Meillä meni yö ihan loistavasti kolmeen asti. Silloin heräsin päänsärkyyn, en Kiiran kitinään. Lähdin vessasta hakemaan särkylääkettä, ja pillerit napattuani kuulin Kiiran mylttäävän sängyssään. Menin sitä katsomaan ja siellä se mylttäsi, ei kylläkään kiukunnut. Mutta aattelin, että kohta se varmaan rupeaa kiukkuumaan, joten nappasin sen sitten mukaani. Yritin ensin saada sen rauhoittumaan unille ilman tissiä. Ei onnistunut. Aattelin, että no kyllä se varmaan tissillä sitten rauhoittuu. EI rauhoittunut. Se mylttäs ja mylttäs, milloin mitenkin päin. Oli konttausasentoa, oli kyljellään, selällään, mahallaan, miun kainalossa, poikittain sängyssä, siskonsa kainalossa (isosiskon patja pesussa, niin joutui sekin nukkumaan meidän kanssa). Yritin rauhoittaa Kiiran mahan päälle, mutta ei sekään onnistunut. Lopulta kun kaikkia asentoja oli kokeiltu muutamaan kertaan, neiti nukahti siihen mahan päälle. Siirsin sen viereeni ja katsoin kelloa, 4.35. Puolitoista tuntia siinä sitten meni. Ja herätys tietysti vähän jälkeen seitsemän. Nyt väsyttää. Ei ole vielä Kiiran takia joutunut yöllä näin paljoa valvomaan. Kuinkahan kauan nuo uudet taidot häiritsee unia? Kun ne ei ole edes opetteluvaiheessa enää, kun se osaa ne jo. Se harjoitteluvaihe meni jo, nyt niitä taitoja käytetään.