useaan kertaan yli kolmekin tuntia, mutta ne loppuivat kuin seinään. Ilmeisesti vauva ei päässyt laskeutumaan tarpeeksi alas ja kohdunkaula ei lyhentynyt, eikä kohdunsuu auennut. Meillä oli seurantakäyntejä ja niistä viimeisimmällä selvisi, että vauvan paino lähentelee 4 kg painoa ja päädyin kuitenkin suunniteltuun sektioon. Jos olisi alkanut syntyä luonnollisesti ennen sovittua päivää, olisi joka tapauksessa varmaankin tehty päivystyksessä sektio.

Tämä oli varmasti paras ratkaisu, sillä pojalla oli syntyessään napanuora 2 kertaa kaulan ympäri, olisi saattanut käydä huonosti alatiesynnytyksessä. Sen neuvon voin sanoa, että pyytäkää ajoissa kääntämisyritystä, minä en itse tajunnut ajoissa tarkastuttaa vauvan tarjontaa. Neuvolassa on aika vaikea tunnustelemalla saada selvyyttä asiaan. Sektio meni hyvin, mutta haava jäi hieman repsottamaan tikkien poiston jälkeen ja sitä piti hoidattaa viikon ajan.

Leikkauskohta on ollut melko tunnoton ja viileämpi kuin muu vatsan alue. Pömppömaha on jäänyt, tosin en ole alkanut treenaamaan vielä vatsalihaksia mitenkään erityisesti. Muuten toipuminen on ollut hyvää. Imetyskin alkoi sujua sektion jälkeen 3. päivänä, kiitos Vauvan ilo-yrttiteen, homeopaattisten Pulsatilla-rakeiden ja päättäväisyyden. Sektiosta jäi siis hyvä fiilis, vaikka se jännittikin todella paljon. Olin myös pettynyt, kun en saanut kokea alatiesynnytystä, mutta pettymys hälveni kun tajusin, että se olisi voinut olla vaaraksi lapselle - ja alatiesynnytys olisi voinut joka tapauksessa päätyä hätäsektioonkin asti. Joten minun tapauksessani mieluummin suunniteltu sektio kuin hätäsektio, varsinkin kun kyseessä oli esikoislapsen synnytys. Pojalta tarkastettiin lonkat sairaalassa ennen kotiinlähtöä sekä 1 kk iässä. Pojalla lonkat oli löysät synnytyksen jälkeen, mutta 1 kk kuluttua jälkitarkastuksessa kaikki oli jo kunnossa. Siihen varmasti auttoi Manduca-kantorepussa kantaminen sammakkoasennossa ja jalkojen varovainen jumppaaminen. Rohkeutta ja voimia kaikille!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top