Vauva-arki

[M&S]

Aino J, ovi auki ja sitteri ovensuuhun?

 

[Laura877]

Lisämaidon avulla paino lähti nyt sitte vähä nousemaan, mutta ei kuulemma tarvi kauaa niitä antaa lisäks.. jospa tämä tästä, on se vaan kurjaa tuputtaa vielä pullosta maitoa ku toinen olis jo unten mailla vai onkohan sitä itse vaan liian herkkä ja ajattelee liikaa...

 

[Aino J]

Kyllä mä siis suihkuun pääse, en täällä joudu haisulina kulkemaan Ajoitan käynnit vain siten että mies tai joku on kotona.

Mulla on alakerta vieläkin ihan törkeen kipee. Synnytyksestä kaks viikkoa ja vain yksi tikki. Olin neuvolassa tänään mut hoitaja ei sanonut asiaan oikein juuta eikä jaata. Kauanko teillä muilla on paraneminen kestänyt?

 

[omppu15]

Hepsuli, kuullostaa niin tutulle tuo saunatouhu! Just joku aika sitten kelattiin isännän kans et kohta alkaa taas se et otetaan saunoessa kylppärin puolelle itkuhälytin mukaan ja kesken saunan jompikumpi pääsee juoksee vauvan ja tarvittaessa esikoisen luo.

Ja Kalinka, hienoa että vauvan paino on lähteny nousemaan, kyllä se siitä vielä iloksi muuttuu!

Aino J, esikoisen jälkeen mulla tais tulla pari tikkiä ja nirhaumia alapäähän. Synnärillä jo sanovat että nirhaumat saattaa olla kipeempiä kuin tikit ja niin myös oli! Kivuttomuuteen tais mennä n.3vko +? Ei muista enää tarkalleen...

 

[intsu]

Kyllä mä siis suihkuun pääse, en täällä joudu haisulina kulkemaan Ajoitan käynnit vain siten että mies tai joku on kotona.

Mulla on alakerta vieläkin ihan törkeen kipee. Synnytyksestä kaks viikkoa ja vain yksi tikki. Olin neuvolassa tänään mut hoitaja ei sanonut asiaan oikein juuta eikä jaata. Kauanko teillä muilla on paraneminen kestänyt?

Mulla oli aika silvottu alapää synnytyksen jälkeen. Nyt kun 3vk on kulunut, niin ei vaivaa enää oikeastaan muuta kuin pukamat. [emoji17] Noin 2 viikon kohdalla alkoi selkeästi helpottaa muut kipuilut ja istuminen normaalilla tuolilla alkoi onnistua kivuitta.

 

[Hepsuli]

Mulla oli pelkät nirhaumat ja kaksi viikkoa meni paranemiseen.

 

[Aino J]

Ehkä olen vain liian kärsimätön. Haluisin vaan jo istumaan ruokapöydän ääreen ilman suurempia kipuja! :D

Tänään oltiin neuvolassa. Paino nousee hyvin ja kaikki kunnossa. Saatiin uus neuvolatäti, joka vaikutti ikävä kyllä tosi tylsältä. Sellaselta, josta tuli vaikutelma ettei kiinnosta. Kurjaa, mutta toivon vaikka että ensivaikutelma oli väärä. Jännitti muuten aika lailla lähtee vauvan kans eka kertaa kaksin jonnekin autolla! Kaikki on tässä vaiheessa vielä niin uutta ja jännää. Kunnialla selvisin, turvaistuimen haltsasin enkä unohtanut vauvaa parkkikselle tms...

 

[intsu]

Väsyttää.. [emoji42] Nyt haaveilen ihan vain vaikka 3h yhtenäisestä unijaksosta.
Onneksi esikoinen 1v 4kk käyttäytyy kuin unelma. Tietysti pientä kiukkua silloin tällöin, mutta muutoin hänen kanssaan hommat rullaa paremmin kuin osasin toivoa. [emoji4]

 

[Hepsuli]

Sama täällä. Päässä on järkyttävä särki. Ihmettelen miten äidit jaksaa tällaista. Yöllä heräät miten sattuu. Mietin niitä jotka harrastaa yösyöttöjä kun lapsi on jo 2v.. Eikö työt kärsi? Mä taidan imettää just niin kauan ku pakko. Keskos suositus taisi olla 8kk:tta.

 

[Leina]

Kyllä ne yösyötöt tulee siitä loppumaan. Olikohan esikoispoika 6kk kun lopetin sen yhdenkin yösyötön. Alkuun vauva vain tavitsee ravintoa tiheämmin kasvaakseen eikä tiedä onko päivä vai yö.

 

[omppu15]

Esikoisen kohdalla lopetin yö syöttämiset siinä 6kk iässä kun touhu alkoi muistuttaa lähinnä pelleilyä. Sisko yö syötti n. Vuoden ikään. Sen jälkeen on mun mielestä yö syöttäminen jo opittu tapa, josta voi olla vaikea luopua.

Voimia mammat teille arkeen! :)

 

[Hepsuli]

Toivoa siis on! Kiitos. :)

 

[Triina]

Hepsuli, hyvin kaoottisen alun jälkeen, esikoiseni alkoi nukkumaan täysiä öitä jo 4kk iässä. Vielä 3kk kohdalla uskoin vahvasti valvovani koko loppuelämäni.

 

[Aino J]

Tänä aamuna mullakin oli kova päänsärky huonosti nukutun yön jälkeen. Lakanat ja yöpuku maidossa, peilistä katsoi kerta kaikkiaan monsteri ja mies senku veteli sikeitä varmaan kymmenettä tuntia putkeen. Aattelin, että tänään en nouse lainkaan! Kunnes jossain vaiheessa otin itteeni niskasta kiinni. Aamupala nassuun, vähän meikkivoidetta silmien alle (no en tiedä, onnistuinko huijaamaan ketään...) taivutin ripset (eka kertaa ehkä kuukausiin!?) ja ulos. Upea syysilma, vauva kantoliinaan, koira toiseen käteen ja kävelylle. Päänsärky ei oo vielä hellittänyt, mutta mieli virkeempi. Tulee varmasti aamuja, kun oikeesti jään sinne sängyn pohjalle, mut tänään mut pelasti positiivinen ajattelu. Ja ehkä se ripsiväri.

 

[intsu]

En oo tainnut laittaa meikkivoidetta varmaan muutamaan kuukauteen.. Aiemmin en liikahtanut kotoa ilman meikkiä. [emoji16] Poskipunalla yrittänyt hiukan saada väriä matalan hb:n valkaisemiin kasvoihin.
Aino J mitä puit vauvalle päälle liinaan tuonne koleaan syysilmaan?

 

[intsu]

Niin ja siis kyllähän tämän valvomisen jaksaa kun tietää, että se on oikeasti väliaikaista. Tän toisen kohdalla toki haasteen tuo se, että esikoinen valvottaa sitten päivällä. Mutta meitä on sentäs kaksi aikuista tässä taloudessa, ainakin viikonloppuisin. [emoji4]

 

[Hepsuli]

Mietin just että miten se oikeasti muka kävis jäädä sängyn pohjalle? Pakko vaihtaa vaippa ja syöttää lapsi ja itselläkin tarpeita.. Haaveilen että viikonloppuna saan nukkua..miehellä tuntuu myös olevan suunnitelmia..niihin ei tunnu kuuluvan pojasta huolehtiminen..

 

[Aino J]

No joo, ei se sänkyyn jääminen käytännössä tietty täälläkään onnistuis, ihan jo noi kolme koiraa takaa sen

Intsu, vauvalla oli päällä body, housut, paita eli sisävaatteet, joiden päälle vedin ohkasen haalarin. Villasukat, tumput, pipo. Sit trikooliinaan, jota tulee se kolme kerrosta vauvan päälle. Itselle ohkanen takki, joka siis tulee vauvan päälle. Loppulenkistä tuli kuuma molemmille, täällä siis paistoi aurinko ja lämmintä viitisen astetta.

 

[Aino J]

Vauvasta ei näy kyl paljon mitään :)

 

[lapitar]

Täälläkin on päästy vauva-arkeen kunnolla kiinni siinä mielessä, että apukädet lähtivät ja nyt on pärjäiltävä omillaan.

Eli meidän typyhän on nyt jo melkein neljä viikkoa vanha. Ekan viikon oli isä vielä lomalla, mutta sitten alkoi hällä koulu, josta ei voi olla pois ilman hyvää syytä. Niinpä mun äiti tuli tänne pariksi viikoksi avuksi, kun tuo hiukan yli vuosikas esikoinenkin vaatii oman huomionsa. Ja oli kyllä hyvä, että oli apuja aluksi saada rutiinit rullaamaan ja mahdollisti mullekin opettelun tähän kahden lapsen arkeen. Tämä viikko on nyt oltu päivät kolmistaan tai no eilen oli anoppi apuna osan päivää. Arki alkoi jo ihan hyvin rullaamaan, mutta tänään on esikoinen ollut korkeassa kuumeessa (viime viikolla saadut rokotukset taitaa olla syynä) ja se on tuonut tietysti omat haasteensa ja esti päivän ulkoilut Mutta päivä kerrallaan :)

Noin muuten pakko vähän hehkuttaa, että synnytyksestä toipuminen on edennyt loistavasti, vatsalihakset ovat jo aika lähellä toisiaan (ei toki vielä niin palautuneet, että pääsisin niitä harjoittamaan), lantionpohjalihakset eivät saaneet yhtään niin suurta iskua kuin eka kerralla ja nyt niiden harjoittaminen onkin jo hyvässä vauhdissa ja eka kerran kaltaista virtsankarkailua ei ainakaan toistaiseksi ole ollut. Ja mikä parasta jälkivuoto on loppunut ja ollaan jo päästy pari kertaa petipuuhiinkin. Alkoikin olla jo painetta ilmassa puolin ja toisin Ensimmäiset hikilenkitkin on jo tehty. Oi autuutta.