Vauva-arkea

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Kyfi86
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Täällä on pojan kakka haissu eilisestä asti tosi pahalle ja sitä on tullu monta kertaa päivässä oikeen kunnolla :o mut ei vaikuttais olevan ripulia. Mitään tietoa mistä tällänen vois johtua, kun oma syöminen ei oo juuri poikennu normaalista. Itkusempikin on ollut. Lämmön mittasin kans varmuuden vuoks ja se oli ihan normaali, eikä mitään väsymystä tai muuta hälyttävää.
 
Rosmarinaa, ei sitä ikuisuuksiin jatku. :) Meillä esikoinen nukahti vain tissille. En nyt tarkkaan muista missä vaiheessa tilanne muuttui, mut alle yks vee oli, kun alkoi nukahtamaan syliin ilman tissiä ja siitä sitten vähitellen sänkyyn, kun oltiin vieressä jne.

Aina kun luen noita sun juttuja teidän vauvasta, niin aivan samalla tavalla olisin voinut kirjoittaa kolme vuotta sitten meidän pojasta. :) Ehkä sillä synnytyskokemuksella on jokin yhteys vauvan käytökseen. :/
 
Eetla, sulta saan jotenkin niin täydet sympatiat, kun tiedän että oot kokenut itse saman! :D Tosin teillä oli vissiin vielä vähän haasvampaa, ainakin sen kuvan oon saanut. Välillä tuntuu et on niin yksin tässä tilanteessa ja "muilla on ihan helppoo" (vaikkei varmasti oo!) meinaa iskee epätoivo et loppuuko nää haasteet ikinä. No, pikkuhiljaa parempaan. :) Tänään taas totesin että on jo tosi paljon helpompaa kuin esimerkiks kolme viikkoa sitten. Herra viihtyy useita pitkiä pätkiä ilman tissiä ihan tyytyväisenä. Ei ois onnistunu kolme viikkoo sitten.
 
Lisähaasteen siihen eskoisen vauva-aikaan toi miehen reissutyö ja olin ihan oikeesti vauvan kanssa yksin. Oli monesti jaksaminen todella koetuksella, kun vauva vain huusi tai roikkui tissillä kaiken hereilläoloaikansa ensimmäiset 3 kk. :/
 
Kuulostaa jo ihan super raskaalta! Sitä miettii et ei pärjäis, mut ollaan me naiset vaan ihmeellisii, kun pärjätään sit kuitenkin. Tilanne kuin tilanne. :)
 
Tulipa tänään käytyä tutulla neuvolalääkärillä, kun häntä kiinnosti miksi kaavinnan jälkeen alavatsakivut on jatkunut ja endometrioosihan näyttäisi olevan. Tää pisti kaikki ajatukset ihan hujanhajan. Ollaan puhuttu miehen kanssa että toinenki lapsi tehtäisiin, mutta vasta parin kolmen vuoden päästä koska itselleni raskaus ja synnytyksen jälkeinen aika on ollut todella rankkaa ja kroppa oireillut todella pahoin. Nyt sitten tietenkin endometrioosin takia rupesin pohtimaan että pitäisikö toisen lapsen yrittäminen aloittaa jo aikaisemmin, mutta pelkkä ajatus uudesta raskaudesta ja synnytyksestä toipumisesta rupeaa ahdistamaan. Ja hepatoosin takiahan suositellaan vähintään kahden vuoden väliä raskauksissa. Ja siihen kun lisää vielä että samalla pitäisi hoitaa tuo pikku prinsessa.. Miten pienillä ikäeroilla muilla on lapsia ja kuinka olette kokeneet uudet raskaudet? Onko tuntunut kauhean raskaalta yms? Toki toisen kohdalla pohjatieto ja taito on huomattavasti parempi.
 
Mä luulen, et toisesta raskaudesta/synnytyksestä toipuminen on ollut senkin takia helpompaa, kun nyt ei tarvi käydä läpi sitä psyykkistä kasvua äidiksi. :) Esikoisen jälkeen toipuminen vei kuukausia, toisen kohdalla puhuttiin viikoista. :)
 
Täällä on pojan kakka haissu eilisestä asti tosi pahalle ja sitä on tullu monta kertaa päivässä oikeen kunnolla :o mut ei vaikuttais olevan ripulia. Mitään tietoa mistä tällänen vois johtua, kun oma syöminen ei oo juuri poikennu normaalista. Itkusempikin on ollut. Lämmön mittasin kans varmuuden vuoks ja se oli ihan normaali, eikä mitään väsymystä tai muuta hälyttävää.

Palaan vielä tähän:
Tää kesti pari päivää ja nyt on taas normaalit kakat. Olin syöny parsakaalia edellisenä päivänä! Varmaan meni pakki siitä ihan sekasin. Piti ihan kirjata ylös syömiset ennen kun tajusin ton.
 
No mutta hyvä, että nyt tiedät niin osaat olla syömättä sitä tai varautua seurauksiin. Mun on pitkään tehnyt mieli siipiä, mutta kun söin niitä muutaman kerran tässä niin vauva huusi seuraavat pari päivää. Sovittiin sitten miehen kanssa, että kumpikaan ei syö niitä niin kauan kun tissimaito on Elmerin pääasiallinen ruoka.
 
Meidän vauvan vatsa ei kestä sipulia. Söin perjantaina sipulia ja seuraavan yön vauva ähisi ja puhisi ilmavaivojen kanssa.
 
Meillä aiheutti lanttukukko monen päivän huudot. :wacky: Eipä tullut ajatelleeksi siinä syödessä, mutta jälkeenpäin sitten tajusi mistä se armoton pöngerrys ja huuto johtui.

Auttakaa mua! :shifty: Me ostettiin se manduca sillon joskus Leevin ollessa 5vk ikäinen. Siitä lähtien oon kerta viikkoon kokeillut käyttää, mutta se jalkojen asento hirvittää mua. :nailbiting: En vaan saa taivutettua/uskalla taivuttaa Leevin jalkoja niin leveälle, että olisi oikeassa asennossa. Poju siis on sylissä aina "jalat suorassa" alaspäin, eli ei ole pahemmin tarvinnut ikinä taivutella jalkoja. Ja nyt muutaman kerran kun olen onnistunut pojan siihen jotenkin saamaan, niin alkaa armoton huuto, kun ilmeisesti on niin ikävän tuntuinen. :sorry: Oonko ainoo kenen mielestä toi on ennemminki kidutuslaite, ku mikään mukava vekotin? :laughing021Nyt sit päädyin ostaa Tomy Freestylen rintarepun että saan oikeesti kädet edes hetkeksi vapaaks, mut pelottaa et pilaan sillä nyt sit tuon pojan ihan kokonaan, kun sehän ei ole mikään ergonominen - niinkuin manduca. :shifty: Eli miten mä saan sen manducan nyt käyttöön? Vai voiko olla et se ei vaan sovi meidän pojan jaloille? Tai meniskö se sit joskus vähän myöhemmin? :facepalm:
 
Käytätkö sitä Manducan sisällä olevaa lisäosaa joka on tarkotettu pienemmille vauvoille (alle 3kk ainakin) joilla ei vielä polvet yllä repun reunojen kohdalle? Se sammakkoasento jaloillahan pitäis kai olla ergonomisin selän kannalta enkä mä ainakaan oo kokenut sitä mitenkään kiduttavaksi :D meillä poika parilla ekalla kerralla huusi siinä mut sen jälkeen on tykännyt, varmaan osittain siksikin kun liinassa on tottunut kulkemaan samassa asennossa :) eli voi olla vaan tottumiskysymyskin! Ite tykkään ehkä enemmän tosta kantoliinasta kun siinä on jotenkin itsellä enemmän tilaa liikkua (lähinnä kyykkimiset yms. Manducassa lannevyö on vähän tiellä) mut Manduca on kätevä ulkona tai kauppareissuilla (meillä aletaan huutamaan kaukalossa jos auto ei liiku ja liikkuvat ostoskärryt ei oo ilmeisesti sama asia :D).
 
Joo, meillä kans Manduca toimii sen vauva-asettimen kanssa. Jalat menee vähän hassusti välillä ts pitää asetella, mutta kunhan saa vauvan reppuun, niin huuto hiljenee ja nukahtaa. Laittamisvaiheessa siis aina huutaa. Rosmarinaa, jos et oo vielä FBssa Kantoliinat ja kantoreput -ryhmässä, niin kandee liittyä. Siellä paljon asiantuntemusta ja saa säätöihin apua!
 
Rosmarinaa, meillä on myös manduca. Esikoinen ei viihtynyt siinä(kään) aivan vauvana. :D Alkoi viihtymään siinä joskus 4-5 kk vanhana, kun itkut oli muutenkin jo vähentynyt. Mut silloinkin huusi aina alkuun, mut sitten kun lähti liikkeelle, niin nukahti. :)
 
Meillä on alkanut kuolaaminen, huomasin tossa viime viikolla, että eipä oo aiemmin juurikaan kuolannut, mutta nyt leuka ja käsi koko ajan märkä.

Sitten on alkanut päikkäreiltäkin herätä itkuun, siis vaikka olis ihan sylissä, eikä rauhoitu ennen kuin avaa silmät ja tajuaa, missä on. On ihan sydäntäriipaisevaa katsoa, kun ihan kesken unien voi yhtäkkiä parahtaa itkuun ja kestää tosi kauan ennen kuin havahtuu tähän maailmaan. Monen päivän lämmin sää ei kyllä sovi meille kenellekään, vauva on ihan nihkeän lämmin ja itkuisempi kuin normaalisti. Välillä tuntuu, että mikään ei oikein ole hyvä. Yöllä nukkuu vaipassa ilman peittoa, muuten tulee hiki. Odottelen jo viileämpiä päiviä...

On toisaalta nukahtanut parina iltana ihan oudosti, kuten tänään ts. syötin sohvalla ja sitten nukahtikin niin syvään uneen, että kylpy jäi välistä ja vietiin suoraan sänkyyn, jossa vetää sikeitä jo kolmatta tuntia. Normaalisti nukutan aina suoraan makkariin, mutta nyt saatiin katsottua Netflixiä miehen kanssa ja vietettyä laatuaikaa yhdessä, kun varsinainen nukutusrumba jäi välistä.
 
Huhtikuisista huutelen.. Mä oon pitäny meidän poikaa (nyt reilu 3kk) manducassa ihan alusta saakka. Edelleen on vauva-tuki käytössä, mutta ku repun asettamisen jälkeen työntää kädet sieltä sivuilta repun sisälle ja "auttaa" pepusta selän kaarelle ja työntää jalkoja kantapäistä ylöspäin niin et se M-asento muodostuu, niin on musta kyllä erittäin ergonomisen olonen. Ne jalathan ei sillon varsinaisesti aukee sivuille, vaan enemmän silleen "yläviistoon". Kannattaa kans huomioida, että niitä kaikkia vauvatuen neppareita ei tarvi laittaa kiinni jos vauveli on vaikka pulleampi yms. Meillä asettuu tällä hetkellä (65cm) parhaiten niin että vaan ne leveämmällä olevat nepparit on kiinni selkäpaneelin keskimmäisissä rei'issä. Poika usein kans kitisee asennusvaiheessa, mut lopettaa yleensä samantien ku saa olkaimet ylös ja se pääsee lähelle. Ja lähes poikkeuksetta nukahtaa siihen. Ihan viime viikkoina on vasta tajunnu et siinä voi olla hereilläkin rauhassa ja katella maisemia :D Meillä toi on ollut ihan ehdoton väline jos oikein paha väsymyskiukku iskee. Sillon ei mikään muu nukkumapaikka toimi, mutta tohon nukahtaa muutaman kyykkäyksen (äitin reidet kiittää) jälkeen poikkeuksetta.
 
Mä en ole saanut sitä vauva osaa paikoilleen, ku toi poitsu jännittää jalat ihan tikkusuoriks eikä jousta yhtään! :D Huutaa ihan täyttä huutoo naama punasena, kädet viuhtoo ku tuulimylly mut ne perhanan jalat on kun mitkäkin :D eikä auta vaikka kuin olisi hyvätuulinen, heti kun manducaan alkaa asettaa, niin raivostuu ihan totaalisesti. Siinä jää kyllä äiti ihan totaalisen kakkoseks. :S ehkä mä en vaa osaa.. :P

Odette, tääl kans nukuttiin helteillä vaippasillaan ilman peittoo. Ihan hirveitä päiviä oli itselle sekä pikkuiselle. :(
 
Takaisin
Top