Vauva-arjen kuulumiset ja pohdinnat, ilonhetkien jakaminen

Löysin tänään meidän 7,5kk vanhan seisomasta sängyssään! Nousi eilen minua vasten kutakuinkin seisomaan, kun makoilin lattialla kyljelläni, ja nyt sitten pinnasängyn pinnoista oli kiskonut itsensä ylös. Kamala mikä kehitysvauhti kaverilla! Justiinsa vasta olen totutellut siihen, että osaa istua (joulusta saakka kyllä istunut koko ajan, olen vain hitaampi tottumaan kuin tuo mukelo).
 
Ihanaa suvitus kun taidot kehittyy! Meilläkin noustaan tukea vasten seisomaan. :) Pinnasängyssä ei kovin helposti saa vedetyksi itseään seisomaan, koska pehmuste yltää alhaalta ylös asti eikä saa pinnoista kiinni. Sohvalla on rohkein yrittämään kun ei jalat luista ja kaatuminen on pehmeää. :)
 
Meidän tytöstä taitaa tulla peppukiitäjä. Mä en tiennyt, että tällaista vauvojen liikuntalajia onkaan, mutta hinailee tosiaan itseään istuen paikasta toiseen ja kun ei vielä (8 kk) ryömi, ei varmaan viitsi enää aloittaakaan...
 
Coriander, meillä tyttö oli peppukiitäjä. Oppi eka istumaan topakasti, sitten rupesi pyörimään paikallaan ja siitä sitten pikkuhiljaa lähti pyllyllään eteenpäin. Jonkunlaista ryömimistä kokeili 11-kuisena ja konttaamisen oppi puolitoistavuotiaana, mutta oppi kuitenkin. Kävelemään lähti kesällä. Peppukiitäjät oppii kuulemma nämä vähän myöhemmin kuin muut, mutta mikäpä kiire on? Ei ole hirveitä kopsuja tullut, kun on sen verran varovainen liikkeissään eli jotain positiivistakin.
Poika ryömii, ei ole noussut vielä pystyyn eikä konttaamaan ja onneksi ei, tuntuu olevan täysi työ vahtia jo nyt mihin kerkee... :) Lelulaatikkoa vasten nousee sillei jännästi, että voihan tuo kohta kokeilla polviseisontaa.
 
Vauva kakkasi pottaan hahahaaahahaaaaaaaaaaaaa!!!!!!!! :wacky::woot::joyful: Kokeilin just ekaa kertaa istuttaa vauvelia paljaalla pyllyllä potalla. Sillä ku on tapana paskoa iltanukutuksen aikaan, ja paskavaippanakki lankeaa meiän sääntöjen mukaan aina sille, joka ei nukuta lasta, ja tänään se on isi, joka nukuttaa. Yritin vaan säästyä vaipan vaihdolta :p
 
Meilläkin on potta jo odottamassa, saatiin joululahjaksi :) On kyllä ollut tarkoitus alkaa tutustumaan siihen! En vaan ihan keksi, miten tuon ikiliikkujan saisi siinä pysymään..
 
Voi kun teillä on kehittyneitä vauveleita. Meillä ei ryömitä, eikä kontata mutta noustiin tukea vasten seisomaan viime viikolla. Onneksi tää jäi yhteen kertaan... Tuntuu että pikku herra yrittää tehdä vähän kaikkea samaan aikaan niin mikään ei luonnistu.

Meillä on kanssa vaihe että oksuillaan urakalla.

Ja yöt mennyt ihan pipariksi. Niin hirveä eroahdistus että ollaan siirrytty perhepetiin.. Jätkä pitää kiinni mun naamasta nukkuessaan. Havahtuu todella usein tarkistamaan yöllä että olenko siinä vieressä ja kyhnyttää itsensä kiinni alle minuutissa jos yritän häntä siirtää...
 
Taisi poika oppia nousemaan seisomaan nyt kunnolla, tänään jo useamman kerran seissyt. Ja voi hitsit kun ylettyy nyt joka paikkaan, en meinaa löytää laskupaikkaa edes kahvikupille!

Poika tyhjentää lelulaatikkoaan ja väsynyt äiti datailee. Ei hienoin äitiyshetkeni, mut ajattelin et parempi näin kuin leikkiä yhdessä hampaat irvessä kun poju kerran viihtyy näinkin. Kohta sitten taas :)
 
suvitus, kyllä meillä ainakin poitsu välillä jopa selkeesti haluaa ettei siihen mennään leikkejä sekaamaan :pHetken päästä on sitten kiva taas touhuta yhdessä, kun on hetken saanu yksin seata lelulaatikollaan :)
 
Aivan ihmeellisen nopeasti tuo ryömivä kääpylä liikkuu, hetkessä katoaa näköpiiristä jonkun nurkan taakse joita riittää. Tänään yllätin hänet matkalla takkahuoneeseen, syömästä puun palasia, lärppimässä talikkoa joka oli sisällä "huollossa", uittamasta käsiä koirien vesikupissa ja kun edes sanon, että hei otappa toinen suunta niin hän katsoo taakseen ja vauhti vain kiihtyy että kerkeää tutkimaan ennen kuin kädet taas koppaavat syliin ja siirtävät sallittujen leikkien keskelle.

Joo pitäis olla vain sallittuja asioita esillä mutta miten se on edes mahdollista??? :D
 
Enough, jee! Ryömiminen on hieno taito. :)

Kyllä meillä on myös kiellettyjä asioita esillä, kunhan eivät ole vaarallisia. Pitää vaan jatkuvasti ja johdonmukaisesti kieltää ja viedä pois niistä kielletyistä asioista. Ihan niinkun koiriakin koulutetaan. :P
 
Ei mekään olla juuri mitään poisotettu, tosin ei meillä ehkä kauheasti sellaista tavaraa olekaan. Lapsiesteet vanhoihin pistorasioihin ja pesuaineet nostettu ylemmäs, muuten vain kielletään. Oman kahvikupin kanssa saa tosiaan olla varovainen :D Ja eteiseen ei voida päästää ennen kun saadaan kenkätelineet kiinnitettyä seinään, ne kippaisi helposti päälle. Ikea-huonekalujen kanssa kannattaa olla varovainen! Ne on kevyitä rungoltaan, niin esim lipaston saa helposti kaatumaan päälleen, jos lapsi kiskoo alaspäin aukinaisesta laatikosta. Hyllyjä onkin vaikeampi kaataa kun painopistettä ei saa siirettyä, mut tosiaan laatikostoja kannattaa testailla sen varalta. Ja ehkä yrittää laittaa alimpaan laatikkoon enemmän painoa.
 
Meidänkin tyttö ei aina kaipaa leikkejä sotkemaan, on kun ei huomaiskaan välillä meitä :grin silloin on hyvä äidin puuhata lähistöllä omiaan!
Meillä on nostettu lehtitelinen pois ja pesuaineet ylemmäs. Muuten ei olla alettu "riisumaan" paikkoja :grin Lehdet vaan olivat jatkuvasti suussa ja sormet musteessa :rolleyes: Tyttö kyllä toisinaan uskoo kieltoja ja tulee pois, mutta veljien huoneeseen hän ryntäilee tahallaan häiritsemään ja nauttii siitä kun hänet käydään tai tuodaan sieltä pois :grin sinne on niin mukava taas uudestaan mennä ja matkalla katsoo taakseen "joko ne tulee perässä" !
Tyttö on kyllä mahdoton touhuuja, koko ajan täytyy jotakin olla tekemässä, kikattelee usein ja hymy on herkässä :)
Tyttö on alkanut nyt tukea vasten liikkumaan, sohvan päästä toiseen ihan urakalla ja joskus seisoo sekunnin ilman että pitää mistään kiinni ja tumahtaa pyllylleen. Oi voi, kohta ne jo kävelee:oops:
 
Meillä poikanen löytää kaikki kolme johtoa mitkä on näkyvillä ja niistä kielletään. Kenkiä tutkailee siskon kanssa eteisessä ja ihan kaikin mokomin. Vessan roskis olisi tosi kova sana, sitä olen harkinnut siirrettävän ylös kun ei ihan oikeasti aina haluaisi olla kieltämässä, jos vaihtoehtokin löytyy. Sitä eitä on saanut viljellä tässä ihan ylenmäärin molemmille... Lehdet nostan pois ulottuvilta, mutta saa järsiä kaikkea mitä löytyy mihin ei ole vaara tukehtua tms.
 
Meidän poika osaa pääsääntöisesti yllättävän hyvin laskeutua! Onneksi.. Vain yhtä sivupöytää vasten seisoessaan alkaa itkemään, kun pöytä on puoliksi pyörillä ja alkaa liukumaan päälle. Itseään ei hämmentävästi ole satuttanut kuin pari kertaa, tänäänkin lähti kaatumaan kunnolla mut kiepsahti matkalla vatsalleen ja pää pysyi ylhäällä :D Poika ei kyllä pääsääntöisesti säikähdä helposti tai ole moksiskaan kopsumisista.
 
Takaisin
Top