Heippa! Kiva taas lukea kuulumisianne :)
Meillä menee täällä oikein mukavasti, ihanasti tuntuu että arki asettuu koko ajan enemmän ja enemmän kohdilleen ja elämä tuntuu tasaisemmalta ja tietyllä tapaa helpommalta joka viikko! Helpommalta siten, että nyt 4kk jälkeen osaa jo lukea vauvan tarpeita ja mielialoja aika hyvin, ja siitäkin syystä arki sujuu jouhevammin ja tilanteet ovat tietyllä tapaa ennakoitavissa ennen kuin piru on niinsanotusti jo irti siinä vaiheessa kun vihdoin tajuaa mitä vauva tarvitsee :D On myös ihanaa, kun vauva on yhtäkkiä alkanut oppimaan uusia asioita ihan hurjaa vauhtia, ja ottaa tosi paljon kontaktia ympäristöönsä ja ihmisiin. Ei ole enää "pihalla" niinkuin vastasyntynyt, vaan kovin tarkkailee jo ympärillä tapahtuvia asioita, kommunikoi, hassuttelee ja on siten jotenkin arjessamme ihan eri tavalla mukana.
Meillä on edelleen nukuttu epätavallisen hyvin; neito vetää nuo yhtäjaksoiset 9h unet joka yö ja sitä sopii vain ihmetellä. Meillä oli tuossa miutama viikko takaperin yksi levoton viikko, jolloin tyttö söi yötäpäivää kahden tunnin välein!! Olin aika hajalla, vaikka se lienee yleisempi tilanne kun meidän pitkät yöunet. Kaikki sympatia rikkonaisia öitä kuukausikaupalla nukkuville, minulle ehti jo viikossa tulla oikein fyysisesti paha olo väsymyksestä, ja päivätkin menivät aika sumuisissa merkeissä. Voin vain kuvitella miltä tuntuu kuukausien valvomisen jälkeen.Tai en oikeestaan edes voi. Katsotaan onko se meillä vielä edessä, paljon olen kuullut tarinoita siitä kuinka hyvinkin nukkuvien vauvojen yöunet ovat alkaneet usein kärsiä juuri tässä iässä. Tuo levoton vaihe kuitenkin tällä kertaa meni ohi, ja tiheän imun kausihan se varmaankin oli. Ilmeisesti voi joillain vauvoilla kestää viikonkin, vaikka yleisimmin menee vähän lyhyemmässä ajassa ohi. Kai? Meillä ei aiemmin olekaan näitä tiheän imun kausia ollut. Näin radikaalisti erottuvia ainakaan! Hassuinta oli se, kuinka se alkoi kuin taikaiskusta, ja loppui myös kuin seinään.
Meillä on muuten kantoreppu myös ollut aivan korvaamaton hankinta. Vauva viihtyy siinä ihan mielettömän hyvin ja on usein pelastanut jos vauva on ottanut jostain syystä hirveät raivarit, joihin ei ole oikein mikään meinannut auttaa.
Minä olen myös saanut neuvolan kautta keskusteluapua vauvaan liittyviin pelkoihin ja menettämisen pelkoon. Olen käynyt viikottain vastaanotolla ja ikävät tuntemukset tuntuisivat vähän helpottaneen. Varmasti sekä keskustelut että alun hormonimyllerryksen laantuminen yhdessä ovat auttaneet. Edelleen ahdistavia hetkiä tulee, mutta ne ovat harvenemaan päin. Onneksi!
Paljon onnea nimistä pienokaisille! Ihania juhlia nuo nimiäiset / ristiäiset
Onko teillä Tiisu tilanne kotona helpottanut? Tuntuuko jo paremmalta? Anteeksi että kysyn, jos aihe tuntuu raskaalta tai ärsyttävältä. Ymmärrän toki jos et halua tilannetta täällä sen enempää puida. Toivon että teillä on asiat menossa parempaan suuntaan.
Ikävää Sannis että teillä noin masukivut vaivaa pikkuista
Niihin kun ei taida oikein olla mitään tehtävissä, muuta kuin jumppaaminen jotta ilmat pääsevät pihalle kiusaamasta. Toivotaan että viimeistään kiinteiden myötä helpottaa.
Meidänkin pitäisi alkaa miettimään kiinteiden aloittamista. Olemme toistaiseksi sitä mieltä, että kiire ei ole koska imetys sujuu tosi hyvin ja tyttö kasvaa hienosti. Ehkä jotain sormiruokailua alamme testailemaan, mutta soseet saa vielä odottaa
Milloinkas täällä odotellaan kuumeilijoiden seuraavia jännitysmomentteja?? Milloin päästään taas testailemaan?