Vauva-arkea

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Kyfi86
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Meillä esikoiselle tuli ekat hampaat 4 kk iässä, mutta kertaakaan poika ei mua purrut. Saa nähdä kuinka nyt käy. Meillä siis kanssa kuolataan ihan hirveesti ja mies ja mun sisko on olleet näkevinään jo valkoista alhaalla ikenessä...
 
Jaiks, täällä kans kuolataan ja poitsu puree usein ikenillä nänniä, eli innolla hampaita ootellessa :D oon jo uhannu siirtyä pulloruokintaan hampaiden tullessa, mut katsotaas ensin miten sujuu :)
 
Meinaako teillä mennä koskaan hermo vauvaan?

Meillä on nyt joku hulinakausi ja äidillä on tekemistä hermojen kanssa. :'(
Heräsi taas aamulla huutamaan suoraa huutoa. Tunti sitten oli syöty eli ei pitäisi olla nälkä, vaippa vaihdettu samalla. Itse olin sikeässä unessa. Ei auttanut tissi, ei hytkytys, ei syli eikä asennon vaihto. Tuntui, että pää räjähtää siihen huutoon. Laskin sitten vauvan sängylle ei niin rauhallisesti ja tiuskaisin "mikä v*ttu sulla on?!".
Tuntuu ihan kamalalta! :( Ikinä en haluaisi satuttaa pientäni, mutta välillä tekisi mieli heittää vaikka puhelin seinään, kun niin ottaa päähän. Kuinka siitä hermojenmenetyksen tunteesta pääsee yli?! Pelottaa, että vielä joskus tulee satuttaneeksi, kun esim. nälkäänsä huutaessa huitoo käsiään suun edessä, ja ne on otettava vähän väkisin siitä sivuun.

Äsken taas huusi jotain. Juuri syöty, röyhtäys tuli, vaippa kuiva, ei halua syliin, ei sitteriin, ei leikkimatolle... Äiti puree hammasta ja yrittää pysyä rauhallisena.

Onko kellään muulla pinna kireällä vauvan kanssa? Vai olenko ainoa hirviöäiti? :(
 
Kuulostipas "hauskalta" Eetla. :D mitenkähän sen sitten kestää. Kielsitkö itkinä puremista?
 
Tsemppiä sinne Onneli <3 :( tiedän tunteen, mulla kans välillä hermo kireellä kun syytä huutamiselle en keksi (ei nälkä, kuivat päällä, mahaan ei koske, ei väsy) ja tulee kans olo et voisin viskoo tavaroita seinille. En kuitenkaan oo turhautumista mitenkään uskaltanu näyttää, ettei Leevi hermostu enempää. Sit ku on saanu tilanteen purettua, oon kiukunnu miehelle. Helpottaa. :D
 
Onneli kyllä täälläkin on hermo liianki kireellä semmosina aikoina kun vauva vaan huutaa jo tosiaan kaikki mahollinen on tehty ja ite väsynyt. Mulla tosin on paaljon pitempi pinna kun miehellä ja jotenkin oon nyt saanu omia hermojani vielä "koulutettua" pitemmäks :D mä laulan vauvalle lempeellä äänellä jotain tyyliin "vit*u saatana kun kukaan ei jaksa sua enää kuunnella" :'D ei tuu itellekkää jälkikäteen niin huono omatunto.
 
Ei kai sellasta äitiä löydykään, jolla ei joskus olisi hermot kireellä. :)

Hermojen menetys on minustakin ihan luonnollista ja ymmärrettävää. Komppaan Eetlaa täysin!

Hermot kiristyy entisestään, kun lapsi kasvaa ja on jo sen verran iso, että ymmärtää, on omatoiminen, tietää säännöt jne... Mutta silti tinttailee ja valittaa... Itse antaa kaikkensa, mutta mikään ei riitä.

On kyllä useasti "paska äiti -fiilis", kun ei vaan jaksa ymmärtää, eikä pysty joka kerta hillitsemään itseään - edes riittävästi. Murr. :/
 
Manduca asiaa täältäkin Rosmarinaa! Meille kantotukihenkilö neuvoi, että harsolla voi vetää sen paneelin kapeammaksi, jolloin pienen jalat ei oo liian levällään, vaan paneeli asettuu nätisti polvitaipeesta toiseen. Tai ihan sama millä sen vetää kapeammaksi, vaikka jollain narulla solmii :)

Lainaus lähinnä sen takia, että huomaat. :D

Kuin teillä on menny? Onko e:llä alkanu yhtään kiinnostaan? Ja kuin ootte muuten pärjänny vauvan kans kahestaan?
 
Meillä kans alettu nyt unissaan kääntymään vatsalta selälle. Muutaman kerran kyllä hereillä ollessaankin. Se on jännä ku neiti nukkuu kaikkein parhaiten vatsalteen mutta sit hereillä ollessaan vetää hirveet kilarit heti jos laittaa vatsalteen. ;) Maanantaina 3 kk neuvola, jännittää rokotteet, etenkin se rotarokote kun siitä tuli viimeksi niin hirveet oireet.
 
Onneli84, suosittelen korvatulppia, jos vauva on kovin itkuinen. Itku ei mene samalla tavalla ns. ihon alle ja pystyy olemaan paremmin rauhallinen. Uskon, että oman rauhallisuuteni salaisuus on nimenomaan korvatulpat, oman rauhallisen luonteen ja riittävän unen lisäksi. Mikäli jaksamisessa on muutenkin ongelmia, niin kannattaa ottaa asia puheeksi neuvolassa. Sieltä voi saada kotiapua yms.

Meilläkin on menossa jokin hulinakausi. Kohta viikon verran vauva on kieltäytynyt nukkumasta muualla kun sylissä ja miehen syli ei kelpaa enää yhtä hyvin. Nukkuu myös levottomasti. Manduca on liian kuuma ja siinä itkee. Sunnuntaina on nimenantojuhla, joten hieman kauhulla odotan mitä siitä tulee kun pikkukaveri on tunnin hereillä ja sen jälkeen pitäisi nukkua hänen kanssaan eli maata sängyssä vieressä, mutta en usko tämän onnistuvan juhlissa. Muuten pieni ei vain nuku ja on itkuinen. Ideoita?
 
Meillä on kans 3kk neuvola keskiviikkona! Onneks mies tulee sopivasti ke töistä kotiin niin on sitten apuna jos kuumenousee tai muuten on itkuinen. Meille viime neuvolassa sanottiin että kannattaa panadolia hakea valmiiks, kun hyvin suurella todennäköisyydellä kuume nousee. :o
 
Ärsyttävää kuinka paljon vaatteiden koot vaihtelee merkeittäin! Nyt h&m 68 sopiva, nameit 68 liian pieni, äitiyspakkauksen vaatteet mitä sattuu esim. pilviyökkäri 62-68 edelleen aivan liian suuri. Myös merkkien sisällä paljon heittoa.
 
Meillä oli tiistaina 3kk neuvola. Kävin hakemassa Panadolit valmiiksi, jos rokotteista tulisi jotain, mutta mitään lämmönnousua ei ole tullut. Ehkä vähän normaalia ärtyneempi tyttö on ollut. Lisäksi maha hänellä kurisee ja kakkaa on tullut normaalia tiuhemmin.
 
Meillä tais olla jotain 3kk hulinaa alkuviikosta, kun poju asui tissillä kaks päivää. Yöt meni ihan kivasti , muutenkin alkanut vähän pidentyä syöttövälit öisin. Nyt maitoo tulee sit suihkuamalla molemmista rinnoista, kun aiemmin vain toisesta... Mikskähän sitä maitoa pitää tilailla enemmän kun ennenkään ei jaksanut syödä kahta rintaa peräkkäin?

Joka ikinen naisihminen , jonka kans oon viimeviikkoina jutellut, on kysynyt onko maito riittänyt. Velliehdotuksiakin tuli alkuviikosta kun poju söi vähän väliä. Selitä siinä sittem, että ei se maito imettämällä lopu.
 
Se on jännä kuinka vahvana toi maidon riittämättömyyden kulttuuri elää täällä ja ymmärtääkseni neuvoloissakin jotkut (tai monikin?) terveydenhoitajat ohjeistaa sen mukaisesti! Tokihan siis oikeasti on niitä, joilla maito ei vaan riitä mutta muistaakseni jotain prosentin parin luokkaa kaikista imettävistä äideistä..? Mulle sattui onneks synnärin kätilö vinkkaamaan oikeat lähteet tiedolle ja kun tiedonjanoinen kaikkeen itseen liittyvään olen, niin nyt osaa olla murehtimatta tollasia ja luottaa itseensä sekä vauvan kykyihin :)
 
Lainaus lähinnä sen takia, että huomaat. :D

Kuin teillä on menny? Onko e:llä alkanu yhtään kiinnostaan? Ja kuin ootte muuten pärjänny vauvan kans kahestaan?
Meillä menee Jasminin kaa ihan mukavasti kahdestaan. :-) E on sillon tällön ollut täällä, muttei oo auttanu ikinä vauvan hoidossa. Nyt oon laittanu stopin koko suhteelle, en jaksanu "hoitaa" sitä vauvan lisäksi. Paljon helpompaa näin..
 
Takaisin
Top