vauva-arkea ?

Pääsen nyt sit miekin liittymään mammojen joukkoon.. [:)] Eilen kotiuduttiin, joten vielä on arki aika hakusessa. Tai siis tiettyä rytmiä on jo havaittavissa, mutta on tuossa uudessa ihmisessä opettelemista! Voisi oikeastaan sanoa, että nää ensimmäiset päivät on menny tosi pitkälti samalla tavalla kuin Hoshilla. [:)] Eli on ollut positiivista huomata, että joissakin asioissa kun on tiettyä epävarmuutta, niin tällaisilla keskustelupalstoilla huomaa ettei olekaan ainoa laatuaan. Vertaistuki on miulle tärkeetä!
Varsinkin kun on myös baby-bluesia havaittavissa ilmassa.. Päivät menee hyvin, mutta näin illan tullen tulee jostain syystä kauhea surumielinen ja vähän pelokaskin olo. Tiedän sen johtuvan hormoneista, mutta välillä oikeasti itkettää ja mikään ei tunnu onnistuvan. Ja vaikka hassulta kuulostaa, niin mie oon ruvennu pelkäämään myös miehen puolesta.. Tässä raskausaikana näin painajaista, että mies oli hukkunut ja mie olin sen takia ihan romahtanu, mies kun ei osaa uida niin se olisi ihan mahdollistakin. No nyt se pelko on jostain syystä aina mielessä, mie pelkään menettäväni miehen ja se pahentaa oloa entisestään. Välillä saan oloa helpotettua ajattelemalla, että ikinä ei tiedä mitä tulee tapahtumaan joten on vain nautittava jokaisesta hetkestä. Mutta sekään ei aina auta, ja silloin on itku herkässä. Hassua, nyt kun pitäisi ajatella uutta vauvaa, niin miulla on suurin huoli miehestä. [&o]

Ei ollut tarkoitus näin valitusvirttä kirjoittaa, huomaa että on taas ilta-aika.. Mie oon kuitenkin todella onnellinen pienestä tytöstämme, se on vieny isin ja äidin sydämen kokonaan! ? Ja koirakin on muuten ottanut uuden tulokkaan todella hyvin vastaan, se on ollut valtava helpotus! [:)] Tietysti itkun kanssa on koirallakin vielä sulattelemista, mutta sitähän myö aateltiinkin että ainakin pari viikkoa (ellei kauemminkin) tottumiseen menee. Voimaa tän baby-bluesin kestämiseen antaa tietoisuus siitä, ettei koiran osalta ainakaan tarvitse huolehtia aggressiivisuudesta tai muusta negatiivisesta.

Päivä kerrallaan tässä siis mennään.. Serkkukin tänään käydessään sanoi, että nauti nyt vauva-ajasta kun vielä voit. Hänellä on vähän yli vuoden ikäinen poika, ja oli se kyllä sellainen menijä että hyvin voin uskoa miten se on sitten joskus voimia vievää. Vaikka mie kyllä eniten odotan sitä aikaa, kun osaan tuon meidän neidin itkuja ja viestejä tulkita, ettei aina itkun tullessa tunnu siltä ettei tästä tuu yksinkertaisesti mitään. [:)]

Kiitokset muuten embulle tosi paljon tuosta ulkoiluvinkistä! Miusta tuntuu et se olisikin hyvä juttu meille, ainakin kun sairaalasta kotiuduttiin niin vauvan itkuisuus helpotti jo tuossa viiden minuutin matkalla, ja raitis ilma taitaa auttaa myös masentuneisuuteen. Voin miekii sit paremmin luottaa siihen ettei miehelle käy mitään, ei mikään tätä mei onnea voi särkeä. [:)]
 
No niin, mulla siis todettiin eilen rintatulehdus. Kuume nousi 38,9:ään, joten painelin lääkäriin ja sain antibiootit. Rinta on ihan älyttömän kipeä, mutta silti siitä pitää imettää ja mielellään myös pumpata. Ei kivaa. Pitäkää tisseistänne huolta!
 
Täällä ihan hynin kaikki mennyt tähän asti. Pikkuinen on todella rauhallinen, nukkuu ja syö, vaipanvaihto kyllä saa kiivastumaan välillä kunnolla.[:D] Ollaan niiiin onnellisia miehen kanssa, ihan sanoinkuvaamaton rakkaudentunne tuota pientä neitiä kohtaan!

Toinen tissi vähän murehduttaa, kun ei vielä tiedä mikä on normaalia. Oikeasta tissistä tulee maitoa tosi hyvin, pumpatessakin ja on jo valkoista, mutta vasemmasta tulee paljon huonommin ja se on pienempikin. Väriltään maito on siinä paljon keltaisempaa. En tiedä pitäisikö neuvolasta kysellä vai onko normaalia!? Kellään mitään tietoa tai kokemusta? Sitkeästi koitan siitäkin rinnasta imettää, toivottavasti tilanne parntuisi. Tytöllä kuitenkin oli eilisessä neuvolassa hyvin lähtenyt paino nousuun...

Paljon onnea Arwenille tätäkin kautta!![:)]
 
Aargh, pitkät sepustukset kirjoitin, mutta sitten kun tässä välissä vaihdoin vaipan ja syötin pikkuisen, niin eikös aikaraja ollut menny umpeen ja menetin koko hemmetin tekstin ku en älynny tallettaa sitä ennen lähettämistä. [:@] No, ei muuta kuin uusi yritys..

illil: Joo, on tosiaan sitten pidettävä tiukasti kiinni ulkoilemisesta heti kun se on mahdollista.. Tää neljän seinän sisällä oleileminen suurimman osan päivästä alkaa tosissaan rassaamaan, kyllä huomaa miten senkin takia mieli mustuu helpommin. [>:] Kiva kun baby-bluesinkin tietää johtuvan hormoneista, mut pelkkä "kyllä se tästä"-ajattelu ei auta yhtään. Toivottavasti ei kestä alhoa kauankaan, sitten se menisi jo masennuksen puolelle..

Koiran kanssa mei piti ekaks tehä niin, että oltaisiin sairaalassa kiedottu vauva peitteeseen, jonka mies sitten kotona olisi antanut koiran haisteltavaksi, mut eihän myö muistettu.. Tehtiin sit sellain, et sairaalasta kotiutuessa mie moikkasin ekaks koiraa rauhassa, sen jälkeen otin vauvan syliin, kävin sohvalle ja annoin koiran nuuhkia uutta tulokasta. Myö ei siinä vaiheessa sanottu tai tehty mitään, annettiin koiran omaan tahtiin tutustua. Vältettiin siis turhia reagointeja, ettei koira olis riehaantunu tai ajatellu tilannetta leikkinä. Koira nuuhki siinä pari kertaa, sitten se meni takaisin sänkyyn nukkumaan. [:D] Mutta siis ottaahan se täydellinen tottuminen oman aikansa, parista viikosta vaikka pariin kuukauteenkin. Eli on niitä sellaisia tilanteita, itkuja ja muita kovempia ääniä, jolloin koira vielä pelkää ja on hämillään. Mutta johan vain ei aggressiivisuutta esiinny, niin koira saa omaan tahtiinsa tottua uuteen perheenjäseneen.
Nyt mie pelkään sitten myös sitä tilannetta, että mitä jos lapsi onkin allerginen koiralle. Mutta toisaalta niin oon miekii, se diagnosoitiin kun mie olin ala-asteella. Ja siedättymisen takia (meil oli silloin tätä nykyistä koiraa edeltänyt haukku), tai siis ansiosta, miulla ei enää oo allergisia oireita, paitsi kuin keväisin kun miulla muutenkin on siitepölyallergiaa. Yritän siis viimeiseen asti totuttaa lasta eläinpölylle, koska siedätyshoito on parasta allergiaan, vaikka se saattaisi viedä aikaa.

Turkoosi: Voi hitsi sentään! Toivottavasti tissit paranee pian, voin kuvitella tunteen kun kaikesta huolimatta pitää imettää tai pumpata. Ei auta, vaikka tuntuisi kuin itku ei olisi kaukana.. [X(]
 
moikka mammat ja pallomahat!

Pääsin minäkii taas pikaseen kuulumisia laittamaan..kiirettä on ollu kun vanhemmat on ollu täällä 3 viikkoo ja joka päivä ollaan jossain oltu liikenteessä...14kg onkin jo painoo saatu alas(Kiitos äidin joka on shoppailu innollaan pitänyt minua liikkeessä[:)]) ja olo alkaa palautua normaalimmaks.Oli nuo huimat 22kg tähän varteen kyllä turhan paljon(pituutta kun vaan 158cm). Nyt sit pitää huomisesta lähtien vaan jaksaa raahautua lenkille ihan vaan pojan ja koiran kanssa kun nuo vanhukset lähtee tänään kotia(jos tulivuoret sallii).Äiteen kyllä pitäsin täällä vaikka kuinka kauan kun on se niin hyvä kotiapulainen ja tullaan hyvin toimeen mutta isää on jo hermo palanu...

Noh mut joo vauva arki on sujunu täällä tosi mallikkaasti ja poju on oikee enkeli.Kitinää ja itkua on ollu vaan kun tämä tyhmä mamma erehty syömään kasviskeittoo jossa oli kaalia...pikku raukka sit pieri niin että meinas ilmaan nousta[:(] Opettipahan minua kahtomaan tarkkaan mitä suuhunsa laittaa ja toista kertaa en kyllä samaa virhettä enää tee!
 Ulkoiltu ollaan siis joka päivä ja jätkä nukkuu vaunuissa helposti 4 tunnin päikkäreitä ihan tyytyväisenä[:)] Mentii tos viime viikol tutustuun toiseen kaupunkiinkin jonne bussilla reilu 2 tuntia ja jätkä vaan nukku koko matkan.Helppo matka kumppani..taijan täst lähin matkustaa vaan pojan kanssa kun ukko kitisee jo ain tunnin jälkeen et joko koht ollaan perillä[:D]

 Paino on pikkusella noussu huimaa vauhtia, oli taas eilen puntarilla käynti ja 2 viikossa oli 600g paino noussu ja 2cm pituutta tullu(3550g ja 51cm)..kauheeta vauhtia pikkuinen kasvaa...ylisuuret vaatteetkaan ei näytä enää yhtään niin suurilta.Kovasti hän kyllä syökin ja uni maistuu niin kyllähän sitä kasvaa[:)]

Apua kello vaan käy ja minä jumin koneella..pitää lähtee vimään nuo vanhukset kentälle...palaillaan!!! pistän noitten mukana kesä tuulia suomeen niin saatte aurinkoo sinnekkiin niin jaksatte yö heräämiset ja viimehetkien kolotukset[:)]
 
Noniin..tätä olen jännittänyt...meillä tuo itse rauhallisuus on huutanut tänään jo 4 tuntii lähes putkeen...apua..pää hajoo. ei siihen vauvan itkuun vaan siihen että kakkonen päätti sit että ku tuo äiti ei voi muuta ku pitää vauvaa sylissä ni hänpä tekee sitten tuhoja tai huutaa kurkkusuorana kun just sillo pitäs haluta ja saada jtn..enkä saa sitä ees päikyille kun tuo vauva niin huutaa..aaarrrgg.....
 
voi tsemppiä embulle sinne muksujen kans, koita jaksaa.. mullakin lähtee järki kun en voi tehdä mitään ku tää yks pieni haluaa kokoajan olla tissi suussa. siks isot kirjaimetkin puuttuu ja vähän hidasta tää kirjottminen kun toinen on tuossa tissillä ja samalla yritän vasurilla kirjottaa...tietääkö kukaa miks tää baby ei saa ikinä tarpeekseen ja loppukohan tää jatkuva imeminen joskus[&o]. mistä embu oot tilannu niitä imetyspaitoja?

tänään oltas lähössä mökille ekaa kertaa pikkuisen kanssa.[:)] en sAA edes pakattua kun tää syö kokoajan. ulkonakin olis tarkotus käydä ennen sitä, mut saa nähdä ehitäänkö.
 
Heips!!

Mun on nyt pakko tulla hehkuttamaan teillekin: mulla on vihdoin ruvennut tulemaan paremmin maitoa!! [:)] Päivisin ei tarvita korviketta enää ollenkaan, öisin vielä vähän joutuu antamaan. Ja oikein maidonkerääjänkin jouduin ostamaan [:)] Mä olin jo luopunut toivosta kun tuo alku oli niin rikkonainen pojun sairaala-ajan takia, eihän meillä meinannut imetyksestä tulla mitään.

embulle jaksamista sinne lasten kanssa!!

Jeccu: Kiva kuulla taidänkin arjesta [:)] Pikkumieshän kasvaa oikein hurjaa tahtia!

Mipsu: Mä nyt en oo mikään asiantuntija, mutta voiskohan tuo pojan jatkuva imemishalu johtua siitä että maitoa ei tule tarpeeksi? Toki voi johtua muustakin, mutta tuli mieleen kun meillä oli vastaava ongelma, ja siitähän se johtui että mulla ei tullut maitoa alkuun niin paljon kuin olisi ollut tarvetta. Ihanaa mökkireissua, voi kun pääsis myös! [:)]


 
Kiitos tsempeistä. Isompi läksi mökille v.lopuksi ja onneksi tuo mies on nyt kotona ni touhuu kakkosen kanssa. Vaavikin nyt nukkuu et saa hetken levätä..huoh. Rankka päivä ollut..toiv ei toistu ainakaa päivittäin.
 
Mipsu: onko vauva ollut aina tuollee rinnalla vai vain nyt lähiaikoina? Vauvoilla on noita tiheemmän imemisen kausia välillä jolloin on kooooko ajan rinnalla..mut sit jos on aina tuollee ni kantsii kokeilla antaa lisäksi vaikka 30ml lisämaitoo ja kattoo onko sillä vaikutusta. Toki kysyisin vielä neuvolasta et onko hyvä idea antaa sitä maitoo lisäksi ja mitä mieltä he ovat sielä tuosta.
 
Heippa!

Täällä on alkanut mahavaivat [&:] Vaihdettiin d- tipat jo Jekovitteihin, josko auttais ja sitten aloin antaa myös Idoformin maitohappotippoja, jos rauhottais pienen masua. Onko muilla vielä kokemuksia näistä?! Mikä kannattais ja mikä ei? Ku siis mun yks kaveri neuvo et niitä d- tippoja ei kannata heti nostaa siihen 5 tippaan, vaan nostaa vähitellen (1 tippa lisää viikossa) [:-] Neuvolantäti kyllä sano sit taas et nosto pitäis olla 1 tippa per päivä! Ja niin meillä siis meneeki toi viis tippaa... Entäs onko maitohapoista mitään kokemuksia? Auttaako? Entäs Cuplaton ja mikä se toinen oli joku Disflatyl?? Onko niistä apua?
Joo omaa napaa taas...

Mipsu: Ei ainakaa kannata lopettaa imettämistä sen takia et toinen roikkuu tississä koko ajan!! Voi olla, et toinen tekee vaan lisätilausta ja kohta huomaat ku rinnat täyttyy maidosta eikä toisen enää tarvii syödä niin tiheesti [:D] Ite ainaki aattelen, et parempi antaa syödä ja imeä, vaikka ei maitoo niin paljon tuliskaan, koska se sitte antaa viestin keholle, että lisää maitoa tarvitaan. Ja jostain luin että ne viimeset tipat on niitä kaikkein ravitsevimpia, jotka sitte täyttää masun kunnolla eli anna imee tyhjäks vaan [;)]
 
MIPSU: nyt en muista ulkoo mitkä ne 2 sivuu oli enkä millää jaksa kaivaa niitä tuolta kalenterista, mut yks oli ainakin missymom.net...kun googlettaa imetyspaidat ni niitä sivuja tulee esille mistä voi tilaa..luulisin. HIntaluokat on tossa 40e-100e mitä oon niistä maksanut..et ei mtn halpoja mut tosi tavallisen näkösii paitoja ja mekkoja ym. ettei tuu nii tissibaari olo tosiaan...ja sit niistä saa kyllä ihan hyvät rahat ku myy ne pois kun ei enää tartte.
 
Vihdoin ehdin minäkin päivittämään tänne kuulumisia.

Meidän ihanalla pikkuneidillä tuli 2 viikkoa täyteen keskiviikkona, hurjan nopeasti aika menee. Neuvolan th oli kotikäynnillä viikko sitten, ja painoa oli tullut hyvin, lähtöpaino sairaalasta oli vajaat 3600g ja reilun viikon ikäisenä neiti painoi jo 3900g. Viime viikonloppuna käytimme vielä rintakumia apuna imetyksessä kun vauva ei nälkäisenä malttanut imeä ilman, mutta nyt vauva on oppinut syömään ilmankin kumia, tänään jo myös vasemmasta rinnasta istuma-asennossa. Aluksi hän siis oppi imemään ilman kumia vain oikeasta, sitten myös vasemmasta, mutta vain jos olin kyljelläni, ja totesin että se taitaa johtua siitä että rinnanpäät ovat keskenään hieman erimalliset. Ryhdyin pumppaamalla "muotoilemaan" tuota vasenta ulkonevammaksi ja kai se ja vauvan kehittyminen imijänä sitten toi tulosta [:)] Saa nähdä tarvitaanko kumia enää ollenkaan, en kuitenkaan aio stressata asiasta, moni on kuulemma imettänyt sen avulla kuukausiakin jos imeminen ei muuten ole onnistunut.

Korviketta vauvamme on siis saanut vain sairaalassa kun maito ei ollut noussut, ja heti kotiuduttuamme annoimme sitä kerran. Sen jälkeen on maitoa riittänyt (se nousi tarkalleen 3 vuorokautta synnytyksestä, keskellä yötä..), ja pakkasessakin on jo pino minigrippejä myöhempää tarvetta varten.

Neiti nukkuu hyvin, viime aikoina vähän lyhyempiä (2,5 tunnin) pätkiä öisin, aiemmin jopa 4,5 tuntia meni helposti, mutta pisimmät valvomiset osuvat yleensä päiväsaikaan. Isä on kuitenkin "varmuuden vuoksi" muuttanut sohvalle kun palasi isyysvapaalta töihin, ja se tuntuu itsellekin helpommalta kuin ei tarvitse stressata toisen unista. Vauva nukkuu päivät äitiyspakkauksen pahemustetussa laatikossa tai parvekevaunuissa, ja öisin vieressäni sängyllä vielä toistaiseksi. Yöllisiä vaipanvaihtoja ollaan nyt vähennetty, vauva itkee yöllä yleensä vain nälkää joten syötän hänet ja sen jälkeen hän nukahtaa helposti uudelleen, kuten minäkin [:)]

Vatsavaivoja oli täällä alkuviikosta, kamala katsoa kun toinen kärsii eikä saa masuvaivoiltaan nukuttua [:(] Nyt on taas jo parempi tilanne, tosin hän ähkii ja puhkuu aika paljon aina kun vaippaan tulee jotain. Hankittiin valmiiksi Disflatylejä jos tarve tulee, mutta nyt tuntuu että röyhtäyttäminen kesken ja jälkeen ruokailun auttaa, samoin kuin th:n neuvoma jalkojen jumppaaminen, vatsalla makuuttaminen (esim. isän tai äidin vatsan päällä) ja vatsan hierominen, joten noita tippoja ei ole vielä tarvinnut aloittaa. Ja th suositteli myös Rela-tippoja, niitä varmaan käyn hakemassa tässä joku päivä.

Jekoviteistä ei vielä ole kokemusta kuin parilta päivältä, meitä myös ohjeistettiin niin että maidon seassa annetaan 1 tippa 1. päivänä, 2 toisena jne ja 5. päivästä lähtien aina se 5 tippaa, ja tähän mennessä on mennyt ihan hyvin noilla ohjeilla.

Arwenille onnittelut (jos en ole jo aiemmin onnitellut) ja Turkoosille pikaista paranemista!

Ja sn84: kiitos peppupyyhevinkistä, mies kävi niitä tänään Ikeasta hakemassa, tuntuvat käteviltä kun ei tarvitse kayttää isoa kylpypyyhettä peppupesulla [:)] Meillä ei tarpeettomia tavaroita vielä ole löytynyt, välttämättömiä sitäkin enemmän. Kantoliina on ollut viime päivinä ihan ehdoton, vauva rauhoittuu ja jopa nukahtaa liinaan, harsoja on pitkin kämppää kun niitä tarvitaan koko ajan kaikkeen ja lainatut 50-koon vaatteet ovat olleet ihania kun vauva vielä hukkuu 56-kokoisiin. Itselläni kuluu käsittämätön määrä Elovena-pikapuuroja, jugurtteja ja jätskiveneitä, usein on vaikea ehtiä syödä joten pienet välipalat ovat tarpeen [:)]

Kilot ovat muuten välipaloista ja vieraiden tuomista herkuista huolimatta karisseet, neljästätoista on jäljellä enää 3 tai 4. Kun pääsin ulos ensimmäisen kerran sairaalasta kotiutumisen jälkeen oli ihan outoa kun oma takki mahtuikin yhtäkkiä päälle eikä enää tarvinnut lainata miehen ulkovaatteita [:D]
 
Heips :)

Tosi kiva kuulla että niinalla maitoa alkanu tulla kunnolla, ihanaa! [:)]
Turkoosille tsemppiä, toivottavasti paranet pian!! Mahtaa olla tosi kurjaa kyllä..
Me käytiin muutama päivä sit neuvolassa ja pojulla oli noussu paino kahdessa viikossa 600g(samois mennää jeccu[;)]) Tosin Noa päästi ihan megapissat siihen punnituspöydälle mittauksen jälkeen et osa painosta tais olla puhdasta ureaakin[:D] pituuskin oli noussu sentin ja nyt siis pojan mitat 3460 ja 49.5cm.
Onko kukaan muu ottanut käyttöön tippoja , jossa gefilus+Dvitskua? Mä ostin sellasen pelkän Deen sijasta kun nuo maitohappobakteerit varmasti hyvää masulle tekevät. Cuplatonia täällä käytetään koko ajan ja kyl se vähän on masuvaivoihin auttanut.   Pidempiä pätkiäkin välillä nukutaan mut pääasiassa sitä muutamaa tuntia. Kerran-kaksi yössä herätään syömään ja toivottavasti tuo Noan aamuöisin alkava ähertäminenkin pian lakkaisi. Ei oikein silloin maistu ruoka ja mitenkään ei ole hyvä. Ei huuda ja itke mut sellasta ähryämistä ja pientä itkeskelyä välillä joka estää meikäläisen nukkumisen ainaki ihan hyvin heh. Mut nyt syömään ja liikenteeseen!
 
Moikka! Meidän vauva-arki alkoi jo viime viikon torstaina, mutta nyt vasta on ollut voimia tänne mitään raportoida.[&o]
Synnytystarinan tonne toiselle puolelle jo rustasinkin[:)] Sairaalassa oltiin neljä yötä, joista ensimmäisen vauva oli vauvalassa hoidossa, koska olin vielä niin tokkurassa keisarinleikkauksesta ja edellisten öiden valvomisesta. Sen jälkeen poika olikin sitten loppuajan vierihoidossa ja imetys lähti hyvin käyntiin, samoin oma toipuminen. Sairaalassa oli tosi hyvä olla, positiivinen kokemus kaikkiaan.

Torstaina 15.4. päästiin siis kotiin, ja koko päivä oli tosi tunteellinen. Onnen kyynelet valui jo sairaalassa, ja illalla kotona valuikin niiden lisäksi myös uupumuksen kyyneleet. Lahdessa sairaalaan ei osastolle päässyt katsomaan kuin lapsen isä ja mahd. sisarukset, joten jo kotiutumispäivänä meiän tupa täyttyi innokkaista isovanhemmista, enoista ja tädeistä, tämä kun oli kaikille myös ensimmäinen lapsenlapsi. Ilta oli ihana, mutta vei voimat. Sinä iltana tapahtui myös inhottava juttu kun imetin. Vauva oksensi verta! Panikoin että mitä kauheeta sille nyt tapahtuu, kunnes tajusin et multa oli tullu verta nännistä. Silti pelästyin kauheesti ja soitin sairaalaan. Ei ollut kuulemma vaarallista, mutta maito menee hukkaan kun vauva oksentaa verisen maidon. Ja kuka nyt tommosta veripalttua haluaa vauvalleen antaa! Sitte aloin hoitelemaan nänniä, annoin ilmakylpyjä, rasvasin bebantenilla ja annoin taas ilmakylpyjä. Imetin pari syöttökertaa vaan toisesta rinnasta. Ekan kerran tästä kipeestä rinnasta imetin rintakumin kanssa, ja onneks verta ei enää tullu.

Pari seuraavaa päivää oli kans rankkoja, jolloin edelleen riitti vauvan ihailijoita. Oma toipuminen tuntui pysähtyneen, mikä johtui ehkä siitä, etten osannut ottaa levon kannalta myös olon ollessa hyvä, vaan hääräsin aina jotain. Samaan syssyyn lauantai-iltana alkoi kovanpuoleiset jälkisupistukset, varsinkin imetyksen aikana. Olin ihan poikki.

Sunnuntaiaamupäivällä alkoi kauhee tärinä. Mulla nous 39,6 asteen kuume hetkessä, enkä ollu edes huomannu että mun rinnat on arat. Soitin sairaalaan et mikä mulla on ku tärisyttää niin hulluna. Kuumeen olin mitannu ennen puhelua eikä sitä ollu, mut puhelun aikana oli noussu tohon melkee neljääkymppii. Ja mulla ei ikinä yleensä oo ees 37 astetta lämpöö ja jos on, ni sillonki olo on ihan kuollu. Koska sanoin hoitajalle ettei kuumetta oo, ei se todennu mun tärinää kuumeeks tai rintatulehdukseks, mutta pian itse diagnosoin, että siitähän tässä oli kyse. Ihan horkassa vauvan hoitamisen ohella aloin hoidella rintoja. Imetin ja imetin, ja onneks vauva söikin hyvin, ja pumppasin ja vaihdoin kylmää ja kuumaa käärettä ja laitoin kaalia jne. Hirvee ruljanssi. Kuume sahas 37-39 väliä. Ei kiva. Olo oli niin paska ettei ikinä, ja aina masennuin uudestaa ku tajusin vähän paremman olon jälkee et kuume nousee taas[:(]. Ei huvittanu mikää, vauvaa tietysti oli hoidettava. Onneks mulla on ihana mies apuna, joka on osottautunu myös maailman parhaimmaksi isäksi[:)]
Rintatulehduksen piti olla vuorokaudessa ohi. Maanantaina oli neuvolan kotikäynti. Purskahdin ekana itkuun, että oon ihan kipee ja poikki. Sit sain helpotuksekseni antibioottireseptin rintatulehdukseen. Tuntu ettei kotikonstit yksin riitä parantamaan sitä. Vauva oli to-ma kerryttäny kotona painoa 300g, eli hyvin oli saanu maitoa! Kohtu oli supistunut jo navan alle ja supisteluista päätellen kutistuu edelleen hyvin.
Antibiootin alotin sillon maanantai-iltana, ja torstaina ekan kerran oli suht normaali olo, ja eilen eka täysin kuumeeton päivä. Tukos, joka oli oikeassa rinnassa on nyt melkee kadonnu. Siis AIVAN KARMEA TAUTI, koittakaa välttää naiset rintatulehdusta, pitäkää rinnoistanne huolta, niinkuin Turkoosikin sanoi. Heti jos tuntuu arkuutta tai myhkyrää rinnassa, niin kuumaan suihkuun hieromaan kevyesti rinnanpäätä kohti, ennenkuin maitotiehyttukos äityy tulehdukseksi asti!!

Ihaninta tässä vauva-arjessa on ollut VAUVA (joka on muuten ihan samannäkönen ku toi vauva mun tickerissä, etenki hiukset;). Poika on itse rauhallisuus, ei itke turhia, nukkuu ja syö hyvin ja murskaa sydämen joka kerta kun katson sitä[:)] Myös yöt on nukuttu hyvin joka syöttövälillä. Jos vauva ois ollu itkuinen kaiken sairastamisen keskellä, oisin nyt ihan rikki. Päivisin poika jaksaa seurustellakin, jollottelee ihanilla silmillään suoraan silmiin, ja päästää jo suloisia jutteluääniä[:)] Ja nyt kun itse oon kunnossa, pääsen nauttimaan kaikin siemauksin äitiydestä. Ah, ja pääsee ulos täältä neljän seinän sisältä, alkaa olla aika tunkkanen olo ku en oo tonne hiivatin LUMISATEESEEN viittiny lähteä kipeine rintoineni viilettämään!

Omaani parempia vauva-arjen alkamisia tuoreille äideille toivottelen! Sanokaa vierailijoille EI, jos siltä tuntuu ja muistakaa pitää itsestänne huolta, että vauvelitkin voivat hyvin!! [:)] Onneksi täälläkin jo elämä voittaa.
 
Miusta on jännä tunne, että vaikka meillä on ihana vauva, joka ei turhia itkeskele ja yötkin menee tosi hyvin (ainakin vielä tässä vaiheessa [&:]), niin silti mie enemmän odotan tulevia aikoja. Kaikki sanoo, että vielä tulee aika kun sitä vauva-aikaa kaipaa, mut miusta tuntuu ennemmin siltä et nautin enemmän ajasta jolloin vauva rupeaa enemmän ottamaan kontaktia, harjoittelee kävelemistä, tapailee ensimmäisiä sanoja ja rupeaa pikku hiljaa innostumaan leluista ja saduista/lauluista/loruista. Rakas tuo pieni prinsessa on nyt jo, oikea sydäntensärkijä nappisilmä, mut silti mie ootan milloin aletaan enemmän ottaa kontaktia ja molemminpuolinen ymmärrys kasvaa. [:)]

Jaahas, tänään pitäisi kokeilla ensimmäistä kertaa varovaista vaunulenkkiä.. Aivan mielettömän ihana ilma ulkona, niin käydään katsomassa miten vaunuttelu kera koiran menee. [:D] Miulla on tuo alapää ollut yllättävän kipeä niin, että välillä on parempia ja välillä huonompia päiviä ja nyt taas on hieman huonompi päivä, joten saa nähdä mitä tykkää kävelemisestä. Kait se ihan normaalia on, vaikka välillä tuntuu kipuilun takia ei kärsisi kauaa edes seisoa vaan nopeasti on päästävä istumaan. [>:]
 
Nyytti: Täälläkin pojalla alkaa jo aikaisin aamulla semmoinen ähertäminen, että on pakko nousta...vaikka usein kyllä yritän silitellä masua, jos sillä vaikka vatsaa vääntää ja imettää..että sais hetken vielä levätä, mut eipä sitä oikein tiedä mikä poitsulla on.

Nyt täällä ihan tyytyväisenä lutkuttaa tuttia, vaikka yleensä se ei ole kelvannut. Yleensä pojulla on aina nälkä niin nyt kummastuttaa tuo tutin lutkutus. Noh jos antais vaan imeskellä kun kerran niin tyytyväisenä on. Eiköhän vaavi sit ilmota kun nälkä tulee...
Tällä viikolla meillä on neuvola, jos vaikka kävelis sinne vauunujen kanssa..tietäs vaan mitä pukea päälle.

Niin käytiin tosiaan mökkeilemässä viikonloppuna, kaikki meni oikein mukavasti. Vauva viihtyi hyvin ja nukkuikin paljon paremmin. Käytettiin pojua jo vähän saunassakin ja se oli oikein tyytyväinen[:)].
 
ARWEN: hyvinki normaalia ensisynnytäjälle...mä ihan itkua väänsin ekat 6 vko:a synnytyksen jälkeen kun ei yhtää kestänyt seistä tai kävellä..menee ohi ajan kanssa älä huoli..:) ja tokaa kun synnytät ni sen jälkeen kivuista ei tietookaan..näin ainakin mulla tokan ja kolmannen jälkeen..:) 
 
Täälläkään ei tytölle tutti kelpaa..pojat oli kovia lutkuttaa tuttia..:O no näillä mennään. Vaunuissa tyttö ei paljoo viihdy jos ovat paikallaan..höh. no pitää opettaa häntä et ei tartte vaunujen aina liikkua..
 
Jee..mulla meni 10 kiloo rikki..enää 9 kiloo..luotan että nekin lähtee..:D
 
En nyt kerkeä kommentoimaan muiden juttuihin, sorii. :/

Kotiuduttiin tänään Lastenklinikalta. Meidän pikkukirpulla on paha silmätulehdus. [:(] Perjantaina jo siellä käytiin, mutta lähettivät kotiin silmätippojen kanssa. Lauantaina sitten ottivatkin meidät (mut ja vauvan) sisään osastolle ja tänään päästiin kotiin! Siellä vauva sai antibiootteja sekä suoneen että suun kautta ja tietysti silmatippoja. Silmätippoja laitettiin 3h välein ja samanlaisena hoito jatkuu nyt kotona. Aina simmut putsataan ja sit laitetaan tipat! Oli niin kurjaa nähdä oma pikkunen niin huonossa kunnossa. :/ Ite vaan itkin kun häntä katoin.. Onneks kyllä ei muuten mitenkään valittanut olostaan, vaan silloin kun silmiä putsattiin! Nyt pikkuinen onneksi kovaa vauhtia paranee. ?? Äsken sain hänen simmunsa putsattua hänen nukkuessaan, niin oli tosi helppo laittaa tipat! Nyt sit vaan odotellaan, et pikkunen heräisi syömään. 40min saa enää enintään nukkua. ;) Mulla tosiaan sairaalassaoloaikana oma maidontuotanto jotenkin katosi. :( Alkuun vielä vauva sai musta irti 75ml maitoa (punnittiin siis häntä ennen ja jälkeen syöttöjen), mut huonoimmillaan sai vaan 14ml. Nyt sitten toivotaan, et toi johtui vaan stressistä ja lähtisi täällä kotona taas kunnolla maito tulemaan! Sain vielä reseptille lääkkeen, jonka sivuvaikutuksena on maidonnousu, joten toivotaan senkin auttavan. =) Korviketta annetaan nyt joka ruokailun jälkeen, et pikkunen varmasti saa massunsa täyteen! Itsellä melkoinen huoli, että entä jos maitoa ei alakaan tulemaan, koska ehdottomasti haluaisin hänelle rintamaitoa tarjota! Mutta toivotaan parasta. [:)]

Täällä nyt elellään melkoisesti tiettyjen kellonaikojen mukaan. Tai siis, 3h välein aina simmut putsataan ja silloin yleensä kirppu kanssa syö samalla. Mut enintään 4h saa olla syöttöjen välissä. Esim. nyt se ei ole herännyt vielä ja annan nukkua tuohon 4h asti. Antibiootit hälle menee kolmesti päivässä perjantaihin asti!

Että sellaista meille.

Hei mikä tuo on muuten tuo teidän facebook -juttu? Joku ryhmä siellä vai? Pääsiskö siihen mukaan? [:)] Vai oonko liian uus sinne teidän mukaan? :D
 
Eiku kaikki mukaan vaan tonne fb:henki :D Sieltä etit ryhmän Huhtikset2010 ja painat siitä lähetä kutsu tai jtn... Sitte ylläpitäjät hyväksyy sut ni pääset sinnekki keskusteluihin mukaan [:D]
 
Hoshi varmasti säikäytti, mutta onneksi pikkuinen nyt parantumassa hyvin! Minuakin huolestuttanut välillä maidon riittävyys, varsinkin kun vasemmasta rinnasta sitä tulee vähemmän..Mutta tyytyväisen oloinen meidän pikkuneiti on niin luultavasti saa tarpeeksi. Torstaina neuvolassa saa sistten tietää onko syntymäpaino saavutettu, jännittää.

Embun arki kuulostaa hurjalta, tsemppiä!!!

Tsemppiä myös rintatulehduksesta kärsiville, varmasti kamalaa!

Huh mikä yö! Neiti söi illilla 12 saakka ja heräsi jo kahdelta syömään uudelleen..ja sitä jatkui pikku taukoineen yli viiteen..Kaippa tuokin on normaalia!?? Tähän saakka on nukkunut 4 tunnin pätkiä öisin, niin tuli jotenkin yllättäen tämä.[:D] Toivottavasti ei ihan joka yö toistu... Mietin jo että tuleeko niistä tisseistä edes mitään enään, mutta jatkoi syömistään, niin kai sieltä jotain tuli..

Kuinka kauan teillä joille tehty episiotomia, on kestänyt haavan parantuminen? Minulla on vieläkin se todella arka. Luulin jossain välissä, että alkoi olla jo ihan hyvä, mutta sitten lähti tikkejä irti. Soitin äippäpolille tietysti hädissäni, mutta sanoivat että niiden kuuluukin lähteä.. Siitä saakka on kuitenkin ollut haava taas paljon arempi ja suihkutellessa kirvelee ja särkee. Inhottavaa.[:@]

Odotan jo niiiin kovasti että pääsen ulkoilemaan pikkuisen kanssa, ahdistaa tämä sisällä kököttely jo! Pikaisesti olen kaupassa käynyt, että on vähän saanut raitista ilmaa, mutta ei sitä kauaa ole malttanut olla pois kotoa.[:)]
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top