Toissayönä neiti suostui nukahtamaan vasta 22.30 ja syöttötaukojen (00.30, 3, 5.50) jlk oli herännyt vähän ennen kahdeksaa. Sit päikkäreille oli nukahtanu 10.30 ja nukkui edelleen kun tulin töistä, eli possotteli takapihalla yhteen menoon yli 3 h!
Sit ei ollutkaan enää toisia päikkäreitä, mut mukisematta käytiin yöunille 19.50. Syöttöheräämiset NOIN 21,00,02.30,05.20 jolloin neiti kuvitteli nousevansa. Huokaili vaan ja hiplaili mua kun yritin epätoivoista tissitainnutusta.. Lopulta puolen tunnin hyssyttelyn ja tassuttelun (toimii jos tekee harvoin ja harkitusti. Muulloin nostattaa raivarin) jälkeen tuo nukahti jälleen. Niin tein minäkin. En heränny ees miehen herätyskelloon, vaikka soi munkorvan juuressa! Nousin kumminkin laittaan sille kahvia ja tuommoista ja lähdin takas petiin. En kuullu sen lähtöä, kerran havahduin ku tyttö huudahti jotain unissaan, muttei kuitenkaan herännyt. Lopulta me noustiin vasta 9.20!!!! Näin myöhään oo sitten miesmuistiin. Kyllä tuli tarpeeseen. Ja tuo on äärimmäisen hyvällä tuulella, ei itkeny herätessäänkään. Tähän kuuluu tuo 'voittaja' -arvio.
Mä oon suunnitellu tän päivän, että kunhan saadaan aamuleikit ja syömiset tehtyä, niin lähetään Joensuu Cityyn (lol) haistelemaan (tervetuloa kyttäämään Latteäiti.)
ja laskeskelin, että tulomatkalla tuo varmaan nukahtaa päikkäreille, jälleen optimaaliseen aikaan?
Mä aloin tuossa jo välillä epäröimään onko nyt kuitenkaan hyvä hetki sille unikoululle, onko tuo vielä liian pieni/riippuvainen/miten isi jaksaa jne. Mut on ollu tervehdyttävää lukee teidän kokemuksia. Kyllä tyttö ja minäkin tottuu!! Ja niistä yösyötöistä, on olemassa tietty kaava, jota voisi sanoa tapaheräilyksi ja josta saisi irroittautua. Ja vaikka syöttäessä tuo raivostuu jos laskee sänkyyn hörppyäkään vaille kuin HÄN on mielestään valmis, ainakin pari kertaa yössä tuntuu riittävän, että saa nahkatutin suuhun. Ei siis nälkäänsä syö. Ehkä tää on siis hitusen mutkikkaampaa kun ei oo sitä oikeeta tuttia käytössä, jonka voisi iskeä sängyssä suuhun ja tuo haluaa imeä kuitenkin, mutta eiköhän kaikki jää henkiin. *toiveikas*