Vauva-arki

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja herne
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Meillä mitat 5,5 kk iässä 67,7 cm ja 8,2 kg. Viikon päästä olis 6 kk neuvola, jälleen puoli kuuta "myöhässä".

Olen kanssa joutunut laittamaan yhden 74 cm bodyn sivuun tovi sitten kun se jäi tosi nopsaan pieneksi. En nyt muista merkkiä, mutta noin yleisesti ottaen eri merkeillä on kyllä tosi isoja eroja samassa koossa.
 
Viimeksi taisi olla pituutta 66 cm ja painoa joku 7,8. Ensi viikolla on seuraava neuvola. Käytössä suurimmaksi osaksi 68, monet 74 menee jo, mutta onpa meillä vielä yhdet Tutan 60 potkaritkin mitkä menee hyvin edelleen.
 
^Tutalla on kylla ihan mukavan isokokoisia potkareja. Ma nyt ihmettelen itseani, miksi olen nyt haksahtanut tuohon tutan nettikauppaan, silla samantyylisia, ja jopa kivempiakin, vaatteita on vauvanvaatemarkkinoilla tosi paljon. Varmaan ihan tunnesyista. Kaikilla suomalaisilla vauvoilla on Tuttaa, joten niin sitten meillakin on oltava. :grin
 
Meillä oli 5kk neuvolassa 63,5 cm ja 7,1 kg. Melkein kaikki muut vaatteet oli vielä 62-senttisiä, kun yöpuvuissa piti siirtyä 68-senttiseen joku aika sitten, jalkaterien alkaessa olla naftit. Edelleen menee jotkut 62 koon vaatteet, muutamat housut ja useimmat bodyt. Minä olen tykännyt just noista Tutan vaatteista kun ovat sen verran reilua kokoa että menevät pitkään. Eilen piti laittaa 74-kokoinen yöpuku pienempien ollessa pyykissä, eikä tuo nyt mitenkään valtavan suuri ole. Neidin jalka taitaa kasvaa aika reipasta vauhtia... :) muutenhan tuo on tuommoinen pieni sirppana.
 
Meidankin pitas lahtea tassa joku paiva sandaali-kaupoille. Meilla on talla hetkella yhdet tennarit vauvalle, mutta nehan hiostaa kesalla. Ja ei kai vauva nyt voi koko kesaa kengitta kulkea, vaikka ei viela kavella osaakaan???
Jotkut pehmoiset remmi-sandaalit pitaisi loytaa, joitten kanssa ei tarvi pitaa sukkia. Ja sellaiset, joita se ei voi repia pois jalasta itse... On tuon jalka kasvanut sen verran, ettei minulla ole mitaan kasitysta, minka kokoiset sandaalit sille oikein menisi kesaksi. o_O
Huomasin tuossa yks kerta, etta vauvoillekin on olemassa omat crocsit, jotka ovat malliltaan ihan samanlaiset kuin aikuisilla. Siis mita ihmetta vauva tekee crocseilla? Nehan lentaa heti pois jaloista, tai vauva repii ne pois tosi helposti? :eek:
 
Minä ainakin olen ostanut pojalleni Crocsit. Juuri tässä vaiheessa vielä "uskallan" niitä käyttää, kun poika ei kävele, jolloin jalan oikealla asennoll ym. muille tuilla ei ole vielä niin väliä. Crocseissahan on takana juuri se lenksu ja kun materiaali on hieman nihkeää niin hyvin pysyy pienellä jalassa :)
 
Meidän orastava päivärytmi heitti nyt tän nuhan myötä häränpyllyä. Neiti heräsi klo 6.40, nukahti vaunuihin klo 8.30 ja heräsi klo 11.20. Aamulla oli sen verran känkkäränkkä, että ajattelin syöttää aamupuuroon vasta kun nukkuu lyhyet aamutorkut, joten näin ollen aamupuuro syötiin klo 11.30. Ja minä en uskalla mennä suihkuun silloin kun neiti on parvekkeella, niin menin sitten klo 12. Pelkään että vauva itkee siellä, ja naapurit kuuntelee sitä ja ihmettelevät miksi en tee mitään... :confused: Varsinkin kun kuulevat varmaan jo noi Frida-itkut, meillä nimittäin itketään sitä nyt pahemmin kuin rokotusta. o_O Että hyvää huomenta meiltä vaan!
 
Pikaista paranemista teidan pikkuiselle Latteaiti! Minuakin stressaa toisinaan naapureiden suhtautumiset vauvan itkuun. Aanieristykset meilla ovat ihan olemattomat. Lattiat ovat onneksi niin paksut, ettei ylhaalta alas (tai painvastoin) kuulu kovin hyvin, mutta seinanaapurit kylla kuulee. Mutta ei kai tassa voi muuta kuin pahoitella kovasti..
 
Tanaan miehella oli vapaapaiva ja tuli pojan kanssa hakemaan minua toista. He odottelivat ulkona. Huomasin jo kaukaa, etta tuolla on joku mies ja vauva sylissa. Sitten kavelen lahemmas ja mietin, miksi ne molemmat tuijottavat minua. Kavelen ohi kovaa vauhtia ja parin metrin paasta huudetaan peraan. Siis ma en tunnistanut omaa miestani enka omaa vauvaani! o_O Pitaisi varmaan tarkistuttaa laakitys... :grin
 
Uskaltauduin ekaa kertaa leipomaan, kun olen muksun kanssa kaksin. Paljon vaadittiin esivalmisteluita ja kaikki tarvittavat käden ulottuville valmiiksi. Totta kai kriittisimmällä hetkellä alkaa joku protestointi-itku ja älämölö käymään. Pikkasen vaan harhautusta, että "katsoppas koiraa" ja muuta liipalaapaa ja takaisin hommiin.

Nyt on tiikerikakku uunissa. Vielä kun muistaa ottaa sen sieltä poiskin niin hyvä tuli :)

Ehkä siihen päivään, että voi täällä alkaa päivällä puusteja vääntämään ja paistamaan, on vielä aikaa... (Ei ehkä mun kotona olon aikana edes toteudu :p )
 
^^ Mä taas olen innostunut leipomisesta enemmän nyt mammalomalla, mutta pitäydyn tekeleissä, jotka kestävät keskeytyksiä ja odottelua, ja joiden aktiiviset työvaiheet ovat mahdollisimman lyhyet. Sama pätee muuhunkin kokkaamiseen, tuossa joku päivä sain idean tehdä kaalikääryleitä, ja niissä menikin sitten koko päivä kun yritin yhdellä kädellä tai päiväuniaikoihin väkertää... :rolleyes:
 
Mä olen myös leiponut paljon, mutta joko niin, että mies on kotona, tai joku kaveri viihdyttämässä vauvaa, taikka sitten helppoja ja nopeita juttuja. Ja se yleiskone on tosi hyvä, kun saa kädet vapaiksi. :)
 
Meillä on leivottu myös runsain mitoin, pidän samalla neidille "oppituntia" ja ihan hyvin on viihtynyt. Tälläkin hetkellä sitruunakakku uunissa.. :)
 
Mäkin leivo(i)n, mut kun oon perheen ainoo herkuttelija, niin lopetin, kun 'jouduin' syömään kaiken. :p Nyt kyl otin piparitaikinan sulaan, josko huomenna tekis sen valmiiks asti..?!

Sain lainaan ompelukoneen ja siitä nyt oon innostunu, tytölle tehny jo pari vaatetta. 7-8 vuoteen en oo koneeseen koskenutkaan, mut vielä oli taito hyppysissä. :) Ja se on terapeuttista ja pystyy tekeen parin minuutin pätkissä jos tarve. :)
 
Mä olen niin kateellinen kaikille, jotka osaa ommella. Minä lintsasin koulussa käsityötunnit, enkä osaa edes laittaa alalankaa koneeseen. :oops:
 
Minä en ole mikään kauhean häävi ompelija enkä vaatteita ompele varmasti, mutta kaivoin itsekin ompelukoneen esiin ja lyhensin uudet verhot ikkunaan. Kankaan jämästä sain aikaan vielä tyynynpäällisen ja jestas että voi ihminen saada pienistä asioista ilon irti.. :)
 
Neulominen pitäis opetella uudestaan. Olis kiva tehdä itse pojalle (ja itselle) tumppuja, sukkia yms. Mut en oo puikkoihin koskenut varmaan 17 vuoteen.... Eli koulussa viimeksi.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top